Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
11 suhteet: Amfora, Andokides (savenvalaja), Andokides-maalari, Antiikin Ateena, Antiikin Kreikan keramiikka, Antiikin Kreikka, Attikalainen keramiikka, Kaksikielinen keramiikka, Krateeri, Kreikan arkaainen kausi, Mustakuviokeramiikka.
Amfora
mustakuviotekniikalla koristeltu kaula-amfora, n. 500 eaa. Amfora on antiikin aikana käytetty keraaminen kuljetus- ja säilytysastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta. Amforoiden muodoissa ja koossa on paljon vaihtelua. Tärkeimmät ylätason tyypit ovat kaula-amfora, vatsa-amfora, kuljetusamfora ja kahva-amfora. Lisäksi varsinkin kaula- ja vatsa-amforoista on tunnistettu lukuisia alityyppejä.
Uusi!!: Lysippides-maalari ja Amfora · Katso lisää »
Andokides (savenvalaja)
Andokides oli antiikin kreikkalainen savenvalaja, joka teki attikalaista musta- ja punakuviokeramiikkaa.
Uusi!!: Lysippides-maalari ja Andokides (savenvalaja) · Katso lisää »
Andokides-maalari
Andokides-maalari oli antiikin kreikkalainen vaasimaalari, joka maalasi attikalaista musta- ja punakuviokeramiikkaa.
Uusi!!: Lysippides-maalari ja Andokides-maalari · Katso lisää »
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Lysippides-maalari ja Antiikin Ateena · Katso lisää »
Antiikin Kreikan keramiikka
Antiikin Kreikan keramiikka (käsitti poltetusta savesta tehdyt astiat, lamput ja muut esineet. Astioita, joista käytetään yleisnimitystä vaasi, käytettiin arkikäytössä ruoan ja nesteiden kuljetuksessa, säilytyksessä ja tarjoilussa, mutta niillä oli usein myös erityinen seremoniallinen merkitys. Keramiikkataiteessa keskeistä oli vaasien maalauskuviointi. Keramiikan tutkimuksesta on tullut tärkeä osa antiikintutkimusta.Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Keramiikka”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 257–258. Kreikkalaisen maailman varhaisimmat käsin tehdyt keraamiset esineet ajoittuvat neoliittiselle kivikaudelle noin 5000 eaa. Dreijaa eli savenvalajan pyörää alettiin käyttää Manner-Kreikan minyalaisten parissa keskisellä pronssikaudella noin 2000 eaa. ja Kreetan minolaisessa kulttuurissa noin 1900 eaa. Antiikin ajan keramiikka alkoi nousta protogeometriselta kaudelta noin 1000 eaa. lähtien. Myöhemmin keramiikan tuotantoa hallitsi Korintissa tuotettu korinttilainen keramiikka, mutta Ateenassa tuotettu attikalainen keramiikka syrjäytti sen 500-luvulla eaa. Attikalainen keramiikka saavutti huippukautensa myöhäisellä arkaaisella ja varhaisella klassisella kaudella noin 570–440 eaa. mutta taantui tämän jälkeen samalla, kun keramiikantuotannon painopiste siirtyi muualle.Rodgers 2017, s. 357. Vaasien muotoilu ja koristelu vaihtelivat eri aikoina, ja siten niiden perusteella antiikin Kreikan historiaa voidaan tutkimuksessa jakaa kulttuurikausiin ja -alueisiin. Keramiikka säilyy hyvin, ja siksi se on arkeologisissa löydöksissä yliedustettuna suhteessa monista muista materiaaleista, kuten kankaasta, metallista ja puusta, tehtyihin esineisiin. Näistä syistä löydetyt keramiikan osat ovat erittäin tärkeitä eri rauniovaiheiden ajoittamisen kannalta. Lisäksi keraamisten tuotteiden levinneisyys antaa tutkijoille tärkeää tietoa ajan kauppasuhteista ja -reiteistä, joten ne ovat sirpaleinakin arkeologeille tärkeä informaation lähde. Kuva-aiheista saadaan tietoa tuon ajan uskonnollisesta elämästä ja arjen tapakulttuurista sekä muun muassa urheilusta, merenkulusta, tarustosta ja sodankäynnistä. Vaasimaalaukset ovat nykyisin tärkein esimerkki varhaisesta kreikkalaisesta maalaustaiteesta. Kreikkalaisille itselleen vaasimaalaukset olivat vähempimerkityksisiä kuin seinä- ja paneelimaalaukset, joista on säilynyt nykaikaan vain vähäisiä esimerkkejä, siinä missä keramiikkaa tunnetaan runsain mitoin. Merkittävimpiä maalaustyylejä olivat mustakuvio- ja punakuviotekniikka.
Uusi!!: Lysippides-maalari ja Antiikin Kreikan keramiikka · Katso lisää »
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Uusi!!: Lysippides-maalari ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »
Attikalainen keramiikka
mustakuviotekniikalla koristeltu Panathenaia-amfora, n. 530 eaa. Kuvituksessa Athene-jumalatar. Attikalainen keramiikka viittaa Attikassa, erityisesti Ateenassa, valmistettuun antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan.
Uusi!!: Lysippides-maalari ja Attikalainen keramiikka · Katso lisää »
Kaksikielinen keramiikka
mustakuviopuoli. Andokides-maalari, n. 520–510 eaa. Kuvituksessa Athene ja Herakles. punakuviopuoli, sama kuva-aihe. Kaksikielinen keramiikka eli bilinguaalinen keramiikka (kaksikielinen/bilinguaalinen tyyli) on nimitys antiikin kreikkalaiselle keramiikalle, joka yhdisteli musta- ja punakuviotekniikkaa.
Uusi!!: Lysippides-maalari ja Kaksikielinen keramiikka · Katso lisää »
Krateeri
Punakuviotekniikalla koristeltu kellokrateeri, n. 420 eaa. Louvre. Krateeri on antiikin aikana käytetty keraaminen sekoitusmalja, jota käytettiin viiniin ja veden sekoittamiseen.
Uusi!!: Lysippides-maalari ja Krateeri · Katso lisää »
Kreikan arkaainen kausi
Kreikan arkaainen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa ajan kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden synnystä persialaissotiin eli noin 700 eaa.–480 eaa.
Uusi!!: Lysippides-maalari ja Kreikan arkaainen kausi · Katso lisää »
Mustakuviokeramiikka
attikalainen kaula-amfora, n. 510 eaa. J. Paul Gettyn museo. Mustakuviokeramiikka (mustakuviotyyli) viittaa antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan, jossa vaasin koristelu on tehty mustalla savenväriseksi jätetylle taustalle.
Uusi!!: Lysippides-maalari ja Mustakuviokeramiikka · Katso lisää »
