Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
21 suhteet: Affrikaatta, Alveolaari, Anatolia, Anatolialaiset kielet, Approksimantti, Frikatiivi, Hattuša, Heetin kieli, Heettiläiset, Hieroglyfit, Indoeurooppalaiset kielet, Klusiili, Labiaali, Lateraali, Luuvilaiset, Nasaali, Nuolenpääkirjoitus, Palataali, Syyria, Tremulantti, Velaari.
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Affrikaatta · Katso lisää »
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Alveolaari · Katso lisää »
Anatolia
Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Anatolia · Katso lisää »
Anatolialaiset kielet
Heettiläisten valtakunta laajimmillaan Alue, jossa luuvian kieltä puhuttiin Alue, jossa anatolialaisia kieliä puhuttiin viimeisinä aikoinaan Anatolialaiset kielet ovat indoeurooppalaisiin kieliin kuuluva kieliryhmä, johon kuuluvia kieliä puhuttiin muinoin Vähässä-Aasiassa, nykyisen Turkin alueella.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Anatolialaiset kielet · Katso lisää »
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Approksimantti · Katso lisää »
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Frikatiivi · Katso lisää »
Hattuša
Hattušan kuninkaanportti. Hattuša oli muinaisen heettiläisen valtakunnan pääkaupunki myöhäispronssiajalla.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Hattuša · Katso lisää »
Heetin kieli
Heetin kieli on kuollut indoeurooppalainen kieli, mutta sen arkaaisten piirteiden vuoksi jotkut ovat pitäneet sitä ja muita anatolialaisia kieliä pikemminkin perinnäisesti rekonstruoidun indoeurooppalaisen kantakielen sisarkielenä.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Heetin kieli · Katso lisää »
Heettiläiset
Heettiläisten valtakunta 1300 eaa. Turkissa. Kuvassa näkyvät leijonaportin jäännökset. Heettiläiset (joskus myös heetit) olivat nykyisen Turkin alueella pronssikaudella asunut sotaisa kansa, joka toi raudan Eurooppaan.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Heettiläiset · Katso lisää »
Hieroglyfit
Hieroglyfikirjoitusta haudassa Assuanissa. Hieroglyfit (Ensimmäiset hieroglyfit kirjoitettiin esidynastisen kauden lopulla noin 3100–3000 eaa. Ne ovat lyhyitä leimatekstejä kivessä ja saviastioissa.Davies 1987, s. 10–11. Kun kursiivinen hieraattinen kirjoitus oli kehitetty, hieroglyfien käyttö rajattiin enenevästi lähinnä uskonnollisiin tarkoituksiin ja monumentteihin, joihin niitä kaiverrettiin kohokirjoituksiksi. Osa perusmerkeistä säilyi samana vuosisatojen ajan, mutta uusia merkkejä kehitettiin tarvittaessa niiden rinnalle muodin muuttuessa ja teknologian kehittyessä. Samalla vanhoja merkkejä jäi pois käytöstä. Kaikkiaan hieroglyfejä tunnetaan yli 6 000 erilaista. Niistä suurin osa on peräisin kreikkalaisroomalaiselta kaudelta, jolloin uusia merkkejä jostain syystä keksittiin runsaasti. Aikaisemmilla kausilla hieroglyfejä oli kerrallaan käytössä korkeintaan 1000, joista vain pieni osa esiintyi useasti. Viimeinen ajoitettu hieroglyfiteksti kaiverrettiin Filain saarella vuonna 394 jaa.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Hieroglyfit · Katso lisää »
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Klusiili · Katso lisää »
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Uusi!!: Luuvin kieli ja Labiaali · Katso lisää »
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Lateraali · Katso lisää »
Luuvilaiset
Luuvilaiset kielet Lähi-idässä Luuvilaiset olivat vanhana aikana Keski-Turkissa asuneiden heettiläisten sukuinen kansa.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Luuvilaiset · Katso lisää »
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Nasaali · Katso lisää »
Nuolenpääkirjoitus
Nuolenpääkirjoitusta savitaulussa noin vuodelta 2360 eaa. Nuolenpääkirjoitus eli kiilakirjoitus on sumerilaisten kehittämä kirjoitusjärjestelmä, jota käytettiin muinaisessa Mesopotamiassa.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Nuolenpääkirjoitus · Katso lisää »
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Palataali · Katso lisää »
Syyria
Syyrian arabitasavalta eli Syyria on Lähi-idän valtio.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Syyria · Katso lisää »
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Tremulantti · Katso lisää »
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Uusi!!: Luuvin kieli ja Velaari · Katso lisää »
