Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
14 suhteet: Aleksandra Fjodorovna (Alix), Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Datša, Jalta, Jaltan konferenssi, Josif Stalin, Kaupunkityyppinen taajama, Kreikan kieli, Krim, Nikolai II, Renessanssi, Ukraina, Venäjän keisari.
Aleksandra Fjodorovna (Alix)
Aleksandra Fjodorovna (Alix Viktoria Helene Luise Beatrix; 6. kesäkuuta 1872 Darmstadt – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg) oli Hessen-Darmstadtin prinsessa ja Venäjän viimeinen keisarinna Nikolai II:n puolisona.
Uusi!!: Livadijan palatsi ja Aleksandra Fjodorovna (Alix) · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Livadijan palatsi ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksanteri III (Venäjä)
Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.
Uusi!!: Livadijan palatsi ja Aleksanteri III (Venäjä) · Katso lisää »
Datša
Boris Pasternakin datša Peredelkinossa. Datša on venäläinen kesämökki tai vapaa-ajan asunto.
Uusi!!: Livadijan palatsi ja Datša · Katso lisää »
Jalta
Jalta on kaupunki Ukrainan Krimin autonomisessa tasavallassa Mustanmeren pohjoisrannikolla.
Uusi!!: Livadijan palatsi ja Jalta · Katso lisää »
Jaltan konferenssi
Churchill, Roosevelt ja Stalin Jaltan konferenssi oli Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Neuvostoliiton välinen konferenssi 4.–11.
Uusi!!: Livadijan palatsi ja Jaltan konferenssi · Katso lisää »
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Uusi!!: Livadijan palatsi ja Josif Stalin · Katso lisää »
Kaupunkityyppinen taajama
Kaupunkityyppinen taajama (lyhenne ja) oli virallinen termi tietyin perustein määritellylle kaupunkimaiselle taajamalle tai asutuskeskukselle Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Livadijan palatsi ja Kaupunkityyppinen taajama · Katso lisää »
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Uusi!!: Livadijan palatsi ja Kreikan kieli · Katso lisää »
Krim
Krim on Mustaanmereen työntyvä niemimaa.
Uusi!!: Livadijan palatsi ja Krim · Katso lisää »
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Uusi!!: Livadijan palatsi ja Nikolai II · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Livadijan palatsi ja Renessanssi · Katso lisää »
Ukraina
Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Livadijan palatsi ja Ukraina · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Livadijan palatsi ja Venäjän keisari · Katso lisää »
