Sisällysluettelo
41 suhteet: Ainavihanta, Australia, Chilentuoksusetri, Havupuut, Hedekäpy, Ilmarako, Joki, Käpy, Koppisiemeniset, Koristekasvi, Latvus, Lehti (kasvitiede), Lehtiasento, Lehtipuut, Mioseeni, Muinaiskreikka, Oksa, Oligoseeni, Pihka, Podokarpuskasvit, Puu, Puuaines, Puuvarsi, Ristisypressi, Sademetsä, Saniaiset, Serpentiini, Setrit, Siemen, Siemenkasvit, Silmu, Sirkkalehti, Stephan Ladislaus Endlicher, Sypressikasvit, Tasmania, Tuoksusetrit, Tyynimeri, Uusi Etelä-Wales, Uusi-Kaledonia, Uusi-Seelanti, Yksikotisuus.
Ainavihanta
Saksanpihdan kolmen peräkkäisen vuoden neulaset. nahkealehtinen, kuten monet ainavihannat lehtipuut. Ainavihanta (myös ikivihreä tai ainavihreä) tarkoittaa kasvitieteessä kasvia, jolla on lehtiä ympäri vuoden.
Katsoa Libocedrus ja Ainavihanta
Australia
Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.
Katsoa Libocedrus ja Australia
Chilentuoksusetri
Chilentuoksusetri (Austrocedrus chilensis) on sypressikasvien heimoon (Cupressaceae) kuuluva havupuulaji.
Katsoa Libocedrus ja Chilentuoksusetri
Havupuut
Havupuut ovat paljassiemenisiin siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Katsoa Libocedrus ja Havupuut
Hedekäpy
Hedekäpy on paljassiemenisen kasvin hedekukinto.
Katsoa Libocedrus ja Hedekäpy
Ilmarako
Ilmarako on pieni reikä kasvin lehden pinnassa.
Katsoa Libocedrus ja Ilmarako
Joki
Aurajokea Turun tuomiokirkon yläpuolella. vedenjakaja. Esimerkkisivujoki on oikeanpuoleinen sivujoki, koska kätisyys määritetään pääjoen laskusuuntaan katsottuna. Joki on suuri luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa vettä.
Katsoa Libocedrus ja Joki
Käpy
Käpy on paljassiemenisen kasvin emikukinto.
Katsoa Libocedrus ja Käpy
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Katsoa Libocedrus ja Koppisiemeniset
Koristekasvi
Petunioita Koristekasvit ovat koristetarkoituksiin viljeltyjä kasveja.
Katsoa Libocedrus ja Koristekasvi
Latvus
Kolme mäntyä (''Pinus sylvestris''), joilla on tuuheat latvukset. Latvus tarkoittaa yleiskielessä kasvin, erityisesti puun, ylintä osaa eli latvaa oksineen, neulasineen tai lehtineen.
Katsoa Libocedrus ja Latvus
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Katsoa Libocedrus ja Lehti (kasvitiede)
Lehtiasento
a) kierteinenb) ristikkäisesti vastakkainenc) kaksirivisesti vastakkainend) säteittäinen Ristikkäinen lehtiasento Lehtiasento kertoo, miten kasvin lehdet sijaitsevat varressa toisiinsa nähden.
Katsoa Libocedrus ja Lehtiasento
Lehtipuut
kellastuvat ja putoavat. Lehtipuu on yhteisnimitys koppisiemenisiin kasveihin kuuluville puille, joilla on yleensä leveät lehdet toisin kuin havupuilla, joiden lehdet ovat usein kapeita neulasia tai pieniä suomulehtiä.
Katsoa Libocedrus ja Lehtipuut
Mioseeni
Mioseenin epookki oli geologinen ajanjakso 23,0–5,33 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Libocedrus ja Mioseeni
Muinaiskreikka
Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.
Katsoa Libocedrus ja Muinaiskreikka
Oksa
Oksa (kasvitieteessä ramus) on puun tai pensaan rungosta lähtevä, yleensä monihaarainen haarauma, jossa puun tai pensaan lehdet ja kukat kasvavat.
Katsoa Libocedrus ja Oksa
Oligoseeni
Oligoseeni oli geologinen ajanjakso 33,7–23,8 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Libocedrus ja Oligoseeni
Pihka
männyn kuorella ''Boswellia''-suvun puiden pihkasta tehtyä olibaanihartsia. Hajupihkajauhepurkkeja Pihka on enimmäkseen terpeeneistä koostuvien eteeristen öljyjen ja hartsien seos, jota kasvit erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin.
Katsoa Libocedrus ja Pihka
Podokarpuskasvit
Podokarpuskasvit (Podocarpaceae) on havupuihin (Pinophyta) kuuluva paljassiemenisten kasvien heimo.
Katsoa Libocedrus ja Podokarpuskasvit
Puu
Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.
Katsoa Libocedrus ja Puu
Puuaines
Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna. Puuaines on kasveissa olevaa jällen sisäänpäin kasvattamaa solukkoa.
Katsoa Libocedrus ja Puuaines
Puuvarsi
Puolukka (''Vaccinium vitis-idaea'') on puuvartinen kasvi. Puuvarsi on kasvin monivuotinen maanpäällinen varsi, puilla runko.
Katsoa Libocedrus ja Puuvarsi
Ristisypressi
Ristisypressi (Pilgerodendron uviferum tai Libocedrus uvifera) on sypressikasvien heimoon (Cupressaceae) kuuluva havupuulaji.
Katsoa Libocedrus ja Ristisypressi
Sademetsä
Sademetsien levinneisyys maapallolla. Trooppiset sademetsät on merkitty tummanvihreällä ja muut sademetsät vaaleammalla sävyllä. Sademetsä on kasvillisuustyyppi, jota esiintyy runsassateisilla ja leutotalvisilla seuduilla lauhkealta vyöhykkeeltä tropiikkiin.
Katsoa Libocedrus ja Sademetsä
Saniaiset
Parikellussaniainen eli kellussaniainen (''Salvinia natans'') ''Cyathea dregei'' -saniaispuu kasvaa sademetsissä. Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä.
Katsoa Libocedrus ja Saniaiset
Serpentiini
Serpentiiniä Serpentiini (Mg3(OH)4Si2O5) on kidejärjestelmältään monokliininen mineraali, mutta sen esiintyminen kidemuotoisena on hyvin harvinaista.
Katsoa Libocedrus ja Serpentiini
Setrit
Setrit eli seetrit (Cedrus) on havupuusuku mäntykasvien (Pinaceae) heimossa.
Katsoa Libocedrus ja Setrit
Siemen
ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.
Katsoa Libocedrus ja Siemen
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Katsoa Libocedrus ja Siemenkasvit
Silmu
Aitoviikunan silmu. Silmujen luokittelua. Silmu on versokasvien kehityksensä alussa oleva verso.
Katsoa Libocedrus ja Silmu
Sirkkalehti
Metsävaahteran (''Acer platanoides'') taimi, jossa alimpana näkyvät kaksi sirkkalehteä. Sirkkalehti on siemenkasveilla ensimmäinen lehti tai lehtiryhmä, joka syntyy itäneestä taimesta.
Katsoa Libocedrus ja Sirkkalehti
Stephan Ladislaus Endlicher
Stephan Ladislaus Endlicher (24. kesäkuuta 1804 Pressburg, Unkari (nykyään Bratislava, Slovakia) – 28. maaliskuuta 1849 Wien) oli itävaltalainen kasvitieteilijä, jonka laatima kasvien luokittelujärjestelmä oli 1800-luvun alkupuolella laajalti käytössä Euroopassa.
Katsoa Libocedrus ja Stephan Ladislaus Endlicher
Sypressikasvit
Sypressikasvit (Cupressaceae) on havupuihin kuuluva paljassiemenisten kasvien heimo.
Katsoa Libocedrus ja Sypressikasvit
Tasmania
Tasmania (palawa kaniksi lutruwita) on Australialle kuuluva saari ja Australian osavaltio.
Katsoa Libocedrus ja Tasmania
Tuoksusetrit
Tuoksusetrit (Calocedrus) on sypressikasvien (Cupressaceae) heimoon kuuluva havupuusuku.
Katsoa Libocedrus ja Tuoksusetrit
Tyynimeri
Tyynenmeren sijainti maapallolla. Tyynimeri eli Tyyni valtameri (vanh. Iso valtameri) on maailman suurin merialue, joka ulottuu pohjoisesta Arktikselta etelään Antarktikselle ja lännestä Aasian ja Australian mantereilta itään Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereille.
Katsoa Libocedrus ja Tyynimeri
Uusi Etelä-Wales
Uusi Etelä-Wales on Australian vanhin ja asukasluvultaan suurin osavaltio.
Katsoa Libocedrus ja Uusi Etelä-Wales
Uusi-Kaledonia
Uusi-Kaledonia on Ranskalle kuuluva erityisyhteisö Tyynenmeren keskellä.
Katsoa Libocedrus ja Uusi-Kaledonia
Uusi-Seelanti
Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista.
Katsoa Libocedrus ja Uusi-Seelanti
Yksikotisuus
Kasvien kotisuus kuvaa sitä, miten kasvin kukkien heteet ja emit ovat sijoittuneet toisiinsa nähden.
Katsoa Libocedrus ja Yksikotisuus