Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
46 suhteet: Ahvenanmaan maakunta, Aitokaksisirkkaiset, Carl von Linné, DNA, Elaiosomi, Emi, Euroopanpähkinäpensas, Häme, Hedelmä, Hemiboreaalinen vyöhyke, Hortensiat, Johann Christian Daniel von Schreber, Juurakko, Jyväskylä, Karva (kasvitiede), Kehälehti, Koppisiemeniset, Kotka (kaupunki), Kristiinankaupunki, Kukka, Kylmänkukat, Lehtilapa, Lehtiruusuke, Leinikkikasvit, Leskenlehti, Luonto-Liitto, Maksa, Monivuotinen kasvi, Muurahaiset, Ota (kasvitiede), Oulu, Pähkylä, Putkilokasvit, Ranunculales, Raunkiaerin elomuoto, Ruoho, Siemenkasvit, Sinivuokko-käenkaalityyppi, Sinivuokot, Species Plantarum, Taksonomia, Teriö, Valkovuokko, Varsi, Verhiö, Vuokot.
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Uusi!!: Sinivuokko ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »
Aitokaksisirkkaiset
Pitkäpalkojen siitepölyhiukkasessa on kolme ituaukkoa. Aitokaksisirkkaiset (Eudicotidae) ovat koppisiemenisiä, joilla on kaksi sirkkalehteä ja siitepölyhiukkasessa kolme ituaukkoa.
Uusi!!: Sinivuokko ja Aitokaksisirkkaiset · Katso lisää »
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Uusi!!: Sinivuokko ja Carl von Linné · Katso lisää »
DNA
Osa DNA-kaksoiskierteestä, joka koostuu kahdesta toisiinsa kiinnittyneestä juosteesta (kuvassa vain lyhyt katkelma kokonaisesta kaksoiskierteestä). Deoksiribonukleiinihappo eli DNA on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen ja joidenkin virusten geneettisen materiaalin.
Uusi!!: Sinivuokko ja DNA · Katso lisää »
Elaiosomi
Keltamon (''Chelidonium majus'') tummia siemeniä, joissa on vaaleita elaiosomeja. Elaiosomi on kasvin hedelmässä tai siemenessä oleva lisäke, joka sisältää rasva-, proteiini- tai hiilihydraattipitoista ainetta.
Uusi!!: Sinivuokko ja Elaiosomi · Katso lisää »
Emi
Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.
Uusi!!: Sinivuokko ja Emi · Katso lisää »
Euroopanpähkinäpensas
Euroopanpähkinäpensas eli pähkinäpensas (Corylus avellana) on koivukasvien (Betulaceae) heimoon kuuluva lehtokasvi.
Uusi!!: Sinivuokko ja Euroopanpähkinäpensas · Katso lisää »
Häme
Häme on pääosin eteläisessä Suomessa sijaitseva Suomen historiallinen maakunta.
Uusi!!: Sinivuokko ja Häme · Katso lisää »
Hedelmä
Hentolituruohon (''Arabidopsis thaliana'') hedelmiä eli lituja. Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emin sikiäimestä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet.
Uusi!!: Sinivuokko ja Hedelmä · Katso lisää »
Hemiboreaalinen vyöhyke
Hemiboreaalista lehtipuuvoittoista metsää Latviassa. Latviasta löytyy muiden hemiboreaalisten alueiden tapaan myös laajoja reheviä havumetsiä. Hemiboreaalinen vyöhyke tai yleisemmin lauhkean vyöhykkeen sekametsä on lehtimetsävyöhykkeeseen kuuluva kasvillisuusvyöhyke.
Uusi!!: Sinivuokko ja Hemiboreaalinen vyöhyke · Katso lisää »
Hortensiat
Hortensiat (Hydrangea) on Itä-Aasiassa ja Amerikassa luonnonvaraisena kasvava kukkakasvisuku, jossa on 70–75 lajia, joihin kuuluu köynnöksiä ja pieniä pensaita.
Uusi!!: Sinivuokko ja Hortensiat · Katso lisää »
Johann Christian Daniel von Schreber
Johann Christian Daniel von Schreber (17. tammikuuta 1739 Weißensee, Thüringen – 10. joulukuuta 1810 Erlangen) oli saksalainen luonnontieteilijä.
Uusi!!: Sinivuokko ja Johann Christian Daniel von Schreber · Katso lisää »
Juurakko
Puun juurakko. Juurakko tarkoittaa yleiskielessä puun juuriston jykevintä osaa eli kantoa ja siihen liittyviä järeitä juuria.
Uusi!!: Sinivuokko ja Juurakko · Katso lisää »
Jyväskylä
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.
Uusi!!: Sinivuokko ja Jyväskylä · Katso lisää »
Karva (kasvitiede)
Rokotopaprikan (''Capsicum pubescens'') nuppu kuvassa keskellä sekä sen karvoitusta. Kasvien karvat ovat epidermistä ulkopuolelle tulevia rakenteita, ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta solusta.
Uusi!!: Sinivuokko ja Karva (kasvitiede) · Katso lisää »
Kehälehti
Sahramiruskoliljan yhtäläiskehäinen kukka koostuu kahdesta kolmilukuisesta kehälehtikiehkurasta, sisemmän ja ulomman kehän kehälehdet ovat samanlaiset. Kehälehti on kasvin kukan kehän lehti.
Uusi!!: Sinivuokko ja Kehälehti · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Sinivuokko ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Kotka (kaupunki)
Kotka on Suomen kaupunki Kymenlaakson maakunnan eteläosassa Suomenlahden rannalla.
Uusi!!: Sinivuokko ja Kotka (kaupunki) · Katso lisää »
Kristiinankaupunki
Kristiinankaupunki on kaupunki Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Sinivuokko ja Kristiinankaupunki · Katso lisää »
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Uusi!!: Sinivuokko ja Kukka · Katso lisää »
Kylmänkukat
Kylmänkukat (Pulsatilla) ovat leinikkikasveihin kuuluva suku.
Uusi!!: Sinivuokko ja Kylmänkukat · Katso lisää »
Lehtilapa
Vuorivaahteran (''Acer pseudoplatanus'') lehti, jossa lehtiruoti ja liuskoittunut, yksinkertainen lehtilapa Lehtosaarnen (''Fraxinus excelsior'') lehti, jossa lehtiruoti ja lehdyköiksi jakautunut, kerrannainen lehtilapa Lehtilapa eli lapa on kasvin lehden yhteyttävä rakenneosa.
Uusi!!: Sinivuokko ja Lehtilapa · Katso lisää »
Lehtiruusuke
Lehtiruusuke on samasta kohtaa vartta eri suuntiin kasvaneiden lehtien muodostama kokonaisuus.
Uusi!!: Sinivuokko ja Lehtiruusuke · Katso lisää »
Leinikkikasvit
Leinikkikasvit (Ranunculaceae) on Ranunculales-lahkoon kuuluva heimo, johon kuuluu noin 50 sukua ja 1 750 lajia.
Uusi!!: Sinivuokko ja Leinikkikasvit · Katso lisää »
Leskenlehti
Leskenlehti (Tussilago farfara) on asterikasveihin kuuluva monivuotinen, matalakasvuinen kasvi.
Uusi!!: Sinivuokko ja Leskenlehti · Katso lisää »
Luonto-Liitto
Luontoliitto (yhdistysrekisterissä Luonto-Liitto ry) on vuonna 1943 perustettu valtakunnallinen lasten ja nuorten ympäristönsuojelu- ja luonnonharrastusjärjestö.
Uusi!!: Sinivuokko ja Luonto-Liitto · Katso lisää »
Maksa
Ihmisen maksan sijainti Ihmisen maksan alapinta. Lähde: Grayn anatomia (1918). Maksa on ruoansulatuselimistöön kuuluva ruoansulatusrauhanen ja elimistön suurin rauhanen.
Uusi!!: Sinivuokko ja Maksa · Katso lisää »
Monivuotinen kasvi
Monivuotinen kasvi Monivuotinen kasvi on mikä tahansa kasvi, joka elää ja kasvaa yli kaksi vuotta.
Uusi!!: Sinivuokko ja Monivuotinen kasvi · Katso lisää »
Muurahaiset
Muurahaiset (Formicidae) ovat hyönteisten heimo.
Uusi!!: Sinivuokko ja Muurahaiset · Katso lisää »
Ota (kasvitiede)
Kierumataran (''Galium aparine'') otakärkinen lehti. Ota on kasvin lehdessä tai hedelmässä oleva pienikokoinen piikki tai piikkimäinen rakenne.
Uusi!!: Sinivuokko ja Ota (kasvitiede) · Katso lisää »
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Sinivuokko ja Oulu · Katso lisää »
Pähkylä
Pähkylän poikkileikkaus. Poikkileikkaus pähkylästä, jossa on lenninhaivenia, siemen tummanruskea Pähkylä on kuivien hedelmien tyyppi, joka kehittyy sikiäimestä, jossa on yksi ainoa siemenaihe.
Uusi!!: Sinivuokko ja Pähkylä · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Sinivuokko ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Ranunculales
Ranunculales on kaksisirkkaisten kasvien lahko.
Uusi!!: Sinivuokko ja Ranunculales · Katso lisää »
Raunkiaerin elomuoto
Raunkiaerin elomuodot kuuluvat tanskalaisen kasvitieteilijä Christen C. Raunkiærin 1900-luvun alussa kehittämään kasvien ulkomuotoon perustuvaan ekologiseen luokittelujärjestelmään.
Uusi!!: Sinivuokko ja Raunkiaerin elomuoto · Katso lisää »
Ruoho
Ruoho tarkoittaa kasvitieteellisessä merkityksessä ruohovartisia kasveja.
Uusi!!: Sinivuokko ja Ruoho · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Sinivuokko ja Siemenkasvit · Katso lisää »
Sinivuokko-käenkaalityyppi
Sinivuokko-käenkaalityyppi (Hepatica-Oxalis-tyyppi, HeOT) on Suomen metsätyyppiopin mukainen lehtotyyppi.
Uusi!!: Sinivuokko ja Sinivuokko-käenkaalityyppi · Katso lisää »
Sinivuokot
Sinivuokot (Hepatica) on leinikkikasvien (Ranunculaceae) heimoon kuuluva kasvisuku, joka toisinaan on yhdistetty metsävuokkojen (Anemone) ja kylmänkukkien (Pulsatilla) kanssa yhdeksi vuokkojen suvuksi.
Uusi!!: Sinivuokko ja Sinivuokot · Katso lisää »
Species Plantarum
Ensimmäisen osan kansi. Species Plantarum on ruotsalaisen luonnontutkijan Carl von Linnén kirjoittama teos vuodelta 1753.
Uusi!!: Sinivuokko ja Species Plantarum · Katso lisää »
Taksonomia
Taksonomia on tieteenala, joka tutkii eliöiden luokittelua ja luokittelee niitä taksoneihin.
Uusi!!: Sinivuokko ja Taksonomia · Katso lisää »
Teriö
Teriö on kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu terälehdistä.
Uusi!!: Sinivuokko ja Teriö · Katso lisää »
Valkovuokko
Valkovuokko (Anemone nemorosa, syn. Anemonoides nemorosa) on monivuotinen, Euroopassa laajalle levinnyt leinikkikasvi.
Uusi!!: Sinivuokko ja Valkovuokko · Katso lisää »
Varsi
Kookospalmulla saattaa olla jopa 20 metrin pituinen varsi. Varsi on tavallisesti kasvin maanpäällinen osa eli ilmaverso, joka kannattelee lehtiä ja kukkia, eli toimii kasvin tukirankana.
Uusi!!: Sinivuokko ja Varsi · Katso lisää »
Verhiö
Verhiö on kasvin kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu verholehdistä.
Uusi!!: Sinivuokko ja Verhiö · Katso lisää »
Vuokot
Vuokot eli metsävuokot (Anemone) on leinikkikasvisuku, johon kuuluu noin 120 lähinnä ruohovartista matalahkoa lajia.
Uusi!!: Sinivuokko ja Vuokot · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Anemone hepatica, Hepatica nobilis, Hepatica triloba, Lehtosinivuokko.
