Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
35 suhteet: Ähtärinjärvi, Bifurkaatiojärvi, Höytiäinen, Höytiäisen kanava, Hydrologia, Isojärvi (Pomarkku), Jaamankangas, Järvenlasku, Järvi, Joen uoma, Karvianjoen vesistö, Kokemäenjoen vesistö, Kosteikko, Kymijoen vesistö, Lampi, Laskukynnys, Lähde, Lummenne, Luusua, Maanjäristys, Maankohoaminen, Maantiede, Mannerjäätikkö, Merikarvianjoki, Näsijärvi, Pintavesi, Pohjanlahti, Pohjavesi, Polvijärvi, Pyhäjärvi (Tampere), Saimaa, Sedimentti, Valuma-alue, Vedenjakaja, Viime jääkauden loppuvaihe.
Ähtärinjärvi
Ähtärinjärvi on Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä, Soinissa ja Alajärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Ähtärinjärvi · Katso lisää »
Bifurkaatiojärvi
alt.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Bifurkaatiojärvi · Katso lisää »
Höytiäinen
Höytiäinen on Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella, Polvijärvellä ja Juuassa sijaitseva järvi, jonka laskujoki Höytiäisen kanava laskee Pyhäselkään.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Höytiäinen · Katso lisää »
Höytiäisen kanava
Höytiäisen kanava on Pohjois-Karjalan Kontiolahdella ja Joensuussa sijaitseva 9 kilometriä pitkä kanava, joka on syntynyt Höytiäisen järvenlaskun yhteydessä vuonna 1859.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Höytiäisen kanava · Katso lisää »
Hydrologia
Virtaavaa vettä Hydrologia eli vesitiede on geofysiikan osa-alue, joka tutkii veden esiintymistä, ominaisuuksia ja kiertokulkua maapallolla.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Hydrologia · Katso lisää »
Isojärvi (Pomarkku)
Isojärvi on Karvianjoen vesistöön kuuluva järvi Pomarkun ja Siikaisten kunnissa Satakunnassa.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Isojärvi (Pomarkku) · Katso lisää »
Jaamankangas
Jaamankangas on viime jääkauden loppuvaiheeseen ajoitettu yhteen sulautunut reunamuodostuma ja saumamuodostuma, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa Liperissä, Kontiolahdella ja Joensuussa.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Jaamankangas · Katso lisää »
Järvenlasku
Vuonna 1927 lasketun Heralammin pohjaa Etelä-Sydänmaan valtionpuistossa. Järvenlasku on ihmisen suorittama toimenpide, jolla järven vesimäärää vähennetään pysyvästi päästämällä vettä järvialtaasta madaltamalla järven laskukynnystä, perkaamalla sen lasku-uomaa syvemmäksi tai kaivamalla uusi lasku-uoma vedenjakajan ohi toisen vesistön valuma-alueelle.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Järvenlasku · Katso lisää »
Järvi
Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Järvi · Katso lisää »
Joen uoma
Joen uoma tai jokiuoma on joen osa, jossa vesi virtaa normaalin vedenkorkeuden aikana.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Joen uoma · Katso lisää »
Karvianjoen vesistö
Karvianjoen vesistö (vesistöaluetunnus 36) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Karvianjoki laskee Selkämereen.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Karvianjoen vesistö · Katso lisää »
Kokemäenjoen vesistö
Kokemäenjoen vesistöalue. Kokemäenjoen vesistö (vesistöaluetunnus 35) on Suomen päävesistöalue, joka on nimetty laskujokensa Kokemäenjoen mukaan.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Kokemäenjoen vesistö · Katso lisää »
Kosteikko
Islannissa Kosteikko on yleisnimitys luontotyypeistä, jotka sijoittuvat kovanmaan ja avoveden välille.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Kosteikko · Katso lisää »
Kymijoen vesistö
Kymijoen vesistö (vesistöaluetunnus 14) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Kymijoki laskee Suomenlahteen.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Kymijoen vesistö · Katso lisää »
Lampi
Puolangan Kalliolampea syksyllä 2008. Lammen pinta-ala on runsaat 10 ha. Kotalampi Jyväskylän Keltinmäessä. Lammen pinta-ala on runsaat 2 ha. Lampi Puolassa. Lampi West Yellowstonessa Montanassa. Lampi on järveä pienempi makean veden allas.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Lampi · Katso lisää »
Laskukynnys
Laskukynnys on hydrologiassa järven rannan, tai vastaavasti valuma-alueen vedenjakajan, matalin kohta.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Laskukynnys · Katso lisää »
Lähde
Utajärven Sanginkylässä. Lähde on paikka, jossa pohjavesi virtaa maan pinnalle.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Lähde · Katso lisää »
Lummenne
Lummenne tai myös Lummene on Pirkanmaalla Kuhmoisissa ja Päijät-Hämeessä Padasjoella sijaitseva järvi.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Lummenne · Katso lisää »
Luusua
Luusua on järven laskukohta, josta järven lasku-uomana oleva joki saa alkunsa eli joen niska.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Luusua · Katso lisää »
Maanjäristys
Maanjäristyksen tuhoama koulu El Salvadorissa. Richterin asteikolla, 1973–2004. Väri kuvaa maanjäristyksen esiintymissyvyyttä. Maanjäristysten keskipisteet 1963–1998. 358 214 järistystä. Maanjäristysaaltojen eteneminen Maan sisuksissa. San Franciscon raunioita vuoden 1906 maanjäristyksen jälkeen Maanjäristys on Maan peruskallion tärähtelyä, joka on voimakkaana hyvin tuhoisaa rakennuksille ja ihmisille.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Maanjäristys · Katso lisää »
Maankohoaminen
Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Maankohoaminen · Katso lisää »
Maantiede
Maantiede tutkii Maa-planeetan pintaa ja sen alueellisia ja paikkoihin liittyviä ilmiöitä. Maantiede (kreik. geografia, ’maan piirtäminen’) on tieteenala, joka tutkii Maan pintaa ja maan pinnalla esiintyviä sekä ihmisen että luonnon aikaansaamia ilmiöitä.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Maantiede · Katso lisää »
Mannerjäätikkö
Grönlannin mannerjäätikkö satelliittikuvassa valkoisella. Etelämantereen mannerjäätikkö kuvassa valkoisella. Mannerjäätikkö on jäätikkö, jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Mannerjäätikkö · Katso lisää »
Merikarvianjoki
Merikarvianjoki. Vaaditkoski Merikarvianjoessa. Merikarvianjoki on runsaskoskinen joki Siikaisten ja Merikarvian kunnissa Satakunnassa.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Merikarvianjoki · Katso lisää »
Näsijärvi
Näsijärvi on Pirkanmaalla Tampereella, Ylöjärvellä ja Ruovedellä sijaitseva järvi, joka on Suomen 16.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Näsijärvi · Katso lisää »
Pintavesi
Pintavesi on vesialueilla, kuten joissa ja järvissä, oleva maanpäällinen vesi.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Pintavesi · Katso lisää »
Pohjanlahti
Pohjanlahti on merialue Suomen ja Ruotsin välissä, Ahvenanmaalta pohjoiseen.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Pohjanlahti · Katso lisää »
Pohjavesi
Pohjavesialueesta kertova merkki Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa Kontinkankaalla Oulussa Pohjavesi on maanpinnan alapuolella sijaitsevaa vettä.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Pohjavesi · Katso lisää »
Polvijärvi
Polvijärven luterilainen kirkko Ortodoksinen Pyhän Johannes Kastajan kirkko Lomakeskus Huhmari Polvijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Polvijärvi · Katso lisää »
Pyhäjärvi (Tampere)
Lentokone laskeutumassa Anianselällä Pirkkalan lentokentälle. Ikkunasta aukeaa ilta-auringossa näkymä etelään kohti Alhonselkää ja Vesilahden kirkonkylää. Pyhäjärvi on Pirkanmaalla Vesilahdessa, Nokialla, Tampereella, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Akaassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Pyhäjärvi (Tampere) · Katso lisää »
Saimaa
Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Saimaa · Katso lisää »
Sedimentti
Sedimentti tarkoittaa kerrostuvaa maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Sedimentti · Katso lisää »
Valuma-alue
Romanian Latorițajoen valuma-alue (vihreä alue) sijaitsee vuoristossa, jossa vedenjakajat seuraavat vuorten harjanteita. Euroopan päävesistöalueita, johon on merkitty keltaisella erikseen suurimpien jokien valuma-alueita. sisäiset valuma-alueet. Valuma-alue on maantieteellinen alue, jonne satanut vesi kerääntyy maanpinnan muotojen ohjaamana lopuksi yhteen matalalla sijaitsevaan kohtaan.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Valuma-alue · Katso lisää »
Vedenjakaja
Vedenjakaja voi sijaita vuoriselänteen harjalla. Vedenjakajia (punainen viiva) Euroopassa. Vedenjakaja on maantieteessä kahden tai useamman valuma-alueen välinen maaston raja-alue, missä maahan satanut vesi virtaa eri suuntiin ja päätyy eri vesistöihin.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Vedenjakaja · Katso lisää »
Viime jääkauden loppuvaihe
Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.
Uusi!!: Lasku-uoma ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Laskujoki, Laskuoja, Laskupuro.
