51 suhteet: Ahvenanmaan maakunta, Białowieżan metsä, Boreaalinen vyöhyke, Euroopanpähkinäpensas, Hemiboreaalinen vyöhyke, Humus, Jalo lehtipuu, Kalkkikivi, Kangasmetsä, Kastemato, Kasvupaikan ravinteisuus, Käenkaali-oravanmarjatyyppi, Käenrieskat, Keltavuokko, Kevätaspekti, Kevätesikko, Kevätlinnunherne, Kiurunkannukset, Koiranheisi, Korpi, Kullero, Kynäjalava, Lehtimetsä, Lehtipuut, Lehto (täsmennyssivu), Lehtoimikkä, Lehtomainen kangas, Lehtometsä, Maannos, Metsälehmus, Metsätyyppioppi, Metsävaahtera, Mikrobi, Multa, Pähkinäpensaslehto, Podsoli, Rauhoitettu laji, Saarni, Saniaistyyppi, Savi, Söderåsenin kansallispuisto, Sinivuokko, Sinivuokko-käenkaalityyppi, Suomen luonnonsuojelulaki, Tammi, Terttuselja, Tuomi, Tuore kangas, Vadelma, Valkovuokko, ..., Vuorijalava. Laajenna indeksi (1 lisää) »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Uusi!!: Lehtometsä ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »
Białowieżan metsä
Białowieżan metsä on Puolassa ja Valko-Venäjällä sijaitseva suurin vielä jäljellä oleva yhtenäinen alavan maan metsäalue Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä.
Uusi!!: Lehtometsä ja Białowieżan metsä · Katso lisää »
Boreaalinen vyöhyke
Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue.
Uusi!!: Lehtometsä ja Boreaalinen vyöhyke · Katso lisää »
Euroopanpähkinäpensas
Euroopanpähkinäpensas eli pähkinäpensas (Corylus avellana) on koivukasvien (Betulaceae) heimoon kuuluva lehtokasvi.
Uusi!!: Lehtometsä ja Euroopanpähkinäpensas · Katso lisää »
Hemiboreaalinen vyöhyke
Hemiboreaalista lehtipuuvoittoista metsää Latviassa. Latviasta löytyy muiden hemiboreaalisten alueiden tapaan myös laajoja reheviä havumetsiä. Hemiboreaalinen vyöhyke tai yleisemmin lauhkean vyöhykkeen sekametsä on lehtimetsävyöhykkeeseen kuuluva kasvillisuusvyöhyke.
Uusi!!: Lehtometsä ja Hemiboreaalinen vyöhyke · Katso lisää »
Humus
Humusta. Humus (lat.
Uusi!!: Lehtometsä ja Humus · Katso lisää »
Jalo lehtipuu
Jalo lehtipuu on lähinnä Pohjoismaissa (lukuun ottamatta Tanskaa) ja Pohjois-Baltiassa käytetty yhteisnimitys muutamalle lehtipuulajille, jotka Keski-Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä ovat varsin yleisiä, mutta joita Pohjois-Euroopassa tavataan luonnonvaraisina vain harvinaisina parhailla kasvupaikoilla, varsinkin lehdoissa.
Uusi!!: Lehtometsä ja Jalo lehtipuu · Katso lisää »
Kalkkikivi
Kalkkikivi. Paraisilla. Kalkkikiveä Berliinin olympiastadionin julkisivussa. Kalkkikivi (CaCO3) on kerrostunut kivilaji, jota syntyy kalsiumkarbonaatin saostuessa vedessä.
Uusi!!: Lehtometsä ja Kalkkikivi · Katso lisää »
Kangasmetsä
Kangasmetsää Norjassa. Kangasmetsä on viileän ilmastovyöhykkeen tavallisin metsätyyppi.
Uusi!!: Lehtometsä ja Kangasmetsä · Katso lisää »
Kastemato
Kastemato eli kasteliero (Lumbricus terrestris) tarkoittaa yleisimmin suurinta Suomessa esiintyvää lajia lierojen heimon (Lumbricidae) 14 lajista.
Uusi!!: Lehtometsä ja Kastemato · Katso lisää »
Kasvupaikan ravinteisuus
Kasvupaikan ravinteisuus kertoo kasvupaikalla olevien kasveille käyttökelpoisten ravinteiden pitoisuuksista.
Uusi!!: Lehtometsä ja Kasvupaikan ravinteisuus · Katso lisää »
Käenkaali-oravanmarjatyyppi
Käenkaali-oravanmarjatyyppi (OMaT) on Suomen metsätyyppiopin mukainen lehtotyyppi, joka muistuttaa lehtomaisten kankaiden käenkaali-mustikkatyyppiä sillä erotuksella, että käenkaali-oravanmarjatyypissä on multamaannos ja käenkaali-mustikkatyyppiä rehevämpi kasvullisuus.
Uusi!!: Lehtometsä ja Käenkaali-oravanmarjatyyppi · Katso lisää »
Käenrieskat
Pikkukäenrieskan kukka. Käenrieskat (Gagea) on kasvisuku liljakasvien heimossa.
Uusi!!: Lehtometsä ja Käenrieskat · Katso lisää »
Keltavuokko
Keltavuokko (Anemone ranunculoides, syn. Anemonoides ranunculoides) on Euroopassa kasvava monivuotinen leinikkikasvi.
Uusi!!: Lehtometsä ja Keltavuokko · Katso lisää »
Kevätaspekti
Valkovuokko (''Anemone nemorosa'') on yksi kevätaspektin hyödyntäjistä. Kevätaspekti on erityisesti lehtimetsävyöhykkeen metsissä näkyvä ilmiö, jossa tietyt kasvilajit hyödyntävät keväällä maanpinnalle tulevaa runsasta auringon valon määrää kasvamalla ja kukkimalla nopeasti lumien sulettua ja säiden lämmettyä.
Uusi!!: Lehtometsä ja Kevätaspekti · Katso lisää »
Kevätesikko
Hedelmiä ja siemeniä Kevätesikko (Primula veris) on keväällä kukkiva esikkolaji.
Uusi!!: Lehtometsä ja Kevätesikko · Katso lisää »
Kevätlinnunherne
Kevätlinnunherne (Lathyrus vernus) on pääosin Euroopassa kasvava lehtojen kevätkasvi.
Uusi!!: Lehtometsä ja Kevätlinnunherne · Katso lisää »
Kiurunkannukset
Kiurunkannukset (Corydalis) on kasvisuku unikkokasvien (Papaveraceae) heimossa ja aiemmin emäkkikasvien (Fumariaceae) heimossa.
Uusi!!: Lehtometsä ja Kiurunkannukset · Katso lisää »
Koiranheisi
Koiranheisi (Viburnum opulus), kansanomaisesti myös koiranheisipuu, on puuvartinen pensas, joka kuuluu tesmayrttikasvien heimoon ja heisien sukuun.
Uusi!!: Lehtometsä ja Koiranheisi · Katso lisää »
Korpi
Korpi Michiganissa Korpi on Suomessa kehitetyn metsätyyppiopin mukaan puustoinen suotyyppi.
Uusi!!: Lehtometsä ja Korpi · Katso lisää »
Kullero
Kullero eli niittykullero (Trollius europaeus) on näyttävä, Euraasiassa kasvava keltakukkainen leinikkikasvi.
Uusi!!: Lehtometsä ja Kullero · Katso lisää »
Kynäjalava
Kynäjalava eli vanhan kansan kielellä kynnepää (Ulmus laevis) on jalavien (Ulmus) sukuun kuuluva jalo lehtipuu.
Uusi!!: Lehtometsä ja Kynäjalava · Katso lisää »
Lehtimetsä
Belgialaista pyökkivaltaista metsää. Lehtimetsä on kasvillisuusvyöhyke, jota esiintyy pääasiassa lauhkealla vyöhykkeellä.
Uusi!!: Lehtometsä ja Lehtimetsä · Katso lisää »
Lehtipuut
kellastuvat ja putoavat. Lehtipuu on yhteisnimitys koppisiemenisiin kasveihin kuuluville puille, joilla on yleensä leveät lehdet toisin kuin havupuilla, joiden lehdet ovat usein kapeita neulasia tai pieniä suomulehtiä.
Uusi!!: Lehtometsä ja Lehtipuut · Katso lisää »
Lehto (täsmennyssivu)
Lehto voi tarkoittaa ainakin seuraavia.
Uusi!!: Lehtometsä ja Lehto (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Lehtoimikkä
Lehtoimikkä eli imikkä (Pulmonaria obscura syn. Pulmonaria officinalis subsp. obscura) on lemmikkikasveihin kuuluva eurooppalainen lehtokasvi.
Uusi!!: Lehtometsä ja Lehtoimikkä · Katso lisää »
Lehtomainen kangas
Lehtomainen kangas on kostea lehtoa kuivempi Suomen metsätyyppiopin mukainen metsätyyppi.
Uusi!!: Lehtometsä ja Lehtomainen kangas · Katso lisää »
Lehtometsä
Valkovuokkoja Radziejowicen lähellä Puolassa. Lehto on metsätyyppi, jossa on multava maaperä sekä rehevä puu- ja pensaskerros.
Uusi!!: Lehtometsä ja Lehtometsä · Katso lisää »
Maannos
Maannosprofiili. Maannos on maaperän pintakerros, johon bioottiset ja abioottiset prosessit vaikuttavat.
Uusi!!: Lehtometsä ja Maannos · Katso lisää »
Metsälehmus
Metsälehmus eli niinipuu (Tilia cordata) on puu, joka kasvaa suuressa osassa Eurooppaa ja Englannissa sen pohjoisinta osaa lukuun ottamatta.
Uusi!!: Lehtometsä ja Metsälehmus · Katso lisää »
Metsätyyppioppi
Metsätyyppioppi on Aimo Kaarlo Cajanderin kehittämä metsätyyppiteoriaan ja metsätyyppijärjestelmään perustuva metsätyyppien luokitusjärjestelmä, joka perustuu metsien aluskasvillisuuden eli kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuuteen ja olettamukseen siitä, että biologisesti samanarvoisille alueille kehittyy lopulta samanlainen kasvillisuusyhdyskunta.
Uusi!!: Lehtometsä ja Metsätyyppioppi · Katso lisää »
Metsävaahtera
Metsävaahtera eli vaahtera (Acer platanoides) on saippuamarjakasveihin (Sapindaceae) kuuluva puu.
Uusi!!: Lehtometsä ja Metsävaahtera · Katso lisää »
Mikrobi
Bakteerit ovat mikrobeja. Mikrobi (Ihmisen mikrobistossa on noin kaksi kilogrammaa mikrobeja, jotka säätelevät ihmisen terveyttä. Patogeenit eroavat normaaliflooraan kuuluvista kommensaalimikrobeista ennen kaikkea siinä, että ne kykenevät tunkeutumaan ja leviämään elimistöön kommensaaleja paljon tehokkaammin. Normaaliflooraan kuuluvat mikrobit eivät yleensä muodosta riskiä eliön terveydelle. Niitä pidetään päin vastoin hyödyllisinä, koska ne kilpailevat patogeenien kanssa elintilasta. Mikrobeja tutkiva tiede on mikrobiologia.
Uusi!!: Lehtometsä ja Mikrobi · Katso lisää »
Multa
Multaan istutettuja kasveja. Multa on kasvien kasvualustaksi sopivaa kivennäismaan ja humuksen seosta.
Uusi!!: Lehtometsä ja Multa · Katso lisää »
Pähkinäpensaslehto
Pähkinäpensaslehto on lehtometsän kasvillisuustyyppi, joka on Suomessa yksi luonnonsuojelulain mukaan suojeltavista luontotyypeistä.
Uusi!!: Lehtometsä ja Pähkinäpensaslehto · Katso lisää »
Podsoli
Podsolimaannos, A1 (ylälaita, vasemmalla) - C Esimerkki podsolimaannoksesta. Podsoli on havumetsävyöhykkeessä yleinen maannos, jossa on karike, humus, uuttumiskerros, rikastumiskerros ja pohjamaa.
Uusi!!: Lehtometsä ja Podsoli · Katso lisää »
Rauhoitettu laji
Isoapollo on Suomessa rauhoitettu laji Rauhoitettu laji on eliölaji, jota suojellaan lajiin kohdistuvalta häirinnältä lailla.
Uusi!!: Lehtometsä ja Rauhoitettu laji · Katso lisää »
Saarni
Täysikasvuinen saarnipuu tien varressa. Saarni eli lehtosaarni (Fraxinus excelsior), toisinaan myös metsäsaarni, on oliivikasvien (Oleaceae) heimoon kuuluva 15–25 metriä korkea puulaji, jota kasvaa laajalla alueella Euroopassa.
Uusi!!: Lehtometsä ja Saarni · Katso lisää »
Saniaistyyppi
Saniaistyyppi (Filices-tyyppi, FT) on suomalaisen metsätyyppiopin mukainen lehtotyyppi, jota esiintyy koko Suomessa, missä lehtoja on.
Uusi!!: Lehtometsä ja Saniaistyyppi · Katso lisää »
Savi
Savea Savesta tehty jänis Savi on kivennäismaalaji, jonka pääaineksena on hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa (saves). Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta.
Uusi!!: Lehtometsä ja Savi · Katso lisää »
Söderåsenin kansallispuisto
Näkymää kansallispuistosta. Söderåsenin kansallispuisto on Ruotsissa Svalövin ja Klippanin kuntien alueella sijaitseva kansallispuisto.
Uusi!!: Lehtometsä ja Söderåsenin kansallispuisto · Katso lisää »
Sinivuokko
Sinivuokko eli lehtosinivuokko (Hepatica nobilis, syn. Anemone hepatica; aiemmin myös Hepatica triloba) on sinikukkainen, keväisin kukkiva, melko pienikokoinen leinikkikasvi.
Uusi!!: Lehtometsä ja Sinivuokko · Katso lisää »
Sinivuokko-käenkaalityyppi
Sinivuokko-käenkaalityyppi (Hepatica-Oxalis-tyyppi, HeOT) on Suomen metsätyyppiopin mukainen lehtotyyppi.
Uusi!!: Lehtometsä ja Sinivuokko-käenkaalityyppi · Katso lisää »
Suomen luonnonsuojelulaki
Suomen luonnonsuojelulaki on Suomen luonnonsuojelulainsäädännön päälaki, jolla on liittymäkohtia moniin muihin luonnonsuojeluun liittyviin lakeihin tai direktiiveihin.
Uusi!!: Lehtometsä ja Suomen luonnonsuojelulaki · Katso lisää »
Tammi
Metsätammi eli tammi (Quercus robur) on pyökkikasveihin kuuluva, jaloihin lehtipuihin luettava puulaji.
Uusi!!: Lehtometsä ja Tammi · Katso lisää »
Terttuselja
Terttuselja eli euroopanterttuselja (Sambucus racemosa) on punamarjainen, pari metriä korkea pensas.
Uusi!!: Lehtometsä ja Terttuselja · Katso lisää »
Tuomi
Tuomi eli metsätuomi eli lehtotuomi (Prunus padus) on ruusukasveihin kuuluva lehtipuu, jota esiintyy luonnonvaraisena Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Lehtometsä ja Tuomi · Katso lisää »
Tuore kangas
Tuore kangas on Suomen metsätyyppiopin mukaisesti lehtomaista kangasta kuivempi, mutta kuivaa kangasta kosteampi kasvupaikkatyyppi, ja myös parempi erilaisille kasveille.
Uusi!!: Lehtometsä ja Tuore kangas · Katso lisää »
Vadelma
Vadelma eli punavadelma eli vattu eli villivadelma (Rubus idaeus) on hyönteispölytteinen, monivuotinen vatukoihin kuuluva puolipensas.
Uusi!!: Lehtometsä ja Vadelma · Katso lisää »
Valkovuokko
Valkovuokko (Anemone nemorosa, syn. Anemonoides nemorosa) on monivuotinen, Euroopassa laajalle levinnyt leinikkikasvi.
Uusi!!: Lehtometsä ja Valkovuokko · Katso lisää »
Vuorijalava
Vuorijalava (Ulmus glabra) on jalavien (Ulmus) sukuun kuuluva jalo lehtipuu ja toinen Suomessa luonnonvaraisina esiintyvistä jalavalajeista.
Uusi!!: Lehtometsä ja Vuorijalava · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
GDT, GOMaT, Kurjenpolvi-metsäimarretyyppi, Kurjenpolvi-oravanmarjatyyppi, Lehto, Metsäkurjenpolvi-metsäimarretyyppi.