Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
23 suhteet: Ardanuç, Armenialaiset, Armenian kuningaskunta, Artvinin maakunta, Bagrationit, Georgia, Guaramidit, Iberian kuningaskunta, Kartli, Kaukasia, Khosroianit, Mustameri, Osmanien valtakunta, Parnavazianit, Persia, Rooman valtakunta, Samtskhe-Džavakheti, Seldžukit, Tao-Klardžeti, Timur Lenkin hyökkäykset Georgiaan, Turkki, Urartu, Vakhtang I.
Ardanuç
Ardanuç on piirikunta Turkin Artvinin maakunnassa.
Uusi!!: Klardžeti ja Ardanuç · Katso lisää »
Armenialaiset
Armenialaiset (armeniaksi Hay tai Hai) ovat Kaukasukselta ja itäisestä Vähästä-Aasiasta kotoisin oleva kansa.
Uusi!!: Klardžeti ja Armenialaiset · Katso lisää »
Armenian kuningaskunta
Armenian kuningaskunta oli itsenäinen valtio noin vuodesta 190 eaa.
Uusi!!: Klardžeti ja Armenian kuningaskunta · Katso lisää »
Artvinin maakunta
Artvinin maakunta on Turkin maakunta, joka sijaitsee maan koillisosassa Mustanmeren rannikolla Georgian rajalla.
Uusi!!: Klardžeti ja Artvinin maakunta · Katso lisää »
Bagrationit
Bagrationit oli Georgian hallitsijasuku vuodesta 575 vuoteen 1810.
Uusi!!: Klardžeti ja Bagrationit · Katso lisää »
Georgia
Georgia, aiemmin suomeksi venäläisittäin Gruusia ja vuosina 1990–1995 Georgian tasavalta, on valtio Kaukasiassa Itä-Euroopan ja Aasian rajalla.
Uusi!!: Klardžeti ja Georgia · Katso lisää »
Guaramidit
Guaramidit olivat Iberian (eli Georgian itäosan Kartlin) kuningassuvun Khosroiani-dynastian nuorempi haara.
Uusi!!: Klardžeti ja Guaramidit · Katso lisää »
Iberian kuningaskunta
Iberia ja Kolkhis Albania Iberia oli muinaisten kreikkalaisten ja roomalaisten antama nimi georgialaiselle Kartlin kuningaskunnalle (300-luku eaa.–400-luku), joka käsitti suurin piirtein nykyisen Georgian itäiset ja eteläiset osat.
Uusi!!: Klardžeti ja Iberian kuningaskunta · Katso lisää »
Kartli
Kartli on historiallinen alue Georgian keski- ja itäosissa.
Uusi!!: Klardžeti ja Kartli · Katso lisää »
Kaukasia
Satelliittikuva Kaukasiasta Kaukasia on alue Aasian ja Euroopan rajalla, Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä.
Uusi!!: Klardžeti ja Kaukasia · Katso lisää »
Khosroianit
Khosroidit eli Khosroiani-dynastia oli Iberian (paikallisesti Kartlin) eli muinaisen Georgian hallitsijasuku 300–800-luvuilla.
Uusi!!: Klardžeti ja Khosroianit · Katso lisää »
Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.
Uusi!!: Klardžeti ja Mustameri · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Klardžeti ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Parnavazianit
Parnavazianit tai parnabazidit olivat georgialaisen historiallisen perimätiedon mukaan Kartlin eli Iberian ensimmäinen georgialainen kuningasdynastia.
Uusi!!: Klardžeti ja Parnavazianit · Katso lisää »
Persia
Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa. Persia on Iranin historiallinen – kreikkalaisten siitä käyttämä – nimi.
Uusi!!: Klardžeti ja Persia · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Klardžeti ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Samtskhe-Džavakheti
Saparan luostari sijaitsee Akhaltsikhen piirikunnassa. Samtskhe-Džavakheti on hallintoalue (mkhare) Georgian eteläosassa.
Uusi!!: Klardžeti ja Samtskhe-Džavakheti · Katso lisää »
Seldžukit
Kartta seldžukkien hallitsemasta alueesta vuonna 1092. Karttaan on merkitty tähdellä pääkaupunki Ishfahan sekä Dandanaqanin (1040) ja Manzikertin (1071) taistelupaikat. Seldžukit olivat turkkilaiskansa, joka saapui ensimmäisenä turkkilaiskansana Vähään-Aasiaan 1000-luvun alussa Keski-Aasiasta.
Uusi!!: Klardžeti ja Seldžukit · Katso lisää »
Tao-Klardžeti
Tao-Klardžetin sijainti 900-luvulla Tao-Klardžeti on nykyisessä historiankirjoituksessa käytetty termi, joka viittaa historiallisiin Georgian lounaisosissa sijainneisiin ruhtinaskuntiin.
Uusi!!: Klardžeti ja Tao-Klardžeti · Katso lisää »
Timur Lenkin hyökkäykset Georgiaan
Turkkilaismongolialainen valloittaja Timur Lenk hyökkäsi Georgiaan, kristittyyn kuningaskuntaan Kaukasuksella, useita kertoja vuosina 1386–1404 tuhoisin seurauksin.
Uusi!!: Klardžeti ja Timur Lenkin hyökkäykset Georgiaan · Katso lisää »
Turkki
Turkki, virallisesti Turkin tasavalta, on euraasialainen valtio, joka ulottuu Anatolian niemimaalta Lounais-Aasiasta Balkanin alueelle Kaakkois-Eurooppaan.
Uusi!!: Klardžeti ja Turkki · Katso lisää »
Urartu
Urartun laajeneminen ajanjaksona 743–700 eaa. Tummalla nykyisten valtioiden rajat.Urartu oli Lähi-idässä sijainnut muinainen valtakunta.
Uusi!!: Klardžeti ja Urartu · Katso lisää »
Vakhtang I
Vakhtang I Gorgasali (n. 439 tai 443 – 502 tai 522) oli Iberian eli paikallisesti Kartlin (nykyisen Georgian itäosan) kuningas Khosroiani-dynastiasta 400-luvun jälkipuoliskolla ja 500-luvun alussa.
Uusi!!: Klardžeti ja Vakhtang I · Katso lisää »
