48 suhteet: Adventti, Anglikaaninen kirkko, Apostolien päivä, Bysantin valtakunta, Helatorstai, Helluntai, Hiljainen viikko, Joulu, Juhannus, Katolinen kirkko, Kiirastorstai, Kirkastussunnuntai, Kirkko, Kynttilänpäivä, Laskiainen, Latina, Läntinen kristikunta, Loppiainen, Luostari, Luterilaisuus, Marian ilmestyspäivä, Mikkelinpäivä, Ortodoksia, Ortodoksiset suuret juhlapäivät, Palmusunnuntai, Pääsiäinen, Pääsiäisaika, Pitkäperjantai, Pyhäinpäivä, Pyhän Kolminaisuuden päivä, Pyhäpäivä, Raamattu, Reformaation päivä, Rukoilu, Rukouspäivä, Ruotsin kirkko, Saarna, Septuagesima, Sunnuntai, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suuri paasto, Tapaninpäivä, Tuhkakeskiviikko, Tuomiosunnuntai, Uudenvuodenpäivä, Uusivuosi, Valvomisen sunnuntai, 300-luku.
Adventti
Adventtikynttilöiden sytytys kirkossa. Adventtikalenteri. Adventti (’Herran saapuminen/tuleminen’) tarkoittaa joulua edeltävää vajaan neljän viikon jaksoa kristillisessä kirkollisessa kalenterissa.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Adventti · Katso lisää »
Anglikaaninen kirkko
Anglikaaninen kirkko on Englannin reformaation myötä syntynyt kristillinen kirkkokunta ja Englanin valtionkirkko 1500-luvulta lähtien.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Anglikaaninen kirkko · Katso lisää »
Apostolien päivä
Apostolien päivä on 6.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Apostolien päivä · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Helatorstai
Giotto di Bondone: ''Kristuksen taivaaseenastuminen''. Kristuksen taivaaseenastumisen ikoni 1700-luvulta. Helatorstai (Taivaaseenastumisesta kerrotaan Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa sekä lyhyesti myös Markuksen ja Luukkaan evankeliumien lopussa. Useimmissa Euroopan maissa, mukaan lukien Suomessa, päivä on virallinen pyhäpäivä. Koska pääsiäisen ajankohta liikkuu, myös helatorstain päivämäärä vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Vuonna 2011 helatorstai oli vasta 2. kesäkuuta, kun vuonna 2012 se oli 17. toukokuuta ja vuonna 2013 jo 9. toukokuuta. Suomessa helatorstai oli vuosina 1973–1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Silloin sen nimenä oli suomeksikin Kristuksen taivaaseenastumisen päivä (joskus myös muodossa 'Kristuksen taivaaseenastumispäivä'). Ruotsiksi helatorstai on edelleen nimeltään vastaavasti Kristi himmelsfärdsdag.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Helatorstai · Katso lisää »
Helluntai
Helluntai. Jean Fouquet’n kuvitus 1400-luvulta. Helluntai on Pyhän Hengen vuodattamiselle omistettu kristillinen juhlapäivä.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Helluntai · Katso lisää »
Hiljainen viikko
Espanjassa "Semana Santa" on yksi vuoden merkittävimmistä uskonnollisista juhlista. Paraati Valladolidissa Ortodoksisessa perinteessä Kristuksen hautakuvaa kannetaan kirkon ympäri. Hiljainen viikko eli suuri viikko on kristinuskon pääsiäistä edeltävä viikko, joka alkaa palmusunnuntaista ja päättyy pääsiäiseen eli Kristuksen ylösnousemusjuhlaan.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Hiljainen viikko · Katso lisää »
Joulu
Viitattu.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Joulu · Katso lisää »
Juhannus
Anders Zorn, ''Juhannustanssit'', 1897. Juhannus on valon ja keskikesän juhla, jota vietetään kesäkuun lopussa kesäpäivänseisauksen tienoilla.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Juhannus · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Kiirastorstai
Kiirastorstai on pääsiäistä edeltävä torstai.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Kiirastorstai · Katso lisää »
Kirkastussunnuntai
Kirkastussunnuntai on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuodessa nimitys seitsemännelle kolminaisuudenpäivän jälkeiselle sunnuntaille eli nykyisin kahdeksannelle sunnuntaille helluntaista.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Kirkastussunnuntai · Katso lisää »
Kirkko
Kirkko (Laajimmassa merkityksessään sanalla kirkko voidaan viitata myös kaikki kristityt kattavaan (hengelliseen) yhteisöön. Kirkko-sanaa käytti jo Mikael Agricola teksteissään. Hänen raamatunkäännöksissään sillä viitattiin yksinomaan rakennuksiin. Kristittyjen yhteisöä tarkoittava kreikankielisen alkutekstin sana ekklesia (ekklēsia ’seurakunta’, alun perin ’(väen)kokous’) käännettiin säännönmukaisesti sanalla seurakunta. Nykysanakirjoissa sanalla on myös merkitykset yksityisten seurakuntien muodostama kokonaisuus, kirkkokunta ja joskus koko kristikunta. Uudessa kirkkoraamatussa on kahdessa kohdassa käännetty kreikan sana ekklesia sanalla ’kirkko’, kun vuoden 1938 käännöksessä koko sanaa ei käytetty lainkaan. Kirkkososiologia tutkii kirkon ja muun yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Käsitystä kirkon hengellisestä merkityksestä kutsutaan teologiassa kirkko-opiksi eli ekklesiologiaksi. Eri kirkkokuntien kirkko-opillisia käsityksiä tutkitaan dogmatiikassa.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Kirkko · Katso lisää »
Kynttilänpäivä
Kynttilänpäivä (kynttilämessu, ortodokseilla ja katolilaisilla Herran temppeliintuominen) on kristillinen juhlapäivä, jota vietetään alkujaan 40 päivää joulusta, siis 2. helmikuuta, sen muistoksi, että Jeesus vietiin 40 päivän ikäisenä temppeliin ja Simeon siunasi hänet.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Kynttilänpäivä · Katso lisää »
Laskiainen
Napakelkka on osa suomalaista laskiaisperinnettä. Laskiainen on pääsiäistä edeltävä juhla, johon kuuluu sekä pakanallisia että kirkollisia perinteitä.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Laskiainen · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Latina · Katso lisää »
Läntinen kristikunta
Läntinen kristikunta on yhteisnimitys niille kristillisille kirkoille, joiden historialliset juuret ovat roomalaiskatolisessa perinteessä eivätkä itäisessä ortodoksisessa eli bysanttilaisessa perinteessä.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Läntinen kristikunta · Katso lisää »
Loppiainen
Bartolomé Esteban Murillo, ''Kuninkaiden kumarrus'', 1655–1660. Loppiainen (myös teofania tai epifania) on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhäpäivät.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Loppiainen · Katso lisää »
Luostari
Uuden Valamon luostarin pääkirkko Heinävedellä Pohjois-Karjalassa Luostari (suljettu) on paikka, jonne voivat vetäytyä henkilöt, jotka haluavat keskittyä uskonnolliseen elämään.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Luostari · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Marian ilmestyspäivä
Neitsyt Marian ilmestys. Ikoni pyhän Klimentin kirkosta Makedoniasta 1500-luvulta. Melozzo da Forlì: ''Marian ilmestys'' Marian ilmestyspäivä eli marianpäivä on kristillinen juhlapäivä, joka juhlistaa arkkienkeli Gabrielin ilmestymistä Neitsyt Marialle ilmoittamaan Kristuksen tulevasta syntymästä.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Marian ilmestyspäivä · Katso lisää »
Mikkelinpäivä
Rafael. Mikkelinpäivä on alun perin arkkienkeli Mikaelille, mutta nykyisin kaikille enkeleille omistettu kristillinen juhlapäivä.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Mikkelinpäivä · Katso lisää »
Ortodoksia
Ortodoksia ja ortodoksisuus (”oikea” ja ”ylistys”) tarkoittavat sananmukaisesti käännettynä oikeaa ylistystä, mutta ortodoksia on vakiintunut suomen kielessä tarkoittamaan (Suomen ja Itä-Euroopan) ortodoksisen kirkon uskonkäsitystä.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Ortodoksia · Katso lisää »
Ortodoksiset suuret juhlapäivät
Ortodoksiset suuret juhlapäivät jaetaan kolmeen ryhmään.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Ortodoksiset suuret juhlapäivät · Katso lisää »
Palmusunnuntai
Palmusunnuntai on kristillisen kirkkovuoden juhla, joka on viikkoa ennen pääsiäissunnuntaita.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Palmusunnuntai · Katso lisää »
Pääsiäinen
Ylösnousemus'', 1665. Pääsiäinen on vuosittainen kristillinen juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Pääsiäinen · Katso lisää »
Pääsiäisaika
Pääsiäisaika on kristillisen kirkkovuoden ajanjakso.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Pääsiäisaika · Katso lisää »
Pitkäperjantai
Berndt Abraham Godenhjelm, ''Jeesus ristillä'', 1843. Pitkäperjantai (ortodokseilla suuri perjantai) on kristillinen pyhäpäivä, pääsiäistä edeltävänä perjantai, jota vietetään Kristuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistoksi.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Pitkäperjantai · Katso lisää »
Pyhäinpäivä
Suomessa pyhäinpäivän viettoon kuuluu kynttilöiden sytyttäminen edesmenneille. Kynttilöitä ja hautausmaalla kävijöitä pyhäinpäivän iltana Hietaniemen hautausmaalla menneiden sukupolvien ja muualla lepäävien muistomerkillä. Pyhäinpäivä, vanhemmalta nimeltään pyhäinmiestenpäivä, on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Pyhäinpäivä · Katso lisää »
Pyhän Kolminaisuuden päivä
Pyhän Kolminaisuuden päivä on kristillinen juhlapäivä, jota vietetään ensimmäisenä sunnuntaina helluntain jälkeen.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Pyhän Kolminaisuuden päivä · Katso lisää »
Pyhäpäivä
Pyhäpäivä on sunnuntai tai kirkollinen juhlapäivä.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Pyhäpäivä · Katso lisää »
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Raamattu · Katso lisää »
Reformaation päivä
Reformaation päivä, Uskonpuhdistuksen muistopäivä on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 22.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Reformaation päivä · Katso lisää »
Rukoilu
Maria Magdaleena ristin juurella'', noin 1847. Rukoilu eli rukoileminen tarkoittaa uskonnoissa jumalien, henkien tai muiden korkeampina pidettyjen voimien puoleen kääntymistä Rukous tarkoittaa samaa kuin rukoileminen tai määrämuotoista rukoiltaessa käytettävää lausejaksoa.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Rukoilu · Katso lisää »
Rukouspäivä
Rukouspäivät ovat perinteisesti olleet useissa kristillisissä, varsinkin protestanttisissa maissa valtiovallan määräyksestä määräaikoina vietettäviä yleisiä kiitos-, katumus- ja rukouspäiviä.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Rukouspäivä · Katso lisää »
Ruotsin kirkko
Ruotsin kirkko on Ruotsin suurin kirkko ja uskonnollinen yhteisö.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Ruotsin kirkko · Katso lisää »
Saarna
Katolinen pappi saarnaa saarnastuolissa. Saarna (myös opetuspuhe tai homilia) on kristilliseen jumalanpalvelukseen kuuluva, tiettyyn Raamatun kohtaan perustuva puhe.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Saarna · Katso lisää »
Septuagesima
Septuagesima on useiden läntisten kirkkokuntien vanhastaan käyttämä nimi kirkkovuoden sunnuntaille, joka on kaksi viikkoa ennen laskiaissunnuntaita ja yhdeksän viikkoa ennen pääsiäistä.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Septuagesima · Katso lisää »
Sunnuntai
Sunnuntai (lyhenne su tai sunn.) on lauantain ja maanantain väliin sijoittuva viikonpäivä.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Sunnuntai · Katso lisää »
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon logo. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on evankelis-luterilaista kristinuskon haaraa tunnustava kirkkokunta Suomessa.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko · Katso lisää »
Suuri paasto
Suuri paasto eli pääsiäispaasto, paastonaika on paastoaika ennen pääsiäistä.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Suuri paasto · Katso lisää »
Tapaninpäivä
Tapaninpäivä eli toinen joulupäivä on joulunseudun kirkkopyhä, ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Tapaninpäivä · Katso lisää »
Tuhkakeskiviikko
Tuhkakeskiviikko on läntisen kristikunnan kirkkovuodessa juhla, joka aloittaa pääsiäistä edeltävän 40 päivän paastonajan.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Tuhkakeskiviikko · Katso lisää »
Tuomiosunnuntai
Tuomiosunnuntai on Suomessa ja Ruotsissa kirkkovuoden viimeinen sunnuntai.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Tuomiosunnuntai · Katso lisää »
Uudenvuodenpäivä
Uudenvuodenpäivä on juhlapäivä, jota vietetään 1. tammikuuta, vuoden ensimmäisenä vuorokautena.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Uudenvuodenpäivä · Katso lisää »
Uusivuosi
Ilotulitukset ovat yleinen tapa juhlistaa vuodenvaihdetta. Kuva uudenvuodenyöltä 2004–2005 Zwickausta, Saksasta. Kauppakadulta kuvattuna uudenvuoden aikaan. Uusivuosi on juhla, jolla juhlistetaan vuoden vaihtumista, kun vanhan vuoden viimeinen päivä (uudenvuodenaatto) vaihtuu uuden vuoden ensimmäiseksi päiväksi (uudenvuodenpäivä).
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Uusivuosi · Katso lisää »
Valvomisen sunnuntai
Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja Valvomisen sunnuntai · Katso lisää »
300-luku
300-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 300–399.
Uusi!!: Kirkkovuosi ja 300-luku · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Kirkollinen kalenteri, Kristilliset juhlapyhät.