Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
47 suhteet: Absoluuttinen korkeus, Ahven, Alusvesi, Ankerias, Eutrofinen järvi, Haanja, Happikato, Hauki, Hehtaari, Kahrila järv, Kalevipoeg, Kuumajärvi, Kuutiometri, Lahna, Lampi, Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia), Läpivirtausjärvi, Limnologia, Luettelo Viron syvimmistä järvistä, Luotaus (vesistöt), Meromiktia, Narvanjoen vesistöalue, Narvanjoki, Näkösyvyys, Neliökilometri, Päällysvesi, Peipsijärven alue, Peipsijärvi, Rõuge jõgi, Rõugen järvialue, Rõugen kunta, Särki, Siika, Sivu-uoma, Sorva, Suomenlahti, Suurjärv (Rõuge), Täyskierto, Valuma-alue, Võhandu jõgi, Võru, Võrumaa, Veden kovuus, Vedenväri, Vesipolitiikan puitedirektiivi, Viime jääkauden loppuvaihe, Viro.
Absoluuttinen korkeus
Absoluuttinen korkeus on kohteen pystysuora etäisyys vertailutasosta, datumista.
Uusi!!: Kaussjärv ja Absoluuttinen korkeus · Katso lisää »
Ahven
Ahven (Perca fluviatilis) on Euraasiassa makeissa ja murtovesissä elävä kalalaji.
Uusi!!: Kaussjärv ja Ahven · Katso lisää »
Alusvesi
Alusvesi on kesällä järvissä harppauskerroksen alapuolella olevaa vettä.
Uusi!!: Kaussjärv ja Alusvesi · Katso lisää »
Ankerias
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji.
Uusi!!: Kaussjärv ja Ankerias · Katso lisää »
Eutrofinen järvi
Runsasravinteinen lampi. Balaton on runsasravinteinen keskieurooppalainen järvi, jolla levätuotanto on runsasta. Eutrofinen järvi on limnologiassa runsasravinteinen eli rehevä järvi.
Uusi!!: Kaussjärv ja Eutrofinen järvi · Katso lisää »
Haanja
Haanja oli kunta Virossa Võrumaalla.
Uusi!!: Kaussjärv ja Haanja · Katso lisää »
Happikato
Happikato eli anoksia on tila, jossa happea on niin vähän, että korkeammat elämänmuodot eivät menesty.
Uusi!!: Kaussjärv ja Happikato · Katso lisää »
Hauki
Hauki (Esox lucius) on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala, jota tavataan suurimmasta osasta pohjoista Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa.
Uusi!!: Kaussjärv ja Hauki · Katso lisää »
Hehtaari
Neliön muotoisen hehtaarin koko eli 100 m × 100 m. Hehtaari (tunnus ha) on pinta-alan yksikkö ja kooltaan 10 000 neliömetriä.
Uusi!!: Kaussjärv ja Hehtaari · Katso lisää »
Kahrila järv
Kahrila järv on Virossa Rõugen kunnassa Võrumaalla sijaitseva järvi.
Uusi!!: Kaussjärv ja Kahrila järv · Katso lisää »
Kalevipoeg
Maalaus eepoksesta "Kalevipoeg", tekijänä Oskar Kallis. Kalevipoeg on ns.
Uusi!!: Kaussjärv ja Kalevipoeg · Katso lisää »
Kuumajärvi
Kuumajärven sijainti Peipsijärvellä. Näkymä Kuumajärvelle länsirannikon Meeksistä. Mehikoorman majakka, joka on opastanut Kuumajärven vesiliikennettä. Koidula liikennöi Laaksaaren ja Piirsaaren väliä. Kuumajärvi tai joskus Lämmijärvi on Narvanjoen vesistöalueeseen kuuluvan Peipsijärven keskiosa, joka jää eteläpuolisen järvenosan Pihkovanjärven ja pohjoispuolisen osan Suurjärven väliin.
Uusi!!: Kaussjärv ja Kuumajärvi · Katso lisää »
Kuutiometri
Kuutiometri (tunnus m³) on SI-järjestelmän mukainen tilavuuden yksikkö.
Uusi!!: Kaussjärv ja Kuutiometri · Katso lisää »
Lahna
Lahna (Abramis brama) on särkikalojen heimoon kuuluva kalalaji.
Uusi!!: Kaussjärv ja Lahna · Katso lisää »
Lampi
Puolangan Kalliolampea syksyllä 2008. Lammen pinta-ala on runsaat 10 ha. Kotalampi Jyväskylän Keltinmäessä. Lammen pinta-ala on runsaat 2 ha. Lampi Puolassa. Lampi West Yellowstonessa Montanassa. Lampi on järveä pienempi makean veden allas.
Uusi!!: Kaussjärv ja Lampi · Katso lisää »
Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia)
Lämpötilakerrostuneisuus on erikoistapaus tiheyseroihin perustuvassa vesistöjen tai ilmamassojen kerrostumisista (tiheyskerrostuneisuus).
Uusi!!: Kaussjärv ja Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) · Katso lisää »
Läpivirtausjärvi
Läpivirtausjärvi on järvi, johon virtaa muualta paljon pinta- ja pohjavettä ja josta poistuu paljon pinta- ja pohjavettä.
Uusi!!: Kaussjärv ja Läpivirtausjärvi · Katso lisää »
Limnologia
Genevenjärvi satelliittikuvassa. Limnologia tutkii sisävesiä: makea- ja suolavetisiä järviä, lampia ja jokia; erityisesti elävän luonnon ja sen ympäristön välisiä suhteita ja vuorovaikutuksia.
Uusi!!: Kaussjärv ja Limnologia · Katso lisää »
Luettelo Viron syvimmistä järvistä
Luettelo Viron syvimmistä järvistä on luettelo Viron järvistä, jotka on luodattu niin tarkasti, että niistä voidaan julkaista luotettavia tuloksia.
Uusi!!: Kaussjärv ja Luettelo Viron syvimmistä järvistä · Katso lisää »
Luotaus (vesistöt)
Luotaus tarkoittaa vesistön syvyyden määritystä.
Uusi!!: Kaussjärv ja Luotaus (vesistöt) · Katso lisää »
Meromiktia
Pakasaivo Muoniossa. Vähä-Pitkusta Somerolla. Meromiktia on tilanne, jossa järven alusvesikerros on pysyvästi sekoittumaton eikä osallistu järven joka keväiseen ja syksyiseen täyskiertoon.
Uusi!!: Kaussjärv ja Meromiktia · Katso lisää »
Narvanjoen vesistöalue
Narvanjoen vesistöalueen kartta. Kartassa on vaalealla merkitty Peipsijärven valuma-alue ja hieman tummemmalla Narvanjoen alue. Sama alue nähtynä Pihkovan alueen rajoilla. Narvanjoen vesistöalue muodostuu Suomenlahteen laskevan Narvanjoen ja sen pääjärven Peipsijärven sekä Võrtsjärven sivujokien yhteisistä valuma-alueista.
Uusi!!: Kaussjärv ja Narvanjoen vesistöalue · Katso lisää »
Narvanjoki
Narvanjoen profiili yläjuoksulta alajuoksulle päin. Iivananlinna vastarannalta kuvattuna elokuussa 2012. Narvanjoen vesivoimalaitos vuonna 2009. Harvinainen ohijuoksutus kuivaa joenuomaa pitkin (vesiputoukset). Narvan maantiesilta heinäkuussa 2019. Narvanjoen virtaamia. Moottorivene joen yläjuoksulla. Joella harrastetaan kotitarvekalastusta. Narvan linna ja maantiesilta Joaorun saaren kohdalla heinäkuussa 2007. Narvanjoki linnoitusten kohdalla 1860-luvulla. Piirrosnäkymä 1860-luvulta saksankielisesä matkakirjasta. Valokuva Narvanjoesta 1890-luvulla. Narvanjoki eli Narvajoki on rajajoki Viron ja Venäjän Leningradin alueen rajalla.
Uusi!!: Kaussjärv ja Narvanjoki · Katso lisää »
Näkösyvyys
Erilaisia mittavälineitä näkösyvyyden arvioimiseksi (valkolevy ja secchilevy). Näkösyvyys tarkoittaa veden läpinäkyvyyttä.
Uusi!!: Kaussjärv ja Näkösyvyys · Katso lisää »
Neliökilometri
Neliökilometri (tunnus km²) on pinta-alan kansainvälisen yksikköjärjestelmän johdannaisyksikkö.
Uusi!!: Kaussjärv ja Neliökilometri · Katso lisää »
Päällysvesi
Päällysvesi on jonkin vesialtaan harppauskerroksen yläpuolella olevaa vettä.
Uusi!!: Kaussjärv ja Päällysvesi · Katso lisää »
Peipsijärven alue
Narvanjoen vesistöalueen kartta. Kartassa on vaalealla merkitty Peipsijärven valuma-alue ja hieman tummemmalla Narvanjoen alue. Peipsijärven alue on Virossa ja Venäjällä sijaitseva vesistöalue, joka sisältää Peipsijärven ja siihen laskevien virtavesien valuma-alueet lukuun ottamatta Emajoen- ja Velikajan valuma-alueita.
Uusi!!: Kaussjärv ja Peipsijärven alue · Katso lisää »
Peipsijärvi
Satelliittikuva Peipsijärvestä. Tyrskyävä Peipsi Kallasten punaisen hiekkakiven törmältä kuvattuna. Multikopterivideo Rannapungerjan majakasta. Peipsijärvi (tai Пско́вско-Чу́дское о́зеро, Pskovsko-Tšudskoje ozero) on Narvanjoen vesistöalueeseen kuuluva järvi Viron ja Venäjän rajalla.
Uusi!!: Kaussjärv ja Peipsijärvi · Katso lisää »
Rõuge jõgi
Rõuge jõgi sen meanderoivalla osuudella. Pato ja vesimylly Kakussa. Pitkä ja kapea Kahrilajärv seuraa laakson muotoja. Näkymä Rõugen kauppalaan Suurjärven etelärannasta. Lähteitä Liinjärven rinteillä Tindissä. Rõuge jõgi tai myös Äiu jõgi on Virossa Võrumaalla virtaava 26 kilometriä pitkä Võhandu jõen sivujoki.
Uusi!!: Kaussjärv ja Rõuge jõgi · Katso lisää »
Rõugen järvialue
Suurjärv lokakuussa 2010 Kaussjärv elokuussa 2005 Vuosittainen ''Veepidu ja Paadiralli'' Rõuge jõessa Ratasjärven ranta-asutusta heinäkuussa 2011 Hinni kanjon kesäkuussa 2012 Pitkä Kahrila järv elokuussa 2010 Rõugen järvialue (tai) on Virossa Valgamaalla Rõugen kunnassa Rõuge jõen laaksoon muodostunut seitsemän järven kokonaisuus.
Uusi!!: Kaussjärv ja Rõugen järvialue · Katso lisää »
Rõugen kunta
Rõugen kunta sijaitsee Kaakkois-Virossa Võrumaan maakunnassa.
Uusi!!: Kaussjärv ja Rõugen kunta · Katso lisää »
Särki
Särki (Rutilus rutilus) on karppikalojen lahkoon (Cypriniformes) kuuluva makean ja murtoveden kalalaji, jota tavataan läntisessä Aasiassa ja Euroopassa Välimeren aluetta lukuun ottamatta.
Uusi!!: Kaussjärv ja Särki · Katso lisää »
Siika
Siika (Coregonus lavaretus) on Euraasian pohjoisosien sisä- ja murtovesissä elävä lohikalojen lahkon parvikala.
Uusi!!: Kaussjärv ja Siika · Katso lisää »
Sivu-uoma
Norjassa sijaitsevaan Glommaan yhtyy oikealta sivujoki Vorma. Sivujoki Mosel yhtyy Reinin pääuomaan Saksan Koblenzissa. Sivu-uoma on hydrologiassa nimitys valuma-alueen uomaverkostossa sijaitsevasta virtaveden uomasta, joka yhtyy toiseen virtaveden uomaan.
Uusi!!: Kaussjärv ja Sivu-uoma · Katso lisää »
Sorva
Sorva (Scardinius erythrophthalmus) on Euroopassa ja Keski-Aasiassa esiintyvä kala.
Uusi!!: Kaussjärv ja Sorva · Katso lisää »
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Uusi!!: Kaussjärv ja Suomenlahti · Katso lisää »
Suurjärv (Rõuge)
Suurjärv (myös Rõuge Mõisajärv) on Virossa Rõugen kunnassa Võrumaalla sijaitseva järvi.
Uusi!!: Kaussjärv ja Suurjärv (Rõuge) · Katso lisää »
Täyskierto
Täyskierto tarkoittaa keväällä ja syksyllä tapahtuvaa koko vesirungon sekoittumista pinnasta pohjaan.
Uusi!!: Kaussjärv ja Täyskierto · Katso lisää »
Valuma-alue
Romanian Latorițajoen valuma-alue (vihreä alue) sijaitsee vuoristossa, jossa vedenjakajat seuraavat vuorten harjanteita. Euroopan päävesistöalueita, johon on merkitty keltaisella erikseen suurimpien jokien valuma-alueita. sisäiset valuma-alueet. Valuma-alue on maantieteellinen alue, jonne satanut vesi kerääntyy maanpinnan muotojen ohjaamana lopuksi yhteen matalalla sijaitsevaan kohtaan.
Uusi!!: Kaussjärv ja Valuma-alue · Katso lisää »
Võhandu jõgi
Kirumpään silta Leveän ja soistuneen jokilaakson maisemaa Nulgan kylässä. Leveän joen talvimaisemaa Võõpsun kylässä lähellä rannikkosoita. Võhandu maraton vuonna 2012. Võhandu jõgi on 165 kilometriä pitkä joki Viron Võrumaalla ja Põlvamaalla, joka laskee Peipsijärven keskiosassa Kuumajärven länsirantaan.
Uusi!!: Kaussjärv ja Võhandu jõgi · Katso lisää »
Võru
Võru (võroksi Võro) on Võrumaan pääkaupunki Viron kaakkoisosassa.
Uusi!!: Kaussjärv ja Võru · Katso lisää »
Võrumaa
Võrumaa (võroksi Võromaa) eli Võrun maakunta sijaitsee Kaakkois-Virossa.
Uusi!!: Kaussjärv ja Võrumaa · Katso lisää »
Veden kovuus
Veden kovuudella tarkoitetaan veden sisältämien kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää.
Uusi!!: Kaussjärv ja Veden kovuus · Katso lisää »
Vedenväri
Vedenväri eli väriluku on vedenlaadun tutkimuksessa yksi luonnonveden tai raakaveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistöön liuenneiden värillisten aineiden määrää.
Uusi!!: Kaussjärv ja Vedenväri · Katso lisää »
Vesipolitiikan puitedirektiivi
Vesipolitiikan puitedirektiivi (lyhennetään VPD) on vuonna 2000 käynnistynyt hanke, jonka tarkoitus on varmistaa Euroopan unionin alueella puhtaan veden riittävyys asukkaille ja elinkeinoelämälle.
Uusi!!: Kaussjärv ja Vesipolitiikan puitedirektiivi · Katso lisää »
Viime jääkauden loppuvaihe
Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.
Uusi!!: Kaussjärv ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Kaussjärv ja Viro · Katso lisää »
