Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
79 suhteet: Absoluuttinen korkeus, Asikkala, Asikkalanselkä, Harmaahaikara, Harmaapäätikka, Hömötiainen, Hehtaari, Heinolanharju, Iitti, Isokoskelo, Järvenlasku, Kalkkinen, Kalkkisten kanava, Käpytikka, Kirjosieppo, Kivikausi, Kivisimppu, Kolopesijälintu, Koskelot, Koskenniska, Koski, Koskiensuojelulaki, Koskikara, Kuhankeittäjä, Kuningaskalastaja, Kuutiometri, Kymijoki, Laulujoutsen, Lehtimetsä, Liito-orava, Lintudirektiivin I liite, Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista, Maankohoaminen, Mannerjäätikkö, Merimetso, Mustapääkerttu, Natura 2000, Neliökilometri, Palokärki, Pato, Päijänne, Pikku-uikku, Pikkutikka, Pronssikausi, Pudotus (hydrologia), Puukiipijä, Pyrstötiainen, Pyy, Rantasipi, Rautakausi, ..., Ruotsalainen, Ruotsalainen (järvi), Ruotsi-Suomi, Saukko, Särkijärvi (Asikkala), Siirtoistutus, Sinisorsa, Sirittäjä, Sorakuoppa, Sorsat, Suomen luonnonsuojelulaki, Suomen vesilaki, Suomenlahti, Taimen, Telkät, Telkkä, Uikut, Uitto, Vaelluskala, Valkoselkätikka, Valuma-alue, Vesimylly, Vesistö, Vesistön säännöstely, Vesivoimala, Viime jääkauden loppuvaihe, Virtaama, Vuolenkosken vesivoimalaitos, Yhdystie. Laajenna indeksi (29 lisää) »
Absoluuttinen korkeus
Absoluuttinen korkeus on kohteen pystysuora etäisyys vertailutasosta, datumista.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Absoluuttinen korkeus · Katso lisää »
Asikkala
Asikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Asikkala · Katso lisää »
Asikkalanselkä
Asikkalanselkä sijaitsee Päijät-Hämeessä Asikkalassa ja se käsittää Päijänteen eteläpään sen osan, joka jää järveä ylittävän Pulkkilanharjun eteläpuolelle ja joka sisältyy viranomaistiedoissa Asikkalanselän lähialueeseen (vesistöaluetunnus 14.211).
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Asikkalanselkä · Katso lisää »
Harmaahaikara
Harmaahaikara puistossa Englannissa. Harmaahaikara (Ardea cinerea) on kaulushaikaran ohella Suomen yleisin haikara.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Harmaahaikara · Katso lisää »
Harmaapäätikka
Harmaapäätikka (Picus canus), jota aiemmin kutsuttiin harmaatikaksi, on Euraasiassa laajalla alueella esiintyvä harmaapäinen tikkalaji.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Harmaapäätikka · Katso lisää »
Hömötiainen
Hömötiainen (Poecile montanus) on euraasialainen havumetsissä viihtyvä pienikokoinen tiaislaji.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Hömötiainen · Katso lisää »
Hehtaari
Neliön muotoisen hehtaarin koko eli 100 m × 100 m. Hehtaari (tunnus ha) on pinta-alan yksikkö ja kooltaan 10 000 neliömetriä.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Hehtaari · Katso lisää »
Heinolanharju
Heinolanharju puistoalueena ja näköalapaikkana alkoi kehittyä, kun Kymenkartanon läänin maaherranvirasto siirrettiin 1776 Heinolaan.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Heinolanharju · Katso lisää »
Iitti
Iitti on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Iitti · Katso lisää »
Isokoskelo
Isokoskelo (Mergus merganser) on iso vesilintu, joka muistuttaa ruumiinmuodoltaan vähän silkkiuikkua.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Isokoskelo · Katso lisää »
Järvenlasku
Vuonna 1927 lasketun Heralammin pohjaa Etelä-Sydänmaan valtionpuistossa. Järvenlasku on ihmisen suorittama toimenpide, jolla järven vesimäärää vähennetään pysyvästi päästämällä vettä järvialtaasta madaltamalla järven laskukynnystä, perkaamalla sen lasku-uomaa syvemmäksi tai kaivamalla uusi lasku-uoma vedenjakajan ohi toisen vesistön valuma-alueelle.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Järvenlasku · Katso lisää »
Kalkkinen
Kalkkinen on Asikkalan kylä, joka valittiin 1997 ensimmäisenä Päijät-Hämeen vuoden kyläksi.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Kalkkinen · Katso lisää »
Kalkkisten kanava
M/S Suometar Kalkkisten kanavassa Kalkkisten kanava on Asikkalassa sijaitseva Päijänteen ja Kymijoen alkuosan yhdistävä automaatti- ja osin kauko-ohjattava kanava.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Kalkkisten kanava · Katso lisää »
Käpytikka
Käpytikka (Dendrocopos major) on tikkalintuihin kuuluva lintulaji.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Käpytikka · Katso lisää »
Kirjosieppo
Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) on sieppojen heimoon kuuluva varpuslintu.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Kirjosieppo · Katso lisää »
Kivikausi
Pohjois-Savosta löytynyt kivikautinen reikäkirves, johon on työstetty ihmisen kasvot. Kivikausi oli aikakausi, jolloin ihmiskunta teki työkaluja pääasiassa kivestä, puusta ja luusta, eivätkä metallit olleet vielä yleisessä käytössä ainakaan työvälineinä.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Kivikausi · Katso lisää »
Kivisimppu
Kivisimppu (Cottus gobio) on pieni, Euroopassa esiintyvä sisävesien rantojen pohjakala.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Kivisimppu · Katso lisää »
Kolopesijälintu
Palokärki on kolopesijä ja kolojen tekijänä avainlaji. Kolopesijälinnut tekevät pesänsä puunkoloon.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Kolopesijälintu · Katso lisää »
Koskelot
Koskelot (Mergus) on sorsalintusuku, jossa on neljä nykyisin elävää lajia.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Koskelot · Katso lisää »
Koskenniska
Peltojoessa Inarissa. Koskenniska eli kosken niska on kosken alku- eli yläosa, johon virtaveden rauhallisempi osuus päättyy.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Koskenniska · Katso lisää »
Koski
Tornionjoen Kukkolankoski Koski on vesiväylän virtapaikka, joka on yleensä myös kivikkoinen.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Koski · Katso lisää »
Koskiensuojelulaki
Koskiensuojelulaki on 1. helmikuuta 1987 voimaan tullut Suomen lainsäädännön laki, jolla uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa (264/61) tarkoitettua lupaa seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa: 1) Partakoskessa ja Kärnäkoskessa Savitaipaleen kunnassa; 2) Kermanvirran Kermankoskessa Heinäveden kunnassa; 3) Karvionkoskessa Varisveden ja Kermajärven välillä Heinäveden kunnassa; 4) Konnuskoskessa Konnusveden ja Saviveden välillä Leppävirran kunnassa; 5) Pielisen reitissä Pankajärven yläpuolisissa vesistöissä Lieksan, Nurmeksen ja Kuhmon kaupungeissa; 6) Nurmijoessa Haapajärven ja Säleväjärven välissä Sonkajärven kunnassa; 7) Keyritynjoessa ja Puntinjoessa Juankosken, Nilsiän ja Rautavaaran kunnissa; 8) Tiilikanjoessa Rautavaaran kunnassa; 9) Vaikkojoessa Juuan ja Kaavin kunnissa; 10) Koitajoessa valtakunnanrajan ja Kahvisaaren välissä Ilomantsin kunnassa; 11) Haapajoen–Ukonjoen vesistössä Ilomantsin kunnassa ja Lieksan kaupungissa; 12) Kymijoen alaosassa Koivukosken alapuolelle asti Kotkan kaupungissa; 13) Kymijoessa Hirvijärven ja Tammijärven välillä Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kunnissa; 14) Kymijoen Ahvionkoskessa, Kultaankoskessa ja Pernoonkoskissa Anjalankosken ja Kotkan kaupungeissa; 15) Kivijärven reitissä Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Valkealan kunnissa sekä Anjalankosken ja Kouvolan kaupungeissa; 16) Kalkkistenkoskessa Päijänteen ja Ruotsalaisen välissä Asikkalan kunnassa; 17) Arvajan reitissä Kuhmoisten ja Längelmäen kunnissa ja Jämsän kaupungissa; 18) Kuusaankoskessa, Luijankoskessa ja Kapeenkoskessa Kuhnamon ja Saraveden välissä Laukaan kunnassa ja Äänekosken kaupungissa; 19) Huopanankoskessa ja Keihärinkoskessa Vuosjärven ja Pihkurinselän välillä Viitasaaren kunnassa; 20) Koliman koskireitissä Kärnänkoskesta Kymönkoskeen Viitasaaren kunnassa; 21) Naarakoskessa Naarajärven ja Kuhnamon välillä Äänekosken kaupungissa; 22) Saarijärven reitissä Leuhunkosken yläpuolella Karstulan, Kyyjärven, Multian, Perhon, Pylkönmäen ja Soinin kunnissa sekä Alajärven ja Saarijärven kaupungeissa; 23) Rautalammin reitissä Kuhankosken yläpuolisessa vesistössä Hankasalmen, Jäppilän, Kangasniemen, Karttulan, Keiteleen, Kiuruveden, Konneveden, Laukaan, Maaningan, Pielaveden, Pihtiputaan, Pyhäjärven, Rautalammin, Sumiaisen, Tervon, Toivakan, Vesannon ja Viitasaaren kunnissa, Pieksämäen maalaiskunnassa sekä Iisalmen, Kuopion ja Pieksämäen kaupungeissa; 24) Puuskankoskessa Pienen Sämpiän ja Tuusjärven välissä Mäntyharjun kunnassa; 25) Kiskonjoen – Perniönjoen vesistössä Karjalohjan, Kiikalan, Kiskon, Muurlan, Perniön, Perttelin, Pohjan, Sammatin, Suomusjärven, Särkisalon ja Tenholan kunnissa sekä Salon kaupungissa; 26) Kokemäenjoen Kilpikoskessa sekä Rautaveden Kutalanvuolteessa ja Hiedanvuolteessa Vammalan kaupungissa ja Äetsän kunnassa; 27) Kuokkalankoskessa ja Herralankoskessa Ahtialanjärven ja Kirkkojärven välillä Lempäälän kunnassa; 28) Pihlajaveden reitissä Virtain, Keuruun ja Ähtärin kaupungeissa; 29) Noormarkunjoen Myllykoskessa Noormarkun kunnassa; 30) Lapväärtinjoen–Isojoen vesistössä Kristiinankaupungissa sekä Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan kunnissa; 31) Ähtävänjoen alaosassa Evijärven alapuolelle asti Evijärven kunnassa ja Pietarsaaren maalaiskunnassa; 32) Perhonjoessa Murikinkoskesta rautatiesillalle Kruunupyyn kunnassa ja Kokkolan kaupungissa; 33) Lestijoen vesistössä Himangan, Kälviän, Lestijärven, Lohtajan ja Toholammin kunnissa sekä Kannuksen kaupungissa; 34) Siiponjoessa Kalajoen kunnassa; 35) Kalajoen alaosassa Hamarinkosken alapuolelle asti Alavieskan ja Kalajoen kunnissa sekä Ylivieskan kaupungissa; 36) Pyhäjoen alaosassa Haapakosken alapuolelle asti Pyhäjoen, Merijärven ja Haapaveden kunnissa sekä Oulaisten kaupungissa; 37) Siikajoen alaosassa Pöyrynkosken alapuolelle asti Ruukin ja Siikajoen kunnissa; 38) Kuhmon reitin Saarikoskessa ja sen yläpuolisessa vesistössä Kuhmon kaupungissa; 39) Kiiminkijoen vesistössä Haukiputaan, Kiimingin, Ylikiimingin, Pudasjärven, Puolangan ja Utajärven kunnissa; 40) Iijoen vesistön keski- ja yläosassa Kuusamon, Posion, Pudasjärven, Puolangan, Ranuan, Suomussalmen, Taivalkosken, Yli-Iin ja Ylikiimingin kunnissa; 41) Kuivajoen vesistössä Kuivaniemen, Ranuan ja Simon kunnissa; 42) Simojoen vesistössä Posion, Ranuan, Simon ja Tervolan kunnissa sekä Rovaniemen maalaiskunnassa; 43) Vähäjoen vesistössä Tervolan kunnassa ja Rovaniemen maalaiskunnassa; 44) Auttijoen vesistössä Rovaniemen maalaiskunnassa ja Posion kunnassa; 45) Käsmäjoen vesistössä Sallan kunnassa ja Kemijärven kaupungissa; 46) Kemijoen ja Tenniöjoen yhtymäkohdan yläpuolisissa vesistöissä Savukosken ja Sallan kunnissa; 47) Tornionjoen – Muonionjoen sivuvesistöissä Enontekiön, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pellon ja Ylitornion kunnissa, Rovaniemen maalaiskunnassa sekä Tornion kaupungissa; 48) Tenojoen sivuvesistöissä Inarin ja Utsjoen kunnissa; 49) Näätämöjoen vesistössä Inarin ja Utsjoen kunnissa; 50) Juutuanjoessa ja sen yläpuolisissa vesistöissä Inarin ja Utsjoen kunnissa; 51) Ivalojoen vesistössä Inarin, Enontekiön, Kittilän ja Sodankylän kunnissa; 52) Tuulomajoen vesistössä Inarin, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnissa; sekä 53) Koutajoen vesistössä Kuusamon, Posion ja Sallan kunnissa.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Koskiensuojelulaki · Katso lisää »
Koskikara
Koskikara (Cinclus cinclus) on kottaraisen kokoinen pulleahko varpuslintu, joka sukeltaa ravintonsa virtaavista vesistä.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Koskikara · Katso lisää »
Kuhankeittäjä
Kuhankeittäjä (Oriolus oriolus) on kellertävä varpuslintulaji.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Kuhankeittäjä · Katso lisää »
Kuningaskalastaja
Kuningaskalastaja (Alcedo atthis) on koskipaikoissa viihtyvä lintu.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Kuningaskalastaja · Katso lisää »
Kuutiometri
Kuutiometri (tunnus m³) on SI-järjestelmän mukainen tilavuuden yksikkö.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Kuutiometri · Katso lisää »
Kymijoki
Kymijoki (myös pelkkä Kymi) on Suomessa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnissa virtaava 204 kilometriä pitkä joki, joka on Kymijoen vesistön laskujoki.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Kymijoki · Katso lisää »
Laulujoutsen
Laulujoutsen (Cygnus cygnus) on joutsenten sukuun kuuluva suuri, valkea sorsalintulaji.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Laulujoutsen · Katso lisää »
Lehtimetsä
Belgialaista pyökkivaltaista metsää. Lehtimetsä on kasvillisuusvyöhyke, jota esiintyy pääasiassa lauhkealla vyöhykkeellä.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Lehtimetsä · Katso lisää »
Liito-orava
Liito-orava (Pteromys volans) on Pohjois-Euraasiassa Suomesta Tyynenmeren rannikolle, Hokkaidōn saarelle ja Keski-Kiinaan asti tavattava oravalaji.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Liito-orava · Katso lisää »
Lintudirektiivin I liite
Lintudirektiivin I liite on Euroopan talousyhteisön neuvoston 2. huhtikuuta 1979 hyväksymän direktiivin eli Euroopan talousyhteisön silloisille jäsenvaltioille sitova kansallisten lainsäädäntöjen ohjeen liite, jossa määriteltiin suojeltavat villieläinlinnut.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Lintudirektiivin I liite · Katso lisää »
Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista
Tämä on luettelo Suomen Natura 2000 -alueista.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista · Katso lisää »
Maankohoaminen
Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Maankohoaminen · Katso lisää »
Mannerjäätikkö
Grönlannin mannerjäätikkö satelliittikuvassa valkoisella. Etelämantereen mannerjäätikkö kuvassa valkoisella. Mannerjäätikkö on jäätikkö, jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Mannerjäätikkö · Katso lisää »
Merimetso
Merimetso (Phalacrocorax carbo) on iso, musta lintulaji, joka kuuluu merimetsojen heimoon.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Merimetso · Katso lisää »
Mustapääkerttu
Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) on pieni muuttolintu.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Mustapääkerttu · Katso lisää »
Natura 2000
Natura 2000 -suojelualueesta ilmoittava kyltti Belgiassa. Natura 2000 -suojelualue Slovakiassa. Natura 2000 on Euroopan unionin hanke, jonka tavoite on tukea luonnon monimuotoisuutta.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Natura 2000 · Katso lisää »
Neliökilometri
Neliökilometri (tunnus km²) on pinta-alan kansainvälisen yksikköjärjestelmän johdannaisyksikkö.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Neliökilometri · Katso lisää »
Palokärki
Palokärki (Dryocopus martius) on suurehko, noin variksen kokoinen musta tikkalintu, jolla on päässään tunnusomainen punainen väritys.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Palokärki · Katso lisää »
Pato
Turkissa. Padolla muodostettu tekoallas Taiwanissa. Pato on seinämäinen tai vallimainen rakenne, jonka tarkoituksena on estää rakenteen takana olevan nesteen, nestemäisesti käyttäytyvän aineen tai kiinteästä aineesta nesteeseen liukenevien aineiden valuminen alempana oleville maille tai vesistöön, taikka sen tarkoitus on säädellä vesistön virtausta tai padotun aineen pinnan korkeutta.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Pato · Katso lisää »
Päijänne
Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen Vesijärvi, kaakkoispuolella sijaitsevat Ruotsalainen ja Konnivesi sekä pohjoispuoliset Leppävesi, Saraavesi, Vatianjärvi, Kuusvesi ja Lievestuoreenjärvi. Päijänne-purjehduksen osallistujat alittavat Kärkistensillan. Haapasaaren lounaisrantaa. Varsinkin Päijänteen eteläosissa monet saarista ovat hiekkarantaisia. Veneillä pääsee Vesijärveen ja sieltä Lahteen nousemalla ensin Vääksyn kanavaan. Päijänne (ruotsiksi Päijänne, aikaisemmin Päjäne) on Kymijoen vesistön pääjärvi, joka sijaitsee Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueilla.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Päijänne · Katso lisää »
Pikku-uikku
''Tachybaptus ruficollis'' Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis) on Euroopan pienin uikkulintu.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Pikku-uikku · Katso lisää »
Pikkutikka
Pikkutikka (Dendrocopos minor) on tikkojen heimoon ja käpytikkojen sukuun kuuluva pieni lintu, joka esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Pikkutikka · Katso lisää »
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Pronssikausi · Katso lisää »
Pudotus (hydrologia)
Pudotus tai putouskorkeus on potamologiassa joen, muun virtaveden uoman tai uoman tietyn osuuden, alku ja loppupään korkeusero.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Pudotus (hydrologia) · Katso lisää »
Puukiipijä
Puukiipijä (Certhia familiaris) on pieni käyränokkainen varpuslintu.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Puukiipijä · Katso lisää »
Pyrstötiainen
Pyrstötiaisen ääninäyte. Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) on talitiaisen kokoinen, huomiota herättävän pitkäpyrstöinen pikkulintu, joka kuuluu varpuslintujen lahkoon.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Pyrstötiainen · Katso lisää »
Pyy
Pyyn munia. Pyy (Tetrastes bonasia, aikaisemmin Bonasa bonasia) on metsäkanoihin kuuluva lintu.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Pyy · Katso lisää »
Rantasipi
Rantasipi (Actitis hypoleucos) on yleensä noin 20 senttimetriä pitkä, vesistöjen liepeillä pesivä kurppien heimoon kuuluva kahlaaja.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Rantasipi · Katso lisää »
Rautakausi
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Rautakausi · Katso lisää »
Ruotsalainen
Ruotsalainen voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Ruotsalainen · Katso lisää »
Ruotsalainen (järvi)
Ruotsalainen on Päijät-Hämeessä Heinolassa ja Asikkalassa Heinolan kaupungin lähellä sijaitseva järvi.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Ruotsalainen (järvi) · Katso lisää »
Ruotsi-Suomi
''Charta öfver Svea och Göta Riken med Finland och Norland'' eli "Kartta Svean ja Götan valtakunnista sekä Suomi ja Norlanti" vuodelta 1747. Ruotsi-Suomi on termi, joka on kehitetty Suomen historiankirjoituksessa jälkikäteen kuvaamaan sitä valtakuntaa, johon kuuluivat pääosa nykyisestä Ruotsista sekä ainakin pääosa nykyisestä Suomesta viimeistään 1200-luvulta vuoteen 1808.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Ruotsi-Suomi · Katso lisää »
Saukko
Saukko eli euraasiansaukko (Lutra lutra) on vesielämään sopeutunut näätäeläin (Mustelidae).
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Saukko · Katso lisää »
Särkijärvi (Asikkala)
Särkijärvi on kylä Asikkalan kunnassa lähellä Kalkkista.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Särkijärvi (Asikkala) · Katso lisää »
Siirtoistutus
Siirtoistutus on prosessi, jossa eliö siirretään alueelle, jossa sitä ei esiinny ja jossa sen toivotaan muodostavan luonnollisesti lisääntyvän kannan.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Siirtoistutus · Katso lisää »
Sinisorsa
Sinisorsa eli heinäsorsa (Anas platyrhynchos) on sorsien sukuun kuuluva lintulaji.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Sinisorsa · Katso lisää »
Sirittäjä
Sirittäjä (Rhadina sibilatrix) on uunilintuihin kuuluva pieni varpuslintu.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Sirittäjä · Katso lisää »
Sorakuoppa
Sorakuoppa on alue, josta kaivetaan soraa tai hiekkaa ja johon kaivausten edetessä syntyy suuri kuoppa, joka jää pysyvästi maastoon.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Sorakuoppa · Katso lisää »
Sorsat
Sorsat (Anatidae) on sorsalintujen lahkoon kuuluva lintuheimo.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Sorsat · Katso lisää »
Suomen luonnonsuojelulaki
Suomen luonnonsuojelulaki on Suomen luonnonsuojelulainsäädännön päälaki, jolla on liittymäkohtia moniin muihin luonnonsuojeluun liittyviin lakeihin tai direktiiveihin.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Suomen luonnonsuojelulaki · Katso lisää »
Suomen vesilaki
Suomen vesilaki voi tarkoittaa.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Suomen vesilaki · Katso lisää »
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Suomenlahti · Katso lisää »
Taimen
Taimen (Salmo trutta) on ulkonäöltään hyvin paljon lohta muistuttava eurooppalainen lohikalalaji.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Taimen · Katso lisää »
Telkät
Telkät (Bucephala) on sorsien heimoon kuuluva lintusuku.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Telkät · Katso lisää »
Telkkä
Telkkä (Bucephala clangula) on sorsien heimoon kuuluva pienehkö kokosukeltaja.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Telkkä · Katso lisää »
Uikut
Uikut (Podicipedidae) on uikkulintujen lahkon (Podicipediformes) ainoa heimo.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Uikut · Katso lisää »
Uitto
Tukinuittoa Joensuun kanavan läpi vuonna 2009. Uitto on tapa kuljettaa puutavaraa, pääasiallisesti tukkipuita, vesitse.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Uitto · Katso lisää »
Vaelluskala
Vaelluskala on kalalaji, jonka säännönmukaiseen kehitykseen kuuluu ikäkausia seuraten asuinvesien vaihto makeasta vedestä suolaveteen tai päinvastoin.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Vaelluskala · Katso lisää »
Valkoselkätikka
Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) on itäinen tikkalaji.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Valkoselkätikka · Katso lisää »
Valuma-alue
Romanian Latorițajoen valuma-alue (vihreä alue) sijaitsee vuoristossa, jossa vedenjakajat seuraavat vuorten harjanteita. Euroopan päävesistöalueita, johon on merkitty keltaisella erikseen suurimpien jokien valuma-alueita. sisäiset valuma-alueet. Valuma-alue on maantieteellinen alue, jonne satanut vesi kerääntyy maanpinnan muotojen ohjaamana lopuksi yhteen matalalla sijaitsevaan kohtaan.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Valuma-alue · Katso lisää »
Vesimylly
1100-luvulta peräisin oleva vesimylly Braine-le-Châteaussa Belgiassa. Kohilan mylly Keila-joessa Virossa. Vesimylly on mylly, joka saa käyttövoimansa virtaavasta vedestä, kuten koskesta.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Vesimylly · Katso lisää »
Vesistö
Kokemäenjoen vesistö. Vesistö tai vesistöalue on valuma-alue, jonka vedet purkautuvat saman pisteen kautta mereen.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Vesistö · Katso lisää »
Vesistön säännöstely
Vesistön säännöstely on menettely, jolla säädellään vesistöaltaassa olevaa veden määrää, läpivirtausta tai vedenpinnan korkeutta.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Vesistön säännöstely · Katso lisää »
Vesivoimala
Coloradojoesta Arizonassa. Olidanin vesivoimalaitos Ruotsissa. Vesivoimala eli vesivoimalaitos on voimalaitos, joka tuottaa veden liike-energiasta yleensä sähköenergiaa vaikka se voi myös harvoin tuottaa mekaanista energiaa.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Vesivoimala · Katso lisää »
Viime jääkauden loppuvaihe
Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »
Virtaama
Putken virtaama mitataan paine-erojen avulla. Virtaama eli tilavuusvirta on virtauskanavan (putken, uoman, vesistöalueen tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan nestemäärän tilavuus aikayksikössä.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Virtaama · Katso lisää »
Vuolenkosken vesivoimalaitos
Vuolenkosken vesivoimalaitos heinäkuussa 2016. Vuolenkosken voimalaitos on Myllykoski Oy:n Pietilän koskeen rakennuttama vesivoimala Kymijoessa Iitissä, Koskenniskan kylässä.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Vuolenkosken vesivoimalaitos · Katso lisää »
Yhdystie
Muun yleisen tien numero -liikennemerkki Yhdystiet (lyhenne yt) ovat Suomen tieverkon maanteitä, jotka eivät ole valta-, kanta- tai seututeitä.
Uusi!!: Kalkkistenkoski ja Yhdystie · Katso lisää »
