Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Joris-Karl Huysmans

Indeksi Joris-Karl Huysmans

Joris-Karl (J. K.) Huysmans, oik.

18 suhteet: Anna-Maria Tallgren, Antti Nylén, Cimetière du Montparnasse, Dekadenssi (taidesuuntaus), Gilles de Rais, Goncourt-akatemia, Impressionismi, Maailmankirjallisuuden kultainen kirja, Naturalismi (kirjallisuus), Okkultismi, Pariisi, Protagonisti, Ranska, Saksan–Ranskan sota, 12. toukokuuta, 1848, 1907, 5. helmikuuta.

Anna-Maria Tallgren

Anna-Maria Christina Tallgren (4. heinäkuuta 1886 Ruovesi – 12. maaliskuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen esseisti, arvostelija ja suomentaja.

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja Anna-Maria Tallgren · Katso lisää »

Antti Nylén

Antti Mikael Nylén (s. 2. heinäkuuta 1973 Helsinki) on suomalainen kirjailija, esseisti ja suomentaja.

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja Antti Nylén · Katso lisää »

Cimetière du Montparnasse

Cimitiére du Montparnasse. Cimetière du Montparnasse eli Montparnassen hautausmaa on kuuluisa hautausmaa Pariisin neljännessätoista kaupunginosassa (arrondissement).

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja Cimetière du Montparnasse · Katso lisää »

Dekadenssi (taidesuuntaus)

Dekadenssi, myös dekadentit, (lat. decadentia > ransk. décadence > 'rappio', 'turmelus') oli erityisesti Ranskan kirjallisuudessa ja kuvataiteessa 1880-luvulla esiintynyt kirjallisuuden ja taiteen suuntaus, joka Charles Baudelairesta lähtien syntyi vastavaikutuksena naturalismin todellisuudenanalyysille ja kankealle ”parnassolaiselle” lyriikalle.

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja Dekadenssi (taidesuuntaus) · Katso lisää »

Gilles de Rais

Gilles de Rais'n fantasiamuotokuva 1800-luvulta. De Rais'n ulkomuotoa esittäviä aikalaiskuvia ei ole olemassa. Gilles de Rais (syyskuu 1405 – 26. lokakuuta 1440 Nantes) oli ranskalainen sarjamurhaaja, sotilas, aristokraatti ja vähän aikaa kansallissankari.

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja Gilles de Rais · Katso lisää »

Goncourt-akatemia

Goncourt-akatemia on ranskalainen kirjallisuusseura, jonka on perustanut ranskalainen kirjailija ja kustantaja Edmond de Goncourt (1822–1896) ranskalaisen kirjallisuuden edistämiseksi ja Ranskan akatemian vastavoimaksi.

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja Goncourt-akatemia · Katso lisää »

Impressionismi

Claude Monet, ''Impressio, auringonnousu'', 1872. Teos antoi nimen koko taidesuuntaukselle. Impressionismi oli taidesuuntaus, joka vaikutti 1860-luvulta 1900-luvun alkuun.

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja Impressionismi · Katso lisää »

Maailmankirjallisuuden kultainen kirja

Maailmankirjallisuuden kultainen kirja on 7-osainen suomalainen kirjallisuusantologia, joka julkaistiin vuosina 1930–1954.

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja · Katso lisää »

Naturalismi (kirjallisuus)

Naturalismi (lat. naturalis.

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja Naturalismi (kirjallisuus) · Katso lisää »

Okkultismi

Evelyn de Morgan, ''The Love Potion'', 1903. Okkultismi eli salaoppi tai salatiede tarkoittaa taikuuden tai salaisten oppien avulla tavoiteltavaa tietoa tai tähän tietoon perustuvaa uskonnollista tai mystistä oppisuuntaa.

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja Okkultismi · Katso lisää »

Pariisi

Pariisi (.

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja Pariisi · Katso lisää »

Protagonisti

Protagonisti (Baldick 1990, s. 180. Termi on lähtöisin antiikin Kreikan näyttämötaiteesta, jossa sillä tarkoitettiin näytelmän ensimmäistä ja johtavaa näyttelijää, pääosan esittäjää. Terminä protagonisti on sittemmin yleistynyt merkitsemään tarinan tai draaman päähenkilöä. Tarinassa seurataan protagonistia, ja se kerrotaan usein hänen näkökulmastaan. Protagonistia ei kuitenkaan tule sekoittaa kertojaan. Protagonisti ja kertoja voivat olla sama henkilö, mutta tarinan kannalta se ei ole välttämätöntä. Joissakin tapauksissa protagonisteja voi olla useampia. Jos protagonisteja on useampia, on heillä kuitenkin yleensä yhteinen päämäärä. Protagonisti ei aina ole tarinan sankari. Tarina voidaan kertoa myös sellaisen henkilön kautta, joka ei ole ominaisuuksiltaan sankarillinen tai ei näennäisesti ole tapahtumien keskiössä. Tarina kuitenkin kertoo protagonistista ja on juuri hänen tarinansa, sillä tyypillisesti protagonistin teot vievät juonta eteenpäin. Hänellä on päämäärä tai tavoite, jota kohti hän pyrkii, ja tästä syntyy juonirakenteen jännite. Protagonisti on myös se tarinan henkilö, joka muuttuu ja kehittyy tarinan aikana. Tarinan kuluessa protagonisti tavallisesti kohtaa vastustajan, antagonistin, joka edustaa tai luo vastuksia, jotka protagonistin on voitettava päästäkseen päämääräänsä. Antagonisteja voi olla tarinassa useita, kuten protagonistejakin. Protagonistin asemaan tarinassa liittyy vahvoja ennakko-odotuksia, minkä vuoksi kirjailijat ja käsikirjoittajat voivat joskus leikitellä niillä ja yllättää yleisönsä. Protagonisti voi esimerkiksi vaihtua kesken tarinan tai sitten tekijä saattaa johtaa lukijan tai yleisön huomion tahallisesti harhaan uskottelemalla, että tarinan päähenkilö on joku muu kuin ”aito” päähenkilö. Hiljainen protagonisti on moderneissa videopeleissä käytetty muoto, jossa pelaaja voi vaikuttaa tai asettua henkilön asemaan. Hiljainen protagonisti on parhaimmillaan kun pelaajalla on suuri vaikutus hahmon taustaan: mistä nämä tulevat, miltä nämä näyttävät ja mitä nämä tuntevat.

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja Protagonisti · Katso lisää »

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja Ranska · Katso lisää »

Saksan–Ranskan sota

Bazeilles'n taistelu 1. syyskuuta 1870. Napoleon III antautui, mutta pariisilaiset eivät luovuttaneet. Opiskelijat lähdössä miehittämään puolustusasemia. Saksan–Ranskan sota tai Ranskan–Preussin sota (Ranskassa usein nimellä vuoden 1870 sota ja Saksassa 70/71) oli Napoleon III:n hallitseman Ranskan toisen keisarikunnan ja Preussin johtaman Pohjois-Saksan liiton välillä 19.

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja Saksan–Ranskan sota · Katso lisää »

12. toukokuuta

12.

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja 12. toukokuuta · Katso lisää »

1848

Vuosi 1848 tunnetaan Euroopan hulluna vuotena.

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja 1848 · Katso lisää »

1907

Ei kuvausta.

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja 1907 · Katso lisää »

5. helmikuuta

5.

Uusi!!: Joris-Karl Huysmans ja 5. helmikuuta · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

J.-K. Huysmans, Jorris Charles Huysmans.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »