Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
16 suhteet: Aitotumaiset, Carl Peter Thunberg, Cornales, Happamuus, Hortensiakasvit, Hortensiat, Japani, Kaksisirkkaiset, Kasvit, Koppisiemeniset, Koristekasvi, Kukka, Lajike, Lehti (kasvitiede), Putkilokasvit, Siemenkasvit.
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Jalohortensia ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Carl Peter Thunberg
Carl Peter Thunberg (11. marraskuuta 1743 Jönköping – 8. elokuuta 1828 Vanha Uppsala) oli ruotsalainen kasvitieteilijä ja Carl von Linnén oppilas. Hänen vanhempansa olivat kirjanpitäjä Jean Thunberg ja Margareta Starkman. Naimisiin Thunberg meni 1784 Brita Charlotta Rudan kanssa. Carl Peter Thunberg opiskeli Uppsalan yliopistossa, josta hän valmistui 1772 tohtoriksi iskiasta käsittelevällä väitöskirjalla. Thunberg oli yksi ”Linnén apostoleista”. Linnén suositusten avulla Thunberg sai stipendin 1770 opintoihin Amsterdamissa ja Pariisissa, jossa hän tapasi kasvitieteilijä Johan Burmanin ja tämän pojan Nicolaus Laurentius Burmanin. Näiden tuttavuuksien avulla hän pystyi 1772 matkustamaan Hollannin laskuun Japaniin Etelä-Afrikan ja Jaavan kautta. Hän meni Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian palvelukseen kirurgina, koska Japaniin otettiin vastaan vain hollantilaisia. Japanilaiset tulkit olivat myös lääkäreitä, niin hän sai matkalla myös lääketieteellistä tietoutta. Thunberg oli väsynyt tiukkaan valvontaan Japanissa ja matkusti vuonna 1776 takaisin Hollantiin. Matkan aikana hän vieraili muun muassa Ceylonilla ja kokosi merkittävän kasvikokoelman. Ennen kuin hän oli ehtinyt takaisin, hän sai viestin, että hänet oli valittu Carl von Linné nuoremman seuraajaksi botanices demonstrator -virkaan Uppsalan yliopistoon. Thunberg palasi Hollantiin 1778 ja Lontoon vierailun jälkeen palasi Ruotsiin maaliskuussa 1779. Seuraavat lähes 50 vuotta hän toimi opettajana Uppsalassa. Matkat, kokoelmat kasveista ja muista luonnonkohteista antoivat enemmän kuin 300 kuvausta etnografiasta, kasvitieteestä ja kielitieteestä. Thunberg kirjoitti omaelämäkerran ja hänen kirjeenvaihtonsa on myös julkaistu. Hänen luontoaiheinen kokoelmansa lahjoitettiin Uppsalan yliopiston kirjastolle. Muun muassa Thunberg ”löysi” ja kuvaili noin 800 japanilaista lajia ja rooibospensaan Etelä-Afrikassa sekä antoi niille tieteelliset nimet. Thunbergin nimeämien kasvien tieteellisen nimen perässä käytetään auktorilyhennettä Thunb.. Thunbergin nimestä lyhennetty Thunb. voidaan yhdistää auktorina hänen nimeämiensä kasvien tieteellisiin nimiin. Thunberg kuvaili ja nimesi myös lintuja, muun muassa töyhtöelenian (Elaenia flavogaster) ja brasilianlehtinapsijan (Phyllomyias fasciatus). Kasvisuku Thunbergia eli susannat on nimetty Carl Peter Thunbergin kunniaksi.
Uusi!!: Jalohortensia ja Carl Peter Thunberg · Katso lisää »
Cornales
Cornales on kaksisirkkaislahko, joka kuuluu asteridien ryhmään ja muodostaa sen varhaisimman kehityshaaran.
Uusi!!: Jalohortensia ja Cornales · Katso lisää »
Happamuus
Happamuus tarkoittaa positiivisten vetyionien (H+) (protonien) aktiivisuutta liuoksessa.
Uusi!!: Jalohortensia ja Happamuus · Katso lisää »
Hortensiakasvit
Hortensiakasvit (Hydrangeaceae) on kasviheimo koppisiemenisten Cornales-lahkossa.
Uusi!!: Jalohortensia ja Hortensiakasvit · Katso lisää »
Hortensiat
Hortensiat (Hydrangea) on Itä-Aasiassa ja Amerikassa luonnonvaraisena kasvava kukkakasvisuku, jossa on 70–75 lajia, joihin kuuluu köynnöksiä ja pieniä pensaita.
Uusi!!: Jalohortensia ja Hortensiat · Katso lisää »
Japani
Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Jalohortensia ja Japani · Katso lisää »
Kaksisirkkaiset
Kaksisirkkaiset (vanh. Magnoliopsida tai Dicotyledonae) ovat koppisiemenisiä kasveja, joilla on tasan kaksi sirkkalehteä eli alkeislehteä.
Uusi!!: Jalohortensia ja Kaksisirkkaiset · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Jalohortensia ja Kasvit · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Jalohortensia ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Koristekasvi
Petunioita Koristekasvit ovat koristetarkoituksiin viljeltyjä kasveja.
Uusi!!: Jalohortensia ja Koristekasvi · Katso lisää »
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Uusi!!: Jalohortensia ja Kukka · Katso lisää »
Lajike
Malus domestica'' ’Cripps Pink’, tuotemerkki ''Pink Lady'' Lajike on viljelykasvin vakiintunut muunnos.
Uusi!!: Jalohortensia ja Lajike · Katso lisää »
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Uusi!!: Jalohortensia ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Jalohortensia ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Jalohortensia ja Siemenkasvit · Katso lisää »
