Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
28 suhteet: Alluusio, Brownin yliopisto, Dekonstruktio, Fjodor Dostojevski, Gérard Genette, Genre, Harold Bloom, Hyperteksti, Ideologia, Implisiittinen, Intermediaalisuus, Jacques Derrida, Jälkistrukturalismi, Julia Kristeva, Kirjallisuustiede, Klisee, Mihail Bahtin, Mikko S. Lehtonen, Nikolai Gogol, Ooppera, Paradigma, Parodia, Pastissi, Reseptioestetiikka, Satu, Sitaatti, Tampereen yliopisto (1925–2018), Tzvetan Todorov.
Alluusio
Alluusio tarkoittaa viittausta johonkin asiayhteyden ulkopuoliseen, tunnettuun asiaan.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Alluusio · Katso lisää »
Brownin yliopisto
Brown University on Yhdysvalloissa sijaitseva yksityinen yliopisto.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Brownin yliopisto · Katso lisää »
Dekonstruktio
Dekonstruktio on jälkistrukturalistisen ranskalaisfilosofi Jacques Derridan kehittämä kriittinen lukutapa.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Dekonstruktio · Katso lisää »
Fjodor Dostojevski
Fjodor Mihailovitš Dostojevski ((30. lokakuuta 1821 Moskova, Venäjän keisarikunta – 28. tammikuuta 1881 Pietari, Venäjä keisarikunta) oli venäläinen kirjailija, filosofi, esseisti ja toimittaja. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa lukeutuvat Rikos ja rangaistus (1866), Idiootti (1869), Riivaajat (1872) sekä Karamazovin veljekset (1880). Dostojevskia pidetään yleisesti yhtenä romaanitaiteen suurista klassikkokirjailijoista. Dostojevskin teokset vaikuttivat merkittävästi kirjallisuudessa modernismiin, filosofiassa eksistentialismiin sekä useisiin psykologian koulukuntiin, teologiaan ja kirjallisuuskritiikkiin.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Fjodor Dostojevski · Katso lisää »
Gérard Genette
Gérard Genette (7. kesäkuuta 1930 Pariisi – 11. toukokuuta 2018) oli ranskalainen kirjallisuudentutkija. Hän lukeutuu strukturalistiseen koulukuntaan Roland Barthesin ja Tzvetan Todorovin ohella. Genette opiskeli humanistisia tieteitä normaalikorkeakoulussa (École normale supérieure) vuosina 1951 - 1955. Hän on työskennellyt École des Hautes Etudes -korkeakoulussa vuosina 1967 - 1994. Hän opettaa kirjallisuutta normaalikorkeakoulussa ja Sorbonnen yliopistossa. Vuodesta 1971 lähtien hän on toiminut New Yorkin yliopiston vierailevana professorina. Hän on perustanut Poétique -lehden ja on julkaissut kirjoituksiaan myös Tel Quel -lehdessä. Hänen ensimmäisten esseeittensä aiheena ovat mm. Jorge Luis Borges, Gustave Flaubert, Stéphane Mallarmé, Marcel Proust, Alain Robbe-Grillet, ja ne julkaistiin otsikolla Figures (1966). Genetten panos narratologisen tutkimussuunnan kehittämiseen on huomattava. Hän on kehittänyt useita käsitteitä, kuten ”fokalisaatio”, jolla tarkoitetaan sitä kenen näkökulmasta kulloinkin kerrotaan. Genette erottaa kerronnassa kolme puolta: récit (juoni) tarkoittaa tekstin tapahtumien esitettyä järjestystä, histoire (tarina) on se järjestys, jossa tapahtumat todellisuudessa tapahtuvat ja joka voidaan tekstistä päätellä, ja narration (kerronta) koskee itse kerronta-aktia. Kaksi ensimmäistä termiä vastaavat venäläisten formalistien tekemää klassista eroa juonen (sjuzet) ja tarinan (fabula) välillä. ”Parateksti” on tekstin ymmärtämistä säätelevä aputeksti eli kynnysteksti tai lieveteksti. Teoksessaan Seuils (1987) Genette erottaa kahdenlaisia paratekstejä: peritekstejä ovat esimerkiksi kirjailijan nimi, teoksen otsikko, mahdollinen omistuskirjoitus, esipuhe ja kirjan takakansiteksti; epitekstejä taas ovat luonnokset, käsikirjoitukset, teokseen liittyvät kirjeet, haastattelut ja arvostelut. ”Palimpsestiksi” Genette kutsuu jo kertaalleen kirjoitettua tekstiä teoksessaan Palimpsestes. La littérature au second degré (1982). Palimpsesti viittaa siihen, että tekstin pintaa raaputtamalla alta paljastuu entinen teksti, jonka päälle teos on kirjoitettu. Esimerkiksi James Joycen Odysseus on Genetten termein hyperteksti, jonka pohjana on Homeroksen Odysseia, jota Genette nimittää hypotekstiksi. Teoksessaan Fiction et Diction (1991) Genette palaa Jean-Paul Sartren esittämään kysymykseen "Mitä kirjallisuus on?" ja toteaa, ettei Sartre oikeastaan vastaa kysymykseensä. Genette itse tarjoaa vastaukseksi "kielen taidetta" (la littérature est l'art du langage). Sitten hän siirtyy pohtimaan venäläisten formalistienkin asettamaa kysymystä mikä tekee kirjallisuudesta juuri kirjallisuutta. Genette laajentaa kysymyksen koskemaan ylipäätään taidetta. Hän tukeutuu antiikin filosofien Platonin ja Aristoteleen termeihin "poiesis" ja "mimesis". "Poiesis" ei tarkoita yksin runoutta, vaan yleisesti luomista. ”Mimesiksen” käännökseksi Genette ehdottaa fiktiota. Platonin tuotannossa mimesis tarkoittaa toimintaa, jossa aistein havaittavan todellisuuden oliosta tehdään kuva, jäljennös tai esitys. Sen vastakohta on "diegesis". Diegesikselle tunnusomaista on se että ”runoilija puhuu itse eikä edes koetakaan kääntää ajatustamme toiseen suuntaan, niin että pitäisimme puhujana ketään muuta kuin häntä itseään”. (Platon, ''Valtio'' 1981, 112) Genette on toimittanut useita teoksia myös yhteistyössä muiden kanssa, kuten Roland Barthesin ja Tzevan Todorovin kanssa Recherches de Proust (1980) ja Todorovin kanssa kirjoitettu genre-teoriaa käsittelevä teos Théorie des genres (1992).
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Gérard Genette · Katso lisää »
Genre
Genre (tai;, ’laatu, laji, suku’; genre artistique ’taidelaji’) eli lajityyppi tai laji tarkoittaa jonkin taiteenalan laatua, lajia, luokkaa, tyyppiä tai esitystapaa.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Genre · Katso lisää »
Harold Bloom
Harold Bloom Harold Bloom (11. heinäkuuta 1930 – 14. lokakuuta 2019) oli yhdysvaltalainen professori, kirjallisuusarvostelija ja kulttuurikriitikko.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Harold Bloom · Katso lisää »
Hyperteksti
Hypertext Editing System vuonna 1969 IBM 2250:lla ja valokynäohjauksella. Hyperteksti on tietokoneen näytöllä esitetty teksti, joka ei ole lineaarista.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Hyperteksti · Katso lisää »
Ideologia
Ideologia eli aatejärjestelmä tai aaterakennelma on ohjeelliseksi muodostunut aatteiden kokoelma, poliittinen näkökulma todellisuuteen tai kaavoittuneeksi muuttunut poliittinen käytäntö, joka heijastaa tietyn yksilön, ryhmän, yhteiskuntaluokan tai kulttuurin tarpeita ja pyrkimyksiä.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Ideologia · Katso lisää »
Implisiittinen
Implisiittinen ('käsittää') tarkoittaa johonkin sisältyvää tai siitä pääteltävissä olevaa, toisin sanoen julkilausumatonta mutta asiayhteydestä pääteltävissä olevaa asiaa.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Implisiittinen · Katso lisää »
Intermediaalisuus
Intermediaalisuudella tarkoitetaan kahden tai useamman median välistä vuorovaikutussuhdetta.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Intermediaalisuus · Katso lisää »
Jacques Derrida
Jacques Derrida (synt. Jackie Élie Derrida) (15. heinäkuuta 1930 El Biar, Ranskan Algeria – 8. lokakuuta 2004 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen filosofi.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Jacques Derrida · Katso lisää »
Jälkistrukturalismi
Jälkistrukturalismi eli poststrukturalismi on laaja-alainen nimitys mannermaisen filosofian ja kriittisen teorian suuntauksille, jotka saivat alkunsa Ranskassa 1960-luvulla.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Jälkistrukturalismi · Katso lisää »
Julia Kristeva
Julia Kristeva Julia Kristeva (s. 24. kesäkuuta 1941 Sofia) on bulgarialais-ranskalainen filosofi, psykoanalyytikko, feministi ja kirjailija, joka on elänyt Ranskassa 1960-luvun puolivälistä lähtien.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Julia Kristeva · Katso lisää »
Kirjallisuustiede
Kirjallisuustiede on humanistinen tiede, joka tutkii kirjallisuutta, sen tutkimusta ja kritiikkiä käyttäen hyväksi teoreettista ja historiallista tietoa.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Kirjallisuustiede · Katso lisää »
Klisee
Klisee (myös klišee Facta 2001, osio 8 s. 594. Kliseisen sanonnan käyttäminen liitetään sovinnaiseen tai mielikuvituksettomaan kielenkäyttöön. Yksittäinen sana ei kuitenkaan ole klisee, vaan usean sanan muodostama ilmaus. Monet suomen kielen kliseet ovat kirjallista alkuperää: ne löytyvät paljon luetuista kirjoista. Tällaisia ovat “ollako vai eikö olla” (Shakespeare), “niin muuttuu maailma, Eskoseni” (Aleksis Kivi), “vieras mies tuli taloon” (Mika Waltari) ja “antaa soittaa” (Väinö Linna). Kliseen käyttäjä ei kuitenkaan aina tiedä, mistä sanonta on peräisin. Näin on erityisesti raamatullisten sanontojen osalta: “susi lammasten vaatteissa”, “antakaa keisarille, mikä keisarin on” ja “vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee”. Kliseisiä sanontoja on muodostunut myös antiikin kreikan- ja latinankielisistä teksteistä: “jäljet pelottavat”, “konsulit valvokoot”, “ei Roomaa päivässä rakennettu” ja “erehtyminen on inhimillistä”. On kuitenkin runsaasti kliseitä, joiden alkuperää ei tiedetä: “hitaasti mutta varmasti”, “siitä vaan”, “nythän on niin” tai “sellaista on elämä”. Kohteliaisuuden ja tervehdysten muodot ovat varsin kliseisiä, mutta niitä ei pidetä hylättävinä kuten muita kuluneita sanontoja. Niinpä “otan osaa suruusi” on kuluneisuudestaan huolimatta osuva ja moniin tilanteisiin sopiva ilmaus. Samoin hyväksytään erilaiset tervehdykset sekä suullisina että kirjoitettuina. Kliseen käyttö ei kuulu hyvään kirjalliseen, kuvalliseen tai puheen tyyliin. Poikkeuksena kuitenkin on klisee silloin, kun tavoitellaan ironista, parodista tai satiirista sävyä. Myös lastenkirjallisuuden sanonnat “olipa kerran”, “sen pituinen se” ja “he elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka” puolustavat paikkaansa.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Klisee · Katso lisää »
Mihail Bahtin
Mihail Mihailovitš Bahtin ((J: 5. marraskuuta)--> 1895 Orjol, Venäjä – 1975 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen kirjallisuudentutkija.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Mihail Bahtin · Katso lisää »
Mikko S. Lehtonen
Mikko Sakari Lehtonen (s. 19. heinäkuuta 1956 Kuusjärvi) on Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Mikko S. Lehtonen · Katso lisää »
Nikolai Gogol
Nikolai Vasiljevitš Gogol, alunper.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Nikolai Gogol · Katso lisää »
Ooppera
Georges Bizet’n ''Carmenin'' esitys Salzburger Festspielessä 2012 Ooppera (monikko sanasta opus ’työ, teos’) on näyttämötaidemuoto, jossa yhdistyvät musiikki ja näytelmä.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Ooppera · Katso lisää »
Paradigma
Paradigma on jonkin tieteenalan kulloinkin yleisesti hyväksytty oppirakennelma, ajattelutapa, suuntaus.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Paradigma · Katso lisää »
Parodia
Parodia eli ivamukaelma on ivallinen, piikittelevä, liioitteleva tai koominen toisen (yleisön tunteman) teoksen jäljitelmä (myös pienet viittaukset kohteeseen riittävät).
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Parodia · Katso lisää »
Pastissi
Pastissilla on muun muassa kirjallisuudessa, kuvataiteessa, musiikissa ja elokuvissa kaksi toisistaan poikkeavaa merkitystä.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Pastissi · Katso lisää »
Reseptioestetiikka
Reseptioestetiikka (saks. Rezeptionsästhetik) eli taiteen vastaanoton tutkimus on estetiikan tutkimussuuntaus, joka keskittyy tarkastelemaan taiteen vastaanottokokemusta eli reseptiota.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Reseptioestetiikka · Katso lisää »
Satu
Hannusta ja Kertusta. Satu on todellisen elämän rajat ylittävä mielikuvitukseen vetoava kertomus, joka on usein tarkoitettu lapsille.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Satu · Katso lisää »
Sitaatti
Sitaatti on suora lainaus kirjallisesta tai muusta esityksestä.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Sitaatti · Katso lisää »
Tampereen yliopisto (1925–2018)
Tampereen yliopisto (lyhenne TaY tai UTA) oli vuosina 1925–2018 toiminut yliopisto, jonka pääpaikka oli Tampereella.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Tampereen yliopisto (1925–2018) · Katso lisää »
Tzvetan Todorov
Tzvetan Todorov Strasbourgissa vuonna 2011. Tzvetan Todorov (1. maaliskuuta 1939 Sofia, Bulgaria – 7. helmikuuta 2017) oli bulgarialaissyntyinen filosofi sekä kirjallisuuden- ja semiotiikan tutkija.
Uusi!!: Intertekstuaalisuus ja Tzvetan Todorov · Katso lisää »
