Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
17 suhteet: Hattujen sota, Helmikuun vallankumous, Johan Emil von Etter, Kustaa III:n sota, Moskova, Napoleonin sodat, Narvan taistelu, Neva (joki), Nevanlinna, Pietari Suuri, Ruotsin merivoimat, Suuri Pohjan sota, Turkin sota, Venäjän keisarikunta, Venäjän keisarillinen armeija, Venäjän keisarillinen kaarti, Venäjän–Turkin sota (1735–1739).
Hattujen sota
Hattujen sota oli Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välinen sota 1741–1743.
Uusi!!: Henkikaartin Semjonovin rykmentti ja Hattujen sota · Katso lisää »
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Uusi!!: Henkikaartin Semjonovin rykmentti ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »
Johan Emil von Etter
Johan Emil von Etter (3. elokuuta 1863 Pietari, Venäjän keisarikunta – 22. maaliskuuta 1941 Porvoon maalaiskunta) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa kenraalimajuriksi kohonnut suomalainen sotilas, joka vallankumoukselliselta Venäjältä muutettuaan asui omistamassaan Haikon kartanossa.
Uusi!!: Henkikaartin Semjonovin rykmentti ja Johan Emil von Etter · Katso lisää »
Kustaa III:n sota
Kustaa III:n sota oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790.
Uusi!!: Henkikaartin Semjonovin rykmentti ja Kustaa III:n sota · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Henkikaartin Semjonovin rykmentti ja Moskova · Katso lisää »
Napoleonin sodat
Napoleon Bonapartesta vuodelta 1800. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleon I:n johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina 1803–1815 käytyjä sotia.
Uusi!!: Henkikaartin Semjonovin rykmentti ja Napoleonin sodat · Katso lisää »
Narvan taistelu
Narvan taistelu käytiin Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välillä suuressa Pohjan sodassa 20.
Uusi!!: Henkikaartin Semjonovin rykmentti ja Narvan taistelu · Katso lisää »
Neva (joki)
Neva tai Nevajoki Venäjällä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella virtaava 74 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Laatokan lounaisrannasta Imeni Morozovan ja Pähkinälinnan taajamista ja laskee Itämeren Suomenlahteen Pietarissa.
Uusi!!: Henkikaartin Semjonovin rykmentti ja Neva (joki) · Katso lisää »
Nevanlinna
Nevanlinnan pienoismalli Pietarin laivastomuseossa Carl von Bonsdorffin piirros Nevanlinnan sinetistä vuodelta 1891. Nevanlinna on entinen kauppapaikka ja kaupunki Nevan ja Ohtajoen yhtymäkohdassa Inkerinmaalla Venäjällä nykyisen Pietarin kaupungin sijalla.
Uusi!!: Henkikaartin Semjonovin rykmentti ja Nevanlinna · Katso lisää »
Pietari Suuri
Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.
Uusi!!: Henkikaartin Semjonovin rykmentti ja Pietari Suuri · Katso lisää »
Ruotsin merivoimat
Ruotsin merivoimat on Ruotsin puolustusvoimien merialueiden puolustuksesta vastaava puolustushaara.
Uusi!!: Henkikaartin Semjonovin rykmentti ja Ruotsin merivoimat · Katso lisää »
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Uusi!!: Henkikaartin Semjonovin rykmentti ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »
Turkin sota
Kaartin 3. Suomen Tarkk'ampujapataljoonan sotilaita Gornyi Dubnjakin taistelun aikoihin. Taistelu Grivitsassa Kaartin upseereita ja aliupseereita. Turkin sota käytiin Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välillä vuosina 1877–1878.
Uusi!!: Henkikaartin Semjonovin rykmentti ja Turkin sota · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Henkikaartin Semjonovin rykmentti ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän keisarillinen armeija
Venäjän keisarillinen armeija eli Venäjän keisarikunnan maavoimat olivat olemassa 1700-luvun alusta Venäjän vallankumoukseen 1917 asti.
Uusi!!: Henkikaartin Semjonovin rykmentti ja Venäjän keisarillinen armeija · Katso lisää »
Venäjän keisarillinen kaarti
Venäjän keisarillinen kaarti (myös "henkikaarti") oli Venäjän keisarikunnan (1721–1917) aikainen hallitsijan oma sotaväki, jonka joukko-osastot perustettiin alkujaan tsaarin henkivartiojoukoiksi, mutta joita alettiin sittemmin hyödyntämään myös varsinaisilla sotakentillä armeijan eliittijoukkoina.
Uusi!!: Henkikaartin Semjonovin rykmentti ja Venäjän keisarillinen kaarti · Katso lisää »
Venäjän–Turkin sota (1735–1739)
Azovin antautuminen. Piirros vuodelta 1740. Venäjän–Turkin sota 1735–1739 käytiin keisarillisen Venäjän ja Osmanien valtakunnan välillä.
Uusi!!: Henkikaartin Semjonovin rykmentti ja Venäjän–Turkin sota (1735–1739) · Katso lisää »
