Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
29 suhteet: Anjalan kartano, Autiotila, Baltiansaksalaiset, Carl Henrik Wrede (maaherra), Elimäki, Fabian Berendes, Hämeenkylän kartano (Elimäki), Henrik Wrede, Joakim Berendes, Kaarle IX, Kirkholman taistelu, Lahjoitusmaa, Lainsuojaton, Läänitys, Liivinmaa, Maaorjuus, Neljänneskunta, Peippolan kartano, Porvoon maalaiskunta, Porvoon tuomiokirkko, Puolan sota, Rälssi, Ruotsi, Säteri, Taksvärkki, Turun hovioikeus, Wrede af Elimä, 13. lokakuuta, 1649.
Anjalan kartano
Anjalan kartanon päärakennus. Anjalan kartano on kartano Kouvolassa Kymijoen rannalla Ankkapurhan koskimaisemassa.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Anjalan kartano · Katso lisää »
Autiotila
Autiotila on historiallinen verotuksessa käytetty nimitys, joka tarkoitti osaksi tai kokonaan maksukykynsä menettänyttä tilaa.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Autiotila · Katso lisää »
Baltiansaksalaiset
Baltia vuonna 1250. Alueen vallanpitäjiä olivat piispat ja Saksalainen ritarikunta (.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Baltiansaksalaiset · Katso lisää »
Carl Henrik Wrede (maaherra)
Carl Henrik Wrede (vuodesta 1653 Wrede af Elimä; 8. huhtikuuta 1606 Haapsalu, Vironmaa – 3. marraskuuta 1654)Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, S–Ö, s. 1328.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Carl Henrik Wrede (maaherra) · Katso lisää »
Elimäki
Elimäki (aik. myös Elimä) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaaksossa ja on nykyisin osa Kouvolaa.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Elimäki · Katso lisää »
Fabian Berendes
Fabian Berendes (Berndes) (16. syyskuuta 1610 Porvoon pitäjä – 3. toukokuuta 1678) oli sotilas, joka kohosi kenraalimajuriksi ja vapaaherraksi.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Fabian Berendes · Katso lisää »
Hämeenkylän kartano (Elimäki)
Hämeenkylän kartano on kartano Elimäellä Kouvolassa.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Hämeenkylän kartano (Elimäki) · Katso lisää »
Henrik Wrede
Björklingen kirkossa Uppsalassa. Heinrich (Henrik) Wrede till Wredenhof (k. 17. syyskuuta 1605 Kirkholm, Liivinmaa) oli Ruotsin armeijassa palvellut baltiansaksalainen ratsumestari, joka muistetaan sankarillisesta kuolemastaan Kirkholman taistelussa Puolan sodassa.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Henrik Wrede · Katso lisää »
Joakim Berendes
Joakim Berendes (myös Jaakkima Berndes, k. 1623) oli virkamies.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Joakim Berendes · Katso lisää »
Kaarle IX
Kaarle IX (4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611) oli Ruotsin hallitsija vuosina 1599–1611, kuningas virallisesti vuodesta 1604. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan. Kustaa Vaasa luovutti hänelle testamentissaan oman herttuakunnan Sveanmaan alueelta. Kaarle käytännössä johti kapinaa veljeään Eerikiä vastaan, jonka seurauksena Juhana III tuli Eerikin tilalle valtaistuimelle. Kaarlen ja Juhanan välit olivat kuitenkin kireät. Juhana olisi halunnut rajoittaa Kaarlen valtaa, mutta Juhanan luovuttua tästä tavoitteesta kiistanaiheeksi nousi uskonto. Kryptokalvinismia tukenut Kaarle ei hyväksynyt sitä, että Juhana muutti Ruotsin kirkon toimintaa korkeakirkollisempaan suuntaan. Kaarle ei myöskään hyväksynyt unionia katolisen Puola-Liettuan kanssa. Ristiriidat pahenivat, kun katolinen Sigismund tuli isänsä Juhanan kuoltua Puolan ja Ruotsin kuninkaaksi. Kaarle painosti Sigismundin allekirjoittamaan Uppsalan päätöksen, jossa hän tunnusti Ruotsin olevan protestanttinen valtio. Tämä ei riittänyt Ruotsin ylimystölle, jonka enemmistö piti Sigismundia ulkomaalaisena ja harhaoppisena. Vuonna 1595 Söderköpingin valtiopäivät valitsivat Kaarlen valtionhoitajaksi. Kaarle vaati Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä itsensä eikä Sigismundin alaiseksi, minkä seurauksena maassa syttyi sisällissota.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Kaarle IX · Katso lisää »
Kirkholman taistelu
Kirkholman taistelu oli Kaarle IX:n johtamien ruotsalaisten ja Jan Karol Chodkiewiczin johtamien puolalaisten joukkojen välillä käyty taistelu Kirkholmassa Liivinmaalla, eli nykyisen Salaspilsin lähistöllä Latviassa 27. syyskuuta 1605.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Kirkholman taistelu · Katso lisää »
Lahjoitusmaa
Lahjoitusmaa on maa-alue, jolta kannettavan veron kruunu on luovuttanut palkaksi, palkkioksi, eläkkeeksi tai korvaukseksi aateliselle maanherralle eli donataarille.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Lahjoitusmaa · Katso lisää »
Lainsuojaton
villin lännen lainsuojaton Lainsuojaton eli rauhaton tai henkipatto on henkilö, joka on tuomittu raskaiden rikosten johdosta menettämään ”rauhansa” eli lain antaman suojan.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Lainsuojaton · Katso lisää »
Läänitys
Läänitys eli lääni oli keskiajalla ja uudella ajalla valtiovallan tai hallitsijan alaiselleen yksityishenkilölle myöntämä tulo tai oikeus palkkiona alamaisen suorittamista palveluksista.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Läänitys · Katso lisää »
Liivinmaa
Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Liivinmaa · Katso lisää »
Maaorjuus
Maaorjia keskiaikaisessa piirroksessa Horace de Viel-Castelin kokoelmasta. Maaorjuus on nimitys myöhäisantiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa vallinneelle yhteiskunnallisen järjestelmälle, jossa maata viljelevä väestö ei ollut itsenäinen.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Maaorjuus · Katso lisää »
Neljänneskunta
Neljänneskunta tarkoittaa Suomessa keskiajalla käytössä ollutta hallintoaluetta.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Neljänneskunta · Katso lisää »
Peippolan kartano
Peippolan kartano vuonna 1910 Peippolan kartano on kartano Elimäellä Kouvolassa.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Peippolan kartano · Katso lisää »
Porvoon maalaiskunta
Kartta Porvoon maalaiskkunnan aluemuutoksista. Porvoonjoen länsirannan Näsin ja Hornhattulan alueet liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1927 sekä Pappilanmäen ja Järnbölen alueet vuonna 1954. Porvoon maalaiskunta liitettiin kokonaisuudessaan kaupunkiin vuonna 1997. Porvoon maalaiskunta (lyh. Porvoon mlk) oli Itä-Uudellamaalla sijainnut Suomen kunta.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Porvoon maalaiskunta · Katso lisää »
Porvoon tuomiokirkko
Porvoon tuomiokirkko on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Porvoon hiippakunnan tuomiokirkko, joka edustaa tyyliltään 1400-luvun myöhäisgotiikkaa.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Porvoon tuomiokirkko · Katso lisää »
Puolan sota
Sigismund Puolan sota (myös toinen Puolan sota) oli sota Puolan ja Ruotsin välillä vuosina 1600–1629.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Puolan sota · Katso lisää »
Rälssi
Rälssi oli keskiaikainen yhteiskuntaluokka Suomessa.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Rälssi · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Ruotsi · Katso lisää »
Säteri
Rälssisäteri eli säteritila (’asuinkartano’) on rälssitalo, jonka omistaja oli vapautettu suorittamasta ratsupalvelusta.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Säteri · Katso lisää »
Taksvärkki
Taksvärkki (”päivätyö”) oli alun perin vuokratilallisen päivätyövelvollisuus.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Taksvärkki · Katso lisää »
Turun hovioikeus
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Turun hovioikeus · Katso lisää »
Wrede af Elimä
Wrede af Elimä -vapaaherrasuvun vaakuna George Granfeltin ''Finlands ridderskaps och adels vapenbok'' -kirjassa vuodelta 1889. Wrede af Elimä on vanha ruotsalainen ja suomalainen vapaaherrallinen aatelissuku, joka on alkuperältään baltiansaksalainen.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja Wrede af Elimä · Katso lisää »
13. lokakuuta
13.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja 13. lokakuuta · Katso lisää »
1649
Ei kuvausta.
Uusi!!: Gertrud von Ungern ja 1649 · Katso lisää »
