Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
10 suhteet: Alankomaat, Brugge, Lontoo, Maalaustaide, New York, Pariisi, Renessanssi, 13. elokuuta, 1460, 1523.
Alankomaat
Alankomaat eli Hollanti on maa ja itsenäinen valtio, joka sijaitsee pääosin läntisessä Euroopassa, Pohjanmeren rannalla.
Uusi!!: Gerard David ja Alankomaat · Katso lisää »
Brugge
Brugge on kaupunki Länsi-Flanderin maakunnassa, Belgiassa.
Uusi!!: Gerard David ja Brugge · Katso lisää »
Lontoo
Lontoo on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin pääkaupunki. Lontoon asukasluvun määrittely on melko monimutkaista ja riippuu siitä, miten kaupunki määritellään. Lontoon hallintoalueen (Lontoon City ja 32 Lontoon piiriä) väkiluku on noin 9 miljoonaa ihmistä. Lontoon kaupunki/urbaanialueella (Larger Urban Zone) asuu noin 11 905 500 ihmistä, kun taas Lontoon metropolialueella (London Metropolitan Area) asuu arviolta 15 010 295 ihmistä, mutta Greater London Authorityn mukaan metropolialueella asuu noin 21 miljoonaa ihmistä. Suur-Lontoon pinta-ala on 1 572 neliökilometriä.
Uusi!!: Gerard David ja Lontoo · Katso lisää »
Maalaustaide
Artemisia Gentileschi, ''Omakuva maalauksen allegoriana'', 1653. Maalaustaide on eräs kuvataiteen pääalueista.
Uusi!!: Gerard David ja Maalaustaide · Katso lisää »
New York
New York tai New York City, viralliselta nimeltään City of New York, on Yhdysvaltain New Yorkin osavaltiossa sijaitseva kaupunki.
Uusi!!: Gerard David ja New York · Katso lisää »
Pariisi
Pariisi (.
Uusi!!: Gerard David ja Pariisi · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Gerard David ja Renessanssi · Katso lisää »
13. elokuuta
13.
Uusi!!: Gerard David ja 13. elokuuta · Katso lisää »
1460
Ei kuvausta.
Uusi!!: Gerard David ja 1460 · Katso lisää »
1523
Ei kuvausta.
Uusi!!: Gerard David ja 1523 · Katso lisää »
