Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
65 suhteet: Adam Czartoryski, Aleksandra Fjodorovna (Charlotte), Aleksanteri I, Aleksanteri Nevskin luostari, Aleksanterin palatsi, Amor, Asovanmeri, Baden, Beljov, Carl von Kügelgen, Fredrik Vilhelm II, Fredrika Dorotea, Helsinki, Hessen (suku), Jekaterina Daškova, Juliaaninen kalenteri, Karlsruhe, Katariina Suuri, Katariinan palatsi, Kivisaari, Konstantin Pavlovitš Romanov, Kruununhaka, Kustaa IV Aadolf, Liisankatu, Luterilaisuus, Maria Aleksandrovna, Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea), Marija Naryškina, Moskova, Napoleon I, Napoleonin sotaretki Venäjälle, Napolin kuningaskunta, Nikolai I, Nikolai II, Nikolai Karamzin, Nikolai Mihailovitš Romanov, Nikolai Rumjantsev, Paavali I, Pietari (kaupunki), Pietari-Paavalin linnoitus, Psykhe, Rajakreivi, Romanov (hallitsijasuku), Ruotsi, Seremoniamestari, Suomen suuriruhtinas, Suomen suuriruhtinaskunta, Taganrog, Taurian palatsi, Tsarskoje Selon lyseo, ..., Tuberkuloosi, Tulan kuvernementti, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän kieli, Venäjän ortodoksinen kirkko, 1. joulukuuta, 15. syyskuuta, 16. toukokuuta, 1779, 1801, 1825, 1826, 24. maaliskuuta, 24. tammikuuta. Laajenna indeksi (15 lisää) »
Adam Czartoryski
Adam Jerzy Czartoryski (1770–1861. Google Books. Viitattu 21.6.2016.) oli puolalainen ruhtinas, joka kuului Venäjän keisari Aleksanteri I:n lähipiiriin, mutta kääntyi Puolan itsenäisyyden kannalle vuonna 1830.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Adam Czartoryski · Katso lisää »
Aleksandra Fjodorovna (Charlotte)
Aleksandra Fjodorovna (ven. Алекса́ндра Фёдоровна), (13. heinäkuuta 1798 Charlottenburgin linna, Berliini Preussin kuningaskunta – 1. marraskuuta 1860 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna ja keisari Nikolai I:n puoliso.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) · Katso lisää »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Aleksanteri Nevskin luostari
Ilmakuva Aleksanteri Nevskin luostarista Aleksanteri Nevskin luostari eli lavra on Pietarissa sijaitseva luostari, jonka Pietari Suuri perusti vuonna 1710 Nevski prospektin eteläpäähän.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Aleksanteri Nevskin luostari · Katso lisää »
Aleksanterin palatsi
Aleksanterin palatsi (vuoteen 1843 asti Uusi palatsi (ven. Новый дворец, Novij dvoretsMedvedeva, Nadežda: Александровский дворец в Царском селе. Работы по сохранению или вандализм? (Alexander Palace in Tsarskoje Selo. Conservation work or vandalism? City protection Petersburg) 10.4.2018.) on palladiolaista uusklassista arkkitehtuuria edustava keisarillinen palatsi Tsarskoje Selossa (nyk. Puškin). Sen suunnitteli arkkitehti Giacomo Quarenghi vuosina 1792–1796 keisarinna Katariina Suuren käskystä pojanpoikansa, suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitšin (tuleva keisari Aleksanteri I) ja suuriruhtinatar Elisabet Aleksejevnan avioitumisen kunniaksi.Plaude, V. F.: tzar.ru Rakennustyöt suoritettiin hoviarkkitehti Ilja Vasiljevitš Nejolovin (1745-1793) ja arkkitehti Pjotr Vasiljevitš Nejolovin (1749-1846) valvonnassa Giacomo Quarenghin suunnitelmien mukaan. Petrov, A. N. & Petrova, E. N. & Raskin, A. G. & Arhipov, N. I. & Krašeninnikov, A. F. & Kremševskaja, N. D.: Monuments of architecture of the city of Puskin. Alexander Palace. Monuments of architecture of the suburbs of Leningrad / Toim. Vasiljeva, M. E. Strojizdat, Leningrad 1985 Veljesten isä Vasili Ivanovitš Nejolov (1722-1782) oli ensimmäinen venäläissyntyiinen arkkitehti, ja oli myös Tsarskojen Selon palatsialueen arkkitehti sekä maisemapuistojen suunnittelun uranuurtaja Venäjällä. Aleksanterin puistossa sijaitseva palatsi on pitkänomainen, symmetrisen U-kirjaimen muotoinen kaksikerroksinen rakennus, jonka sivuilla ovat kaksikerroksiset siipirakennukset. Pohjoisen pääjulkisivun keskellä kaksi riviä korinttilaisia pylväitä muodostavat läpikuljettavan pylväikön. Aleksanterin puiston muotopuutarhan puolelta rakennuksen julkisivu on suunniteltu puolipyöreäksi, ja sitä peittää puolipallomainen kupoli. Leskikeisarinna Aleksandra Fjodorovna vietti viimeiset vuotensa Aleksanterin palatsissa, jossa hän kuoli vuonna 1860. 1900-luvun alussa keisari Nikolai II:n aikana Aleksanterin palatsista tuli keisarillisen perheen pääasiallinen asunto ja hovielämän keskus: siellä otettiin vastaan suurlähettiläitä ja vietettiin Romanovien dynastian 300-vuotispäivää ja Tsarskoje Selon 200-vuotispäivää.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Aleksanterin palatsi · Katso lisää »
Amor
William-Adolphe Bouguereaun maalaus ''Cupidon'' (1875). Cupidon on Cupido ranskaksi. Amor tai myös Cupido on roomalaisessa mytologiassa rakkauden jumala, Venuksen poika.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Amor · Katso lisää »
Asovanmeri
Krim ja Asovanmeri satelliittikuvassa. Asovanmeren kartta. Asovanmeri, antiikin Maiotis, on Mustanmeren lahti Krimin niemimaan itäpuolella, Ukrainan ja Venäjän alueella.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Asovanmeri · Katso lisää »
Baden
Baden on entinen valtio nykyisen Saksan lounaisosassa.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Baden · Katso lisää »
Beljov
Beljov on kaupunki Tulan alueella Venäjällä.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Beljov · Katso lisää »
Carl von Kügelgen
Johann Carl Ferdinand von Kügelgen (6. helmikuuta 1772 Bacharach am Rhein – 9. tammikuuta 1832 Tallinna, Vironmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta) oli saksalaissyntyinen maisemamaalari, joka suoritti elämäntyönsä keisarillisen hovin palveluksessa Venäjällä.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Carl von Kügelgen · Katso lisää »
Fredrik Vilhelm II
Fredrik Vilhelm II (25. syyskuuta 1744 Berliini – 16. marraskuuta 1797 Potsdam) oli järjestyksessään neljäs Preussin kuningas.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Fredrik Vilhelm II · Katso lisää »
Fredrika Dorotea
Fredrika Dorotea ja kuningas Kustaa IV Aadolf, Jonas Forsslundin maalaus vuosilta 1797–1800. Fredrika Dorotea Vilhelmina (12. maaliskuuta 1781 Karlsruhe – 25. syyskuuta 1825 Lausanne, Sveitsi) oli Ruotsin kuningatar vuosina 1797–1809.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Fredrika Dorotea · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Helsinki · Katso lisää »
Hessen (suku)
Hessen on saksalainen hallitsijasuku, joka hallitsi nykyisen Hessenin aluetta keskiajalta 1900-luvun alkuun saakka.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Hessen (suku) · Katso lisää »
Jekaterina Daškova
Dmitri Levitskin maalaama Jekaterina Daškovan muotokuva vuodelta 1784. allianssivaakuna. Jekaterina Romanovna Daškova (ven. Екатери́на Рома́новна Да́шкова), os.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Jekaterina Daškova · Katso lisää »
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Juliaaninen kalenteri · Katso lisää »
Karlsruhe
Karlsruhe on kaupunki Saksassa Baden-Württembergin osavaltiossa lähellä Ranskan rajaa.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Karlsruhe · Katso lisää »
Katariina Suuri
Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Katariina Suuri · Katso lisää »
Katariinan palatsi
Katariinan palatsi (myös Suuri Katariinan palatsi) on Puškinin esikaupunkialueella, noin 25 km Pietarista kaakkoon, entisessä Tsarskoje Selossa eli Tsaarin kylässä sijaitseva venäläis-italialaista barokkityyliä edustava palatsi.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Katariinan palatsi · Katso lisää »
Kivisaari
Kivisaari Follenweiderin huvila Kivisaarella. Kivisaari on saari Nevan suiston pohjoisosassa Pietarin kaupungin alueella.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Kivisaari · Katso lisää »
Konstantin Pavlovitš Romanov
Konstantin Pavlovitš Romanov (8. toukokuuta (J: 27. huhtikuuta) 1779 Tsarskoje Selo – 27. kesäkuuta (J: 15. kesäkuuta) 1831 Vitebsk) oli venäläinen suuriruhtinas ja keisari Paavali I:n poika.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Konstantin Pavlovitš Romanov · Katso lisää »
Kruununhaka
Kruununhaka (lempinimeltään usein ”Krunika”, ”Krunikka” tai ”Kruna”) on kaupunginosa Helsingin keskustassa ja samalla Vironniemen peruspiirin osa-alue.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Kruununhaka · Katso lisää »
Kustaa IV Aadolf
Kustaa IV Aadolf (1. marraskuuta 1778 Tukholma, Ruotsi – 7. helmikuuta 1837 Sankt Gallen, Sveitsi) oli Ruotsin kuningas 1792–1809.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Kustaa IV Aadolf · Katso lisää »
Liisankatu
Liisankadun länsipäästä on raitioyhteydet muun muassa Helsingin ydinkeskustaan, Pasilaan ja Käpylään. Liisankatu (ruotsiksi Elisabetsgatan) on noin kuudensadan metrin mittainen itä–länsi-suuntainen katu Kruununhaan kaupunginosassa Helsingissä.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Liisankatu · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Maria Aleksandrovna
Maria Aleksandrovna (ven. Мария Александровна), prinsessa Marie Maximilianne Wilhelmine Auguste Sophie von Hessen-Darmstadt, (8. elokuuta 1824 Darmstadt, Hessenin suurherttuakunta – 3. kesäkuuta (J: 22. toukokuuta) 1880 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna ja keisari Aleksanteri II:n ensimmäinen puoliso vuodesta 1841 lähtien.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Maria Aleksandrovna · Katso lisää »
Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea)
Maria Fjodorovna, alunp. prinsessa Sofia Dorotea Augusta Luise von Württemberg (25. lokakuuta 1759 Stettin Preussin kuningaskunta – 5. marraskuuta 1828 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari Paavali I:n toinen puoliso, keisari Aleksanteri I:n ja keisari Nikolai I:n äiti.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea) · Katso lisää »
Marija Naryškina
Marija Naryškina 1800-luvulla tehdyssä maalauksessa. Marija Antonovna Naryškina, alun perin ruhtinatar Maria Czetwertyńska-Światopełk, (2. helmikuuta 1779 Varsova – 6. syyskuuta 1854 Starnberginjärvi, Baijerin kuningaskunta) oli puolalainen ruhtinatar, joka tuli tunnetuksi Katariina II Suuren hovinaisena ja keisari Aleksanteri I:n rakastajattarena.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Marija Naryškina · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Moskova · Katso lisää »
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Napoleon I · Katso lisää »
Napoleonin sotaretki Venäjälle
Adolph Northenin maalaus Napoleonin vetäytymisestä Moskovasta. Illarion Prjanišnikovin maalaus ''Vuonna 1812'' vetäytyvistä ranskalaisista vuodelta 1874. Napoleonin sotaretki Venäjälle oli Ranskan keisarikunnan sotaretki Venäjän keisarikuntaa vastaan vuonna 1812.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Napoleonin sotaretki Venäjälle · Katso lisää »
Napolin kuningaskunta
Napolin kuningaskunta oli 1200–1800-luvuilla Apenniinien niemimaan eteläosan ja ajoittain Sisilian käsittänyt valtakunta.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Napolin kuningaskunta · Katso lisää »
Nikolai I
Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Nikolai I · Katso lisää »
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Nikolai II · Katso lisää »
Nikolai Karamzin
Nikolai Mihailovitš Karamzin, Aleksei Venezianov 1828, Puškinin taidemuseo Moskova Nikolai Mihailovitš Karamzin (12. joulukuuta (J: 1. joulukuuta) 1766 Mihailovsk, Simbirskin kuvernementti – 3. kesäkuuta (J: 22. toukokuuta) 1826 Pietari) oli venäläinen kirjailija, kielitieteilijä, toimittaja, kielenkääntäjä ja historioitsija.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Nikolai Karamzin · Katso lisää »
Nikolai Mihailovitš Romanov
Suuriruhtinas Nikolai Mihailovitš. Nikolai Mihailovitš (26. huhtikuuta (J: 14. huhtikuuta) 1859 Tsarskoje selo – 24. tammikuuta 1919 Pietari) Большая российская энциклопедия (2004–2017).
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Nikolai Mihailovitš Romanov · Katso lisää »
Nikolai Rumjantsev
Nikolai Petrovitš Rumjantsev (1754–1826) (3. (J: 14.) huhtikuuta 1754, Striapkovon kylä, Jurjevskin piiri, Vladimirin kuvernementti – 3. (J: 15.) tammikuuta 1826, Pietari) oli venäläinen kreivi, valtiomies sekä kulttuuri- ja tiedevaikuttaja. Hän oli maan ulkoministeri vuosina 1808–1812, oli toisena Venäjän valtuutettuna solmimassa Haminan rauhaa 1809 ja vuosina 1810–1812 Venäjän valtakunnanneuvoston puheenjohtaja.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Nikolai Rumjantsev · Katso lisää »
Paavali I
Paavali I, Pavel Petrovitš Romanov (ven. Па́вел I Петро́вич); (1. lokakuuta (J: 20. syyskuuta) 1754 keisarinna Elisabetin kesäpalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 23. maaliskuuta (J: 12. maaliskuuta) 1801 Mikaelinlinna, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarikunnan keisari vuosina 1796–1801.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Paavali I · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pietari-Paavalin linnoitus
Nevajoelta kuvattuna. Pietari-Paavalin linnoitus sijaitsee Pietarin Jänissaarella Nevajoen rannalla.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Pietari-Paavalin linnoitus · Katso lisää »
Psykhe
Eros ja Psykhe, William-Adolphe Bouguereau, 1889 Psykhe on kreikkalaisen taruston henkilö, joka esiintyy Eroksen ja Psykhen tarinassa.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Psykhe · Katso lisää »
Rajakreivi
Rajakreivi (suomeksi joskus myös markkreivi) oli keskiaikainen aatelisarvo, joka annettiin valtakunnan rajaprovinssien hallitsijoille.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Rajakreivi · Katso lisää »
Romanov (hallitsijasuku)
Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Romanov (hallitsijasuku) · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Ruotsi · Katso lisää »
Seremoniamestari
Seremoniamestari voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Seremoniamestari · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinas
Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Suomen suuriruhtinas · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Taganrog
Taganrog on satamakaupunki Asovanmeren rannalla Rostovin alueella Etelä-Venäjällä.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Taganrog · Katso lisää »
Taurian palatsi
Taurian palatsin päärakennus. Taurian palatsi on Pietarin keskustan ja Smolnan välillä sijaitseva uusklassista arkkitehtuuria edustava palatsi.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Taurian palatsi · Katso lisää »
Tsarskoje Selon lyseo
Lyseon rakennus Tsarskoje Selon lyseo oli Venäjällä Tsarskoje Selossa (nyk. Puškin) sijainnut oppilaitos, joka oli toiminnassa vuosina 1811–1917.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Tsarskoje Selon lyseo · Katso lisää »
Tuberkuloosi
''Mycobacterium tuberculosis'' -viljelmä. Tuberkuloosi (tbc, lyhenne tb.) on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama, yleensä keuhkoissa esiintyvä pitkäaikainen sairaus.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Tuberkuloosi · Katso lisää »
Tulan kuvernementti
Tulan kuvernementti oli Venäjän keisarikunnan ja Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan hallinnollinen alue vuosina 1796-1929.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Tulan kuvernementti · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venäjän ortodoksinen kirkko
Venäjän ortodoksinen kirkko eli Moskovan patriarkaatti on Venäjällä ja sen kulttuuripiirissä vaikuttava autokefalinen ortodoksinen kirkko.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja Venäjän ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
1. joulukuuta
1.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja 1. joulukuuta · Katso lisää »
15. syyskuuta
15.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja 15. syyskuuta · Katso lisää »
16. toukokuuta
16.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja 16. toukokuuta · Katso lisää »
1779
Ei kuvausta.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja 1779 · Katso lisää »
1801
Ei kuvausta.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja 1801 · Katso lisää »
1825
Ei kuvausta.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja 1825 · Katso lisää »
1826
Ei kuvausta.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja 1826 · Katso lisää »
24. maaliskuuta
24.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja 24. maaliskuuta · Katso lisää »
24. tammikuuta
24.
Uusi!!: Elisabet Aleksejevna ja 24. tammikuuta · Katso lisää »
