41 suhteet: Afrikka, Aitotumaiset, Embryopsida, Emi, Euphyllophyta, Haarajatkoinen haarautuminen, Hede, Hedelmä, Hernekasvit, Karva (kasvitiede), Kasvit, Käenkaalikasvit, Kladi, Koppisiemeniset, Korvake, Kukka, Lahko (biologia), Laji, Lehti (kasvitiede), Liaani, Luumarja, Mesiäinen, Oxalidales, Pii (alkuaine), Piidioksidi, Putkilokasvit, Puuaines, Robert Brown, Rosanae, Siemen, Siemenaihe, Siemenkasvit, Siemenvalkuainen, Sikiäin, Streptophyta, Suku (biologia), Trooppinen vyöhyke, Tuppilo, Vanha manner, Verhiö, Yksikotisuus.
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Uusi!!: Connaraceae ja Afrikka · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Connaraceae ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Embryopsida
Embryopsida eli alkiolliset kasvit (myös Cormophyta, Embryophyta) on kasvien luokka, johon kuuluvat putkilokasvit sekä sammalet.
Uusi!!: Connaraceae ja Embryopsida · Katso lisää »
Emi
Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.
Uusi!!: Connaraceae ja Emi · Katso lisää »
Euphyllophyta
Nimityksellä Euphyllophyta ("eufyllofyytit") tarkoitetaan kasvitieteessä putkilokasveja, joiden lehdet ovat niin sanottuja megafyllejä ("isoja lehtiä").
Uusi!!: Connaraceae ja Euphyllophyta · Katso lisää »
Haarajatkoinen haarautuminen
Haarajatkoinen haarautuminen eli sympodiaalinen haarautuminen tarkoittaa kasvitieteessä kasvutapaa, jossa pääverson kasvu on päätteinen (päättyy kukintaan), ja kasvu jatkuu sivuversosta tai -versoista (haarajatkoinen).
Uusi!!: Connaraceae ja Haarajatkoinen haarautuminen · Katso lisää »
Hede
Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.
Uusi!!: Connaraceae ja Hede · Katso lisää »
Hedelmä
Hentolituruohon (''Arabidopsis thaliana'') hedelmiä eli lituja. Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emin sikiäimestä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet.
Uusi!!: Connaraceae ja Hedelmä · Katso lisää »
Hernekasvit
Hernekasvit (Fabaceae) on Fabales-lahkoon kuuluva kasviheimo.
Uusi!!: Connaraceae ja Hernekasvit · Katso lisää »
Karva (kasvitiede)
Rokotopaprikan (''Capsicum pubescens'') nuppu kuvassa keskellä sekä sen karvoitusta. Kasvien karvat ovat epidermistä ulkopuolelle tulevia rakenteita, ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta solusta.
Uusi!!: Connaraceae ja Karva (kasvitiede) · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Connaraceae ja Kasvit · Katso lisää »
Käenkaalikasvit
Käenkaalikasvit (Oxalidaceae) on laajalle levinnyt, muttei kovin suuri kasviheimo koppisiemenisten Oxalidales-lahkossa.
Uusi!!: Connaraceae ja Käenkaalikasvit · Katso lisää »
Kladi
luokka on kuvassa sinisellä. Se käsittää matelijoiden kantamuodon ja matelijalajit, mutta ei lintuja. Kladi eli monofyleettinen ryhmä tai kehityslinja on evoluutioon perustuva eliöiden kladistinen ryhmä, joka käsittää kantamuodon ("esi-isän") ja kaikki siitä polveutuvat eliölajit.
Uusi!!: Connaraceae ja Kladi · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Connaraceae ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Korvake
lehdyköitä Korvakkeet ovat kasvin lehden kannan litteitä, yleensä lehtimäisiä laajentumia.
Uusi!!: Connaraceae ja Korvake · Katso lisää »
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Uusi!!: Connaraceae ja Kukka · Katso lisää »
Lahko (biologia)
Lahko (monikko ordines) on tieteellisen luokittelun taso, joka on laajempi kuin heimo, mutta suppeampi kuin luokka.
Uusi!!: Connaraceae ja Lahko (biologia) · Katso lisää »
Laji
Orkidealajeja Laji (lyhenne sp., monikko spp.) on biologiassa eliöiden ryhmä, jonka jälkeläiset pystyvät lisääntymään keskenään tai jotka ovat joillakin muilla tärkeillä tavoilla keskenään samankaltaisia.
Uusi!!: Connaraceae ja Laji · Katso lisää »
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Uusi!!: Connaraceae ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »
Liaani
Punakoiso (''Solanum dulcamara'') on boreaalisilla alueilla kasvava liaani. Liaani on puuvartinen köynnöskasvi.
Uusi!!: Connaraceae ja Liaani · Katso lisää »
Luumarja
persikan) poikkileikkaus, jossa näkyy sekä hedelmä että siemen. Luumarja on mehevien hedelmien tyyppi, jossa maltokerroksen keskellä on yleensä vain yksi, hedelmän kovan sisäosan eli endokarpin (arkikielessä ”kiven”) ympäröimä siemen.
Uusi!!: Connaraceae ja Luumarja · Katso lisää »
Mesiäinen
lehtiruodella. Mesiäinen eli nektario on siemenkasvien rakenne, joka erittää sokeripitoista mettä.
Uusi!!: Connaraceae ja Mesiäinen · Katso lisää »
Oxalidales
Oxalidales aitokaksisirkkaisten rosidien ryhmään kuuluva kasvilahko.
Uusi!!: Connaraceae ja Oxalidales · Katso lisää »
Pii (alkuaine)
Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.
Uusi!!: Connaraceae ja Pii (alkuaine) · Katso lisää »
Piidioksidi
Piidioksidi eli silika (SiO2) on piin ja hapen yhdiste.
Uusi!!: Connaraceae ja Piidioksidi · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Connaraceae ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Puuaines
Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna. Puuaines on kasveissa olevaa jällen sisäänpäin kasvattamaa solukkoa.
Uusi!!: Connaraceae ja Puuaines · Katso lisää »
Robert Brown
Robert Brown (21. joulukuuta 1773 Skotlanti – 10. kesäkuuta 1858) oli brittiläinen kasvitieteilijä.
Uusi!!: Connaraceae ja Robert Brown · Katso lisää »
Rosanae
Rosanae on suuri koppisiemenisten kasvien ylälahko, joka käsittää 18 kasvilahkoa ja muodostaa monofyleettisen ryhmän eli kladin koppisiemenisten evoluutiopuussa.
Uusi!!: Connaraceae ja Rosanae · Katso lisää »
Siemen
ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.
Uusi!!: Connaraceae ja Siemen · Katso lisää »
Siemenaihe
Kaavio paljassiemenisen ja koppisiemenisen siemenaiheesta. Siemenaihe on siemenkasveilla esiintyvä naaraspuolisen gametofyytin ja sen munasolun sisältävä rakenne, josta kehittyy hedelmöityksen jälkeen kasvin siemen.
Uusi!!: Connaraceae ja Siemenaihe · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Connaraceae ja Siemenkasvit · Katso lisää »
Siemenvalkuainen
Kuvassa jyvän siemenvalkuaisesta käytetään termiä ydin. Siemenvalkuainen tai sisävalkuainen eli endospermi on koppisiemenisten kasvien siementen sisältämä ravinteikas solukko, jota kasvin alkio käyttää ravinnokseen.
Uusi!!: Connaraceae ja Siemenvalkuainen · Katso lisää »
Sikiäin
Tähtitalvikin (''Moneses uniflora'') kehänpäällinen sikiäin näkyy hyvin. Sikiäin on emiön fertiili, kukkapohjukseen kiinnittynyt tyviosa, jonka sisällä siemenaiheet sijaitsevat.
Uusi!!: Connaraceae ja Sikiäin · Katso lisää »
Streptophyta
Streptophyta eli versokasvit on kasvikunnan (Plantae eli Viridiplantae) kaari, joka käsittää maa- eli alkiolliset kasvit (sammalet, sanikkaiset, siemenkasvit) ja ennen viherleviin luettuja ryhmiä (näkinpartaislevät sukulaisineen).
Uusi!!: Connaraceae ja Streptophyta · Katso lisää »
Suku (biologia)
Suku (monikko genera) on tieteellisen luokittelun taso, joka koostuu joukosta joko rakenteellisesti tai fylogeneettisesti läheisistä lajeista.
Uusi!!: Connaraceae ja Suku (biologia) · Katso lisää »
Trooppinen vyöhyke
Tropiikki kääntöpiirien mukaan määriteltynä. Tummansiniset viivat.
Uusi!!: Connaraceae ja Trooppinen vyöhyke · Katso lisää »
Tuppilo
Tuppilon muoto ja poikkileikkaus. Tuppilo on eräs kasvien hedelmätyypeistä.
Uusi!!: Connaraceae ja Tuppilo · Katso lisää »
Vanha manner
Vanha maailma Ptolemaioksen maailmankartan kopiossa, joka on peräisin 1400-luvulta. Vanha manner käsittää Afrikan, Euroopan ja Aasian, jotka voidaan yhdessä lukea Afro-Euraasiaksi.
Uusi!!: Connaraceae ja Vanha manner · Katso lisää »
Verhiö
Verhiö on kasvin kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu verholehdistä.
Uusi!!: Connaraceae ja Verhiö · Katso lisää »
Yksikotisuus
Kasvien kotisuus kuvaa sitä, miten kasvin kukkien heteet ja emit ovat sijoittuneet toisiinsa nähden.
Uusi!!: Connaraceae ja Yksikotisuus · Katso lisää »