Työskentelemme Unionpedia-sovelluksen palauttamiseksi Google Play Kaupassa
LähteväSaapuvat
🌟Olemme yksinkertaistaneet suunnitteluamme paremman navigoinnin takaamiseksi!
Instagram Facebook X LinkedIn
Oma Unionpedia logollasi ja verkkotunnuksellasi, alkaen 9,99 USD/kuukausi
Luo oma Unionpedia

Cervalces

Indeksi Cervalces

Cervalces on sukupuuttoon kuollut hirvieläinsuku, joka eli Pohjois-Amerikassa ja Euraasiassa plioseenilla ja pleistoseenilla.

Sisällysluettelo

  1. 15 suhteet: Aitotumaiset, Eläimet, Euraasia, Hirvi, Hirvieläimet, Jääkausi, Nisäkkäät, Pleistoseeni, Plioseeni, Pohjois-Amerikka, Selkäjänteiset, Selkärankaiset, Sorkkaeläimet, Sukupuutto, Vapiti.

Aitotumaiset

Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.

Katsoa Cervalces ja Aitotumaiset

Eläimet

Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.

Katsoa Cervalces ja Eläimet

Euraasia

Euraasia kartalla. Euraasia on manner (tai osa Vanhaa mannerta), jota ympäröivät Pohjoinen jäämeri, Atlantin valtameri, Välimeri, Punainenmeri, Intian valtameri ja Tyynimeri.

Katsoa Cervalces ja Euraasia

Hirvi

Hirvi (Alces alces) on hirvieläinten heimoon kuuluva suurikokoinen nisäkäslaji, joka elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Euroopassa ja läntisessä Aasiassa.

Katsoa Cervalces ja Hirvi

Hirvieläimet

Hirvieläimet (Cervidae) on sorkkaeläinten heimo, johon kuuluu noin 50 lajia.

Katsoa Cervalces ja Hirvieläimet

Jääkausi

Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta.

Katsoa Cervalces ja Jääkausi

Nisäkkäät

Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.

Katsoa Cervalces ja Nisäkkäät

Pleistoseeni

Mammutti kehittyi pleistoseenikaudella ja hävisi kauden lopulla ehkä osin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kasvillisuusmuutoksiin, ehkä osin nykyihmisen metsästämänä. Pleistoseeni on Maan historiassa geologinen aikakausi, joka alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi noin 11 500 vuotta sitten.

Katsoa Cervalces ja Pleistoseeni

Plioseeni

Myöhäisplioseenin Australian pussileijona ''Thylacoleo'', joka eli vielä 10 000 vuotta sitten. Plioseeni oli geologinen aikakausi noin 5,3–2,6 miljoonaa vuotta sitten.

Katsoa Cervalces ja Plioseeni

Pohjois-Amerikka

Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.

Katsoa Cervalces ja Pohjois-Amerikka

Selkäjänteiset

Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.

Katsoa Cervalces ja Selkäjänteiset

Selkärankaiset

Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.

Katsoa Cervalces ja Selkärankaiset

Sorkkaeläimet

Aksishirvi (''Axis axis''). Sorkkaeläimet (Artiodactyla) on kookkaiden maalla elävien kasvinsyöjänisäkkäiden lahko.

Katsoa Cervalces ja Sorkkaeläimet

Sukupuutto

uhanalaisuusluokituksessa sukupuuttoon kuolleita lajeja varten on luokka ''hävinnyt laji'' (EX, Extinct). Sukupuutto tarkoittaa jonkin eliölajin, populaation tai muun taksonin alueellista tai globaalia häviämistä viimeistä yksilöä myöten.

Katsoa Cervalces ja Sukupuutto

Vapiti

Vapiti eli kanadanhirvi (Cervus canadensis) on suuri hirvieläimiin kuuluva nisäkäs.

Katsoa Cervalces ja Vapiti

Tunnetaan myös nimellä Alces latifrons, Cervalces latifrons, Cervalces scotti, Gallianhirvi, Leveähirvi, Leveäotsahirvet, Leveäotsahirvi, Libralces gallicus.