Sisällysluettelo
17 suhteet: Agila I, Areiolaisuus, Austrasia, Baskit, Brunhilde (Austrasia), Bysantin valtakunta, Espanja, Frankit, Galsvinta, Justinianus I, Kilperik I, Liuva I, Neustria, Sigebert I, Sveebit, Toledo (Espanja), Visigoottien valtakunta.
- Vuonna 567 kuolleet
Agila I
Agila I oli visigoottien kuningas vuosina 549–554.
Katsoa Atanagild ja Agila I
Areiolaisuus
Teoderikista hoveineen, mutta ne on poistettu. Kuitenkin erääseen mosaiikin pylväistä on jäänyt näkyviin käden kuva. Areiolaisuus oli varhaiskristillinen, erityisesti 300-luvulla vaikuttanut Jumalan kolminaisuutta koskenut oppi, joka tuomittiin harhaoppiseksi.
Katsoa Atanagild ja Areiolaisuus
Austrasia
Frankkien valtakunnan laajentuminen vuosina 481–814. Austrasia vuonna 752 Austrasia (”Itävaltakunta”) oli merovingien aikaan 500–700-luvuilla frankkien valtakunnan koillisosa.
Katsoa Atanagild ja Austrasia
Baskit
Baskit ovat Biskajanlahden pohjukan Baskimaassa Espanjan ja Ranskan rajan molemmin puolin asuva kansa.
Katsoa Atanagild ja Baskit
Brunhilde (Austrasia)
Brunhilde (noin 534–613), myös Brunhild, Brunhilda, Brunechildis tai Brunehaut, oli Austrasian kuningatar.
Katsoa Atanagild ja Brunhilde (Austrasia)
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Katsoa Atanagild ja Bysantin valtakunta
Espanja
Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.
Katsoa Atanagild ja Espanja
Frankit
Frankkien valtakunnan laajeneminen vuosien 481 ja 814 välillä. Frankit (lat. Franci) olivat alun perin Reinin itäpuolella asunut suuri germaaninen kansa, joka ilmestyi 200-luvulla Gallian koillisrajalle.
Katsoa Atanagild ja Frankit
Galsvinta
Kilperik kuristaa Galsvintan. Keskiaikaisen käsikirjoituksen kuvitusta. Galsvinta (n. 540–568) oli visigoottien kuninkaan Atanagildin tytär ja Neustrian merovingikuninkaan Kilperik I:n vaimo.
Katsoa Atanagild ja Galsvinta
Justinianus I
Justinianuksen aikainen ''solidus''-kolikko Justinianus I eli Justinianus Suuri (11. toukokuuta 483 Tauresium – 13./14. marraskuuta 565) oli Itä-Rooman keisari 1. elokuuta 527 lähtien aina kuolemaansa saakka.
Katsoa Atanagild ja Justinianus I
Kilperik I
Kilperik I kuvattuna 1700-luvun pronssimitalissa. Kilperik I (539–584) oli Neustrian kuningas ja Klotar I:n ja Aregundin poika.
Katsoa Atanagild ja Kilperik I
Liuva I
Liuva I (k. 572 tai 573) oli visigoottien kuningas noin 567–573.
Katsoa Atanagild ja Liuva I
Neustria
Frankkien valtakunnan laajentuminen vuosina 481–814. Neustria lännessä keltaisin rajoin. Neustria (”Uusi maa”) oli 500–700-luvuilla frankkien valtakunnan läntinen osa.
Katsoa Atanagild ja Neustria
Sigebert I
Sigebertin salamurha. 1400-luvun käsikirjoituksen kuvitusta. Sigebert I (noin 530–575) oli Austrasian kuningas 561–575.
Katsoa Atanagild ja Sigebert I
Sveebit
Germaaniheimojen asuinalueita noin vuonna 50. Sveebit on merkitty oranssilla. Sveebit tai sveevit oli roomalaisten antama yhteisnimitys useille läntisille germaaniheimoille.
Katsoa Atanagild ja Sveebit
Toledo (Espanja)
Toledo on kaupunki keskisessä Espanjassa, sekä samannimisen maakunnan ja Kastilia-La Manchan itsehallintoalueen pääkaupunki.
Katsoa Atanagild ja Toledo (Espanja)
Visigoottien valtakunta
Visigoottien valtakunnan aikana rakennettu San Juan de Bañosin kirkko. Visigoottien valtakunta oli Iberian niemimaalla ja eteläisessä Ranskassa sijainnut kuningaskunta 400–700-luvuilla.
Katsoa Atanagild ja Visigoottien valtakunta
Katso myös
Vuonna 567 kuolleet
- Atanagild
- Karibert I
- Kunimund