Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
15 suhteet: Amfora, Antiikin Kreikan keramiikka, Antiikin Kreikan teatteri, Antiikin Kreikka, Dionysos, Eteläitalialainen keramiikka, Herakles, Hydria, Kalalautanen, Krateeri, Kreikan klassinen kausi, Kreikkalainen mytologia, Lebes gamikos, Paestum, Punakuviokeramiikka.
Amfora
mustakuviotekniikalla koristeltu kaula-amfora, n. 500 eaa. Amfora on antiikin aikana käytetty keraaminen kuljetus- ja säilytysastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta. Amforoiden muodoissa ja koossa on paljon vaihtelua. Tärkeimmät ylätason tyypit ovat kaula-amfora, vatsa-amfora, kuljetusamfora ja kahva-amfora. Lisäksi varsinkin kaula- ja vatsa-amforoista on tunnistettu lukuisia alityyppejä.
Uusi!!: Asteas ja Amfora · Katso lisää »
Antiikin Kreikan keramiikka
Antiikin Kreikan keramiikka (käsitti poltetusta savesta tehdyt astiat, lamput ja muut esineet. Astioita, joista käytetään yleisnimitystä vaasi, käytettiin arkikäytössä ruoan ja nesteiden kuljetuksessa, säilytyksessä ja tarjoilussa, mutta niillä oli usein myös erityinen seremoniallinen merkitys. Keramiikkataiteessa keskeistä oli vaasien maalauskuviointi. Keramiikan tutkimuksesta on tullut tärkeä osa antiikintutkimusta.Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Keramiikka”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 257–258. Kreikkalaisen maailman varhaisimmat käsin tehdyt keraamiset esineet ajoittuvat neoliittiselle kivikaudelle noin 5000 eaa. Dreijaa eli savenvalajan pyörää alettiin käyttää Manner-Kreikan minyalaisten parissa keskisellä pronssikaudella noin 2000 eaa. ja Kreetan minolaisessa kulttuurissa noin 1900 eaa. Antiikin ajan keramiikka alkoi nousta protogeometriselta kaudelta noin 1000 eaa. lähtien. Myöhemmin keramiikan tuotantoa hallitsi Korintissa tuotettu korinttilainen keramiikka, mutta Ateenassa tuotettu attikalainen keramiikka syrjäytti sen 500-luvulla eaa. Attikalainen keramiikka saavutti huippukautensa myöhäisellä arkaaisella ja varhaisella klassisella kaudella noin 570–440 eaa. mutta taantui tämän jälkeen samalla, kun keramiikantuotannon painopiste siirtyi muualle.Rodgers 2017, s. 357. Vaasien muotoilu ja koristelu vaihtelivat eri aikoina, ja siten niiden perusteella antiikin Kreikan historiaa voidaan tutkimuksessa jakaa kulttuurikausiin ja -alueisiin. Keramiikka säilyy hyvin, ja siksi se on arkeologisissa löydöksissä yliedustettuna suhteessa monista muista materiaaleista, kuten kankaasta, metallista ja puusta, tehtyihin esineisiin. Näistä syistä löydetyt keramiikan osat ovat erittäin tärkeitä eri rauniovaiheiden ajoittamisen kannalta. Lisäksi keraamisten tuotteiden levinneisyys antaa tutkijoille tärkeää tietoa ajan kauppasuhteista ja -reiteistä, joten ne ovat sirpaleinakin arkeologeille tärkeä informaation lähde. Kuva-aiheista saadaan tietoa tuon ajan uskonnollisesta elämästä ja arjen tapakulttuurista sekä muun muassa urheilusta, merenkulusta, tarustosta ja sodankäynnistä. Vaasimaalaukset ovat nykyisin tärkein esimerkki varhaisesta kreikkalaisesta maalaustaiteesta. Kreikkalaisille itselleen vaasimaalaukset olivat vähempimerkityksisiä kuin seinä- ja paneelimaalaukset, joista on säilynyt nykaikaan vain vähäisiä esimerkkejä, siinä missä keramiikkaa tunnetaan runsain mitoin. Merkittävimpiä maalaustyylejä olivat mustakuvio- ja punakuviotekniikka.
Uusi!!: Asteas ja Antiikin Kreikan keramiikka · Katso lisää »
Antiikin Kreikan teatteri
Dionysoksen teatterin jäänteet Ateenassa. Teatteri sai alkunsa antiikin Kreikassa noin vuonna 550 eaa.
Uusi!!: Asteas ja Antiikin Kreikan teatteri · Katso lisää »
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Uusi!!: Asteas ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »
Dionysos
Dionysos 500-luvulta eaa. peräisin olevassa kreikkalaisessa maalauksessa. Dionysos on kreikkalaisessa mytologiassa viinin, näyttämötaiteen, päihtyneen hurmion ja hedelmällisyyden jumala.
Uusi!!: Asteas ja Dionysos · Katso lisää »
Eteläitalialainen keramiikka
Apulialainen voluuttikrateeri, n. 320–310 eaa. Eteläitalialainen keramiikka (eteläitalialaiset vaasit) viittaa antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan, jota tuotettiin Suur-Kreikan ja Sisilian kreikkalaisissa siirtokunnissa sekä niiden ympäristössä klassiselta kaudelta noin vuodesta 430 eaa.
Uusi!!: Asteas ja Eteläitalialainen keramiikka · Katso lisää »
Herakles
Herakles ja Hydra. Antonio Pollaiolon maalaus. Uffizin taidemuseo, Firenze. Eros (keskellä) yhdistää Herakleen (oikealla) ja Iolauksen. Etruskien pronssinen rituaalimalja, 4. vuosisata eaa., Cista Ficoroni, Villa Giulia, Rooma. Herakles tai Herkules on kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, Zeuksen poika ja puolijumala, joka suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon.
Uusi!!: Asteas ja Herakles · Katso lisää »
Hydria
Poseidoniasta, n. 360–350 eaa. Kuvituksessa satyyri ja nainen. Louvre, K 287. Hydria on antiikin aikana käytetty keraaminen tai metallinen vesiastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta. Hydrian varhaismuodot on tunnettu viimeistään 700-luvulla eaa. Hydrioita käytettiin paitsi veden kantamiseen ja kaatamiseen, mistä ne ovat saaneet nimensä (Hydria on muodoltaan pyöreävartaloinen vesiastia, jossa on kolme kädensijaa: kantamista varten kaksi poikittaista kädensijaa molemmin puolin vaasin vartaloa, ja kaatamisen helpottamiseksi yksi pysty kädensija näiden kahden keskellä. Hydrioita valmistettiin sekä savesta että pronssista. Eräs hydrian alatyyppi on kalpis. Tiedosto:Hydria.gif|Hydrian muoto ulkoa ja sisältä. Pittore dell'aquila, hydria ceretana con accecamento di polifemo, cerveteri (con artigiani ionici), 520-530 ac ca., tomba I alla banditaccia 01.jpg|Etruskilainen hydria, n. 530–520 eaa. Tiedosto:Ajax and Achilles gaming, ca. 490 BCE Attributed to the Berlin Painter Met Museum of Art Pub Domain DP260689.jpg|Attikalainen punakuviomaalattu hydria, Berliini-maalari, n. 490 eaa. Tiedosto:Hydria with a siren.jpg|Kreikkalainen pronssihydria, n. 460–450 eaa. Tiedosto:Roman glass hydria from Baelo Claudia (M.A.N. 1926-15-287) 01.jpg|Roomalainen lasinen hydria, n. 351–400 jaa.
Uusi!!: Asteas ja Hydria · Katso lisää »
Kalalautanen
Eteläitalialainen kalalautanen, n. 350–300 eaa. Walters Art Museum. Kalalautanen on eräs antiikin aikainen lautasten tyyppi kreikkalaisessa keramiikassa.
Uusi!!: Asteas ja Kalalautanen · Katso lisää »
Krateeri
Punakuviotekniikalla koristeltu kellokrateeri, n. 420 eaa. Louvre. Krateeri on antiikin aikana käytetty keraaminen sekoitusmalja, jota käytettiin viiniin ja veden sekoittamiseen.
Uusi!!: Asteas ja Krateeri · Katso lisää »
Kreikan klassinen kausi
Antiikin Kreikan alueen poliittinen rakenne arkaaisella ja klassisella kaudella Kreikan klassinen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa noin vuodet 480–323 eaa. persialaissotien alkamisesta hellenistiseen aikaan Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen vuonna 323 eaa.
Uusi!!: Asteas ja Kreikan klassinen kausi · Katso lisää »
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Uusi!!: Asteas ja Kreikkalainen mytologia · Katso lisää »
Lebes gamikos
Lebes gamikos, n. 560–550 eaa. Lebes gamikos on antiikin aikana morsiuskylvyn veden säilyttämiseen käytetty keraaminen astia.
Uusi!!: Asteas ja Lebes gamikos · Katso lisää »
Paestum
Poseidonia eli Paiston/Paistos, roomalaisella ajalla Paestum (lat.), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Suur-Kreikassa eli Magna Graeciassa nykyisen Italian alueella.
Uusi!!: Asteas ja Paestum · Katso lisää »
Punakuviokeramiikka
attikalainen amfora. Niobidi-maalari, n. 460–450 eaa. Walters Art Museum. Punakuviokeramiikka (punakuviotyyli) viittaa antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan, jossa vaasien koristelu on tehty savenpunaisella maalaamalla ympäröivät alueet mustaksi.
Uusi!!: Asteas ja Punakuviokeramiikka · Katso lisää »
