Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
34 suhteet: Baltiansaksalaiset, Cronhjelm af Hakunge, Ensimmäinen sortokausi, Helsinki, K. N. Rantakari, Kamariherra, Kamarijunkkari, Majoraatti, Nefropatia, Nikolai Bobrikov, Painoasiain ylihallitus, Pähkinälinna, Perustuslailliset, Pilalehti, Pilapiirros, Puola, Santeri Ivalo, Säätyvaltiopäivät 1877, Säätyvaltiopäivät 1882, Säätyvaltiopäivät 1885, Säätyvaltiopäivät 1891, Säätyvaltiopäivät 1904, Sensuuri, Suomalainen puolue, Suomen kenraalikuvernöörin kanslia, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Tarton yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Venäjän keisarikunta, Viro, 14. elokuuta, 16. tammikuuta, 1844, 1905.
Baltiansaksalaiset
Baltia vuonna 1250. Alueen vallanpitäjiä olivat piispat ja Saksalainen ritarikunta (.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Baltiansaksalaiset · Katso lisää »
Cronhjelm af Hakunge
Cronhjelm-suvun aatelisvaakuna. Cronhielm on ruotsalainen kreivillinen aatelissuku, jonka yksi sukuhaara, Cronhjelm af Hakunge, on introdusoitu Suomen Ritarihuoneeseen kreivillisenä sukuna 2.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Cronhjelm af Hakunge · Katso lisää »
Ensimmäinen sortokausi
Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Ensimmäinen sortokausi · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Helsinki · Katso lisää »
K. N. Rantakari
Kaarle Nestor (K. N.) Rantakari (vuoteen 1896 Grönqvist; 21. tammikuuta 1877 Loimaa – 26. heinäkuuta 1948 Orivesi) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja K. N. Rantakari · Katso lisää »
Kamariherra
Kamariherran arvonimi oli käytössä Normandian herttuakunnan hovissa.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Kamariherra · Katso lisää »
Kamarijunkkari
Kamarijunkkari (Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966. Kamarijunkkari on joko hovin vakinaisessa palveluksessa tai hänet kutsutaan mukaan hoviseurueeseen erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Venäjällä tätä arvonimeä ei aikoinaan voitu suoda kahdeksatta arvoluokkaa alemmalle henkilölle. Venäjän keisari Pietari Suuri perusti kamarijunkkarin arvon vuonna 1711. Vuonna 1722 päätetyssä arvoluokkajärjestelmässä kamarijunkkari kuului yhdeksänteen arvoluokkaan. Vuonna 1737 korotettiin kuudenteen luokkaan ja vuonna 1742 viidenteen luokkaan. Vuonna 1809 Venäjän keisari Aleksanteri I päätti, että kamarijunkkarin arvosta tuli kunnianosoitus merkittävistä saavutuksista Venäjän keisarikuntaa ja tsaaria kohtaan. Kamarijunkkarit saivat kutsuja Venäjän hovin virallisin juhlallisuuksiin ja tanssiaisiin, jonka takia arvonimeä pidettiin arvossa. Vuonna 1915 Venäjän keisarikunnassa oli 394 kamarijunkkaria. Ruotsin hovin arvoasteikossa kamarijunkkari on kamariherran jälkeen ja hänen tehtävänään on avustaa tätä viranhoidossa. Ruotsissa nimitys on myös pelkkä arvonimi ilman mitään palvelustehtäviä. Tämä virka-arvo tuli Ruotsissa käyttöön 1783, kun Kustaa III perusti 24 uutta hovivirkaa. Kamarijunkkari vastaa majurin arvoa. Ylikamarijunkkari on Ruotsin hovin virkamiehen nimitys, joka vastaa kenraaliluutnantin arvoa. Ylikamarijunkkari hoitaa etupäässä edustustehtäviä.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Kamarijunkkari · Katso lisää »
Majoraatti
Majoraatti (keskiajan latinan maioratus Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana majoraatti. Nimitystä käytetään myös vanhimman pojan oikeudesta ottaa ensimmäisenä osansa vanhempiensa perinnöstä. Majoraatiksi kutsutaan myös näin saatua omaisuutta. Majoraatin lähikäsitteitä ovat minoraatti ja primogenituuri. Minoraatti (myöhäislatinan minoratus) on perimysjärjestys, joka takaa etuoikeuden perintöön yhtä läheisistä sukulaisista nuorimmalle. Primogenituuri (keskiajan latinan primogenitura) on perheen ensimmäiseksi syntyneen lapsen, esikoisen, oikeus perittävään aatelisarvoon tai arvonimeen.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Majoraatti · Katso lisää »
Nefropatia
Nefropatia, kansanomaisesti "munuaistauti" voi aiheutua pitkäaikaisesta kipulääkkeiden käytöstä tai lyijymyrkytyksestä.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Nefropatia · Katso lisää »
Nikolai Bobrikov
Nikolai Ivanovitš Bobrikov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1839 Strelna – 17. kesäkuuta (J: 4. kesäkuuta) 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Nikolai Bobrikov · Katso lisää »
Painoasiain ylihallitus
Painoasiain ylihallitus oli vuosina 1865–1919 toiminut suomalainen keskusvirasto, joka valvoi ennakkosensuuria Suomessa.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Painoasiain ylihallitus · Katso lisää »
Pähkinälinna
Pähkinälinna (vuoteen 1611 saakka Оре́шек, Orešek, vuosina 1611–1702 Нотебург, Noteburg ja vuosina 1944–1992 Петрокрепость, Petrokrepost) on kaupunki Leningradin alueen Kirovskin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Pähkinälinna · Katso lisää »
Perustuslailliset
Perustuslaillisiksi kutsuttiin Suomessa sortokausien aikana niitä poliittisia ryhmiä ja henkilöitä, joiden mielestä laittomina pidettyjä Venäjän keisarin antamia lakeja ja asetuksia ei olisi tullut noudattaa lainkaan.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Perustuslailliset · Katso lisää »
Pilalehti
”Meidän vihollisiamme: tyhmyys, ihmisviha, häveliäisyys, kiihkoilu.” Josef Benedikt Englin pilakuva ''Simplicissimuksessa'' vuonna 1896. Pilalehti on humoristis-satiirinen aikakauslehti, jonka tarkoitus on hauskuuttaa ja huvittaa, mutta tarvittaessa myös ivata, pilkata ja ironisoida.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Pilalehti · Katso lisää »
Pilapiirros
Pilapiirros tai pilakuva on huvittavaksi tarkoitettu, usein karrikoitu piirros, joka voi olla visuaalista satiiria, kritiikkiä, huumoria ja ivaa.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Pilapiirros · Katso lisää »
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Puola · Katso lisää »
Santeri Ivalo
Santeri Ivalo (vuoteen 1907 Herman Alexander Ingman, 9. kesäkuuta 1866 Sodankylä – 25. tammikuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja historiantutkija.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Santeri Ivalo · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1877
Säätyvaltiopäivät 1877 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Säätyvaltiopäivät 1877 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1882
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät vuonna 1882 pidettiin 19.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Säätyvaltiopäivät 1882 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1885
Säätyvaltiopäivät 1885 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Säätyvaltiopäivät 1885 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1891
Säätyvaltiopäivät 1891 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Säätyvaltiopäivät 1891 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1904
Säätyvaltiopäivät 1904–1905 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Säätyvaltiopäivät 1904 · Katso lisää »
Sensuuri
Sensuuritoimisto Japanissa vuonna 1938. Sensuuri on valtion viranomaisten tai muun tahon suorittama suullisten, kirjallisten tai kuvallisten esitysten tarkastus, jonka läpäisy on edellytys julkaisun levitykselle tai julkiselle esittämiselle.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Sensuuri · Katso lisää »
Suomalainen puolue
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Suomalainen puolue · Katso lisää »
Suomen kenraalikuvernöörin kanslia
Kenraalikuvernöörinkanslia oli Suomen kenraalikuvernööriä avustava virasto, joka toimi vuosina 1808–1918.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Suomen kenraalikuvernöörin kanslia · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Tarton yliopisto
Yliopiston päärakennus. Tarton yliopisto vuonna 2021 Tarton yliopisto (viroksi Tartu Ülikool, latinaksi Universitas Tartuensis) on Virossa Tarton kaupungissa sijaitseva tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Tarton yliopisto · Katso lisää »
Teknillinen korkeakoulu
Teknillisen korkeakoulun entinen päärakennus Hietalahdentorilla Helsingissä. Teknillinen korkeakoulu (lyh. TKK) oli yliopisto, jonka alaan kuuluivat tekniset tieteet.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Teknillinen korkeakoulu · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja Viro · Katso lisää »
14. elokuuta
14.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja 14. elokuuta · Katso lisää »
16. tammikuuta
16.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja 16. tammikuuta · Katso lisää »
1844
Ei kuvausta.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja 1844 · Katso lisää »
1905
Vuosi 1905 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Alexander Cronhjelm ja 1905 · Katso lisää »
