Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
27 suhteet: Abbas II (Egypti), Afrodite, Al-Fayyum, Aleksandria, Aleksandrian kuvernementti, Aleksanteri Suuri, Amfora, Antinoos, Apis, Apollon, Arkeologia, Bysantin valtakunta, Egypti, Egyptin 12. dynastia, Herakles, Kaivaus, Kreikkalainen ja roomalainen Egypti, Museo, Mustakuviokeramiikka, Osiris, Osmanien valtakunta, Ptolemaios XII, Ptolemaiosten hallitsijasuku, Ramses II, Rooman valtakunta, Tanagralaiset pienoispatsaat, Uusklassinen arkkitehtuuri.
Abbas II (Egypti)
Abbas II (myös Abbas Hilmi II tai Abbas pašša; 14. heinäkuuta 1874 Aleksandria – 20. joulukuuta 1944 Geneve, Sveitsi) oli Egyptiä vuosina 1892–1914 hallinnut viimeinen kediivi.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Abbas II (Egypti) · Katso lisää »
Afrodite
Kreikan hellenistisellä kaudella syntyneen Milon Venus -veistoksen oletetaan esittävän rakkauden ja kauneuden jumalatar Afroditea. William-Adolphe Bouguereaun näkemys Afroditen syntymästä. (''La naissance de Venus'', 1879). Hera ja Afrodite. Afroditen vieressä maassa istumassa Eros. Afrodite on kreikkalaisessa mytologiassa rakkauden, kauneuden, sulouden, hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden jumalatar.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Afrodite · Katso lisää »
Al-Fayyum
Al-Fayyum (al-Fayyūm) on egyptiläinen kaupunki ja samannimisen kuvernöörin hallintoalueen (muhāfazāh) keskus.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Al-Fayyum · Katso lisää »
Aleksandria
Aleksandria (al-Iskandariyya; kopti, Rakotə) on kaupunki Egyptissä Välimeren rannalla, kannaksella, joka erottaa Välimeren murtovetisestä Mariout-järvestä, aivan Niilin suistossa.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Aleksandria · Katso lisää »
Aleksandrian kuvernementti
Aleksandrian kuvernementti on yksi Egyptin kuvernementeista.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Aleksandrian kuvernementti · Katso lisää »
Aleksanteri Suuri
Aleksanteri Suuri eli Aleksanteri III (noin 20. heinäkuuta 356 eaa. –10. kesäkuuta 323 eaa.) oli Makedonian kuningas 336–323 eaa.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Aleksanteri Suuri · Katso lisää »
Amfora
mustakuviotekniikalla koristeltu kaula-amfora, n. 500 eaa. Amfora on antiikin aikana käytetty keraaminen kuljetus- ja säilytysastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta. Amforoiden muodoissa ja koossa on paljon vaihtelua. Tärkeimmät ylätason tyypit ovat kaula-amfora, vatsa-amfora, kuljetusamfora ja kahva-amfora. Lisäksi varsinkin kaula- ja vatsa-amforoista on tunnistettu lukuisia alityyppejä.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Amfora · Katso lisää »
Antinoos
''Antinous Ecouen'' Antinoos (lat. Antinous) (n. 111–130) oli Rooman keisarin Hadrianuksen kauneudestaan kuuluisa rakastaja.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Antinoos · Katso lisää »
Apis
Apis (sanatarkasti Hapu)oli muinaisessa Egyptissä palvottu härkäjumala.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Apis · Katso lisää »
Apollon
Apollon sauroktonos, ensimmäinen tai toinen vuosisata Apollon (roomalaisten Apollo) on jumala kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Apollon · Katso lisää »
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Arkeologia · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Egypti
Egypti (egyptinarabiaksi) eli Egyptin arabitasavalta (Egyptin virallinen nimi oli vuosina 1958–1971 Yhdistynyt arabitasavalta) on Pohjois-Afrikassa sijaitseva valtio.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Egypti · Katso lisää »
Egyptin 12. dynastia
Egyptin 12.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Egyptin 12. dynastia · Katso lisää »
Herakles
Herakles ja Hydra. Antonio Pollaiolon maalaus. Uffizin taidemuseo, Firenze. Eros (keskellä) yhdistää Herakleen (oikealla) ja Iolauksen. Etruskien pronssinen rituaalimalja, 4. vuosisata eaa., Cista Ficoroni, Villa Giulia, Rooma. Herakles tai Herkules on kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, Zeuksen poika ja puolijumala, joka suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Herakles · Katso lisää »
Kaivaus
Kaivaus Gran Dolinassa Atapuercassa, Espanjassa. Tasokaivausta Harzhornissa, Saksassa. Kaivaus on arkeologian tärkein lähdeaineiston hankintamenetelmä.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Kaivaus · Katso lisää »
Kreikkalainen ja roomalainen Egypti
Kreikkalainen ja roomalainen Egypti on ajanjakso Egyptin historiassa.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Kreikkalainen ja roomalainen Egypti · Katso lisää »
Museo
Édouard Manet’n maalaus. Talomuseoissa pyritään säilyttämään kohteen alkuperäinen ulkoasu, kuvassa koululuokka 1800-luvulta virolaisessa museossa. Suomen kansallismuseo pääsisäänkäynnin suunnalta. Museo on laitos, joka kerää, säilyttää, tutkii ja pitää esillä historiallista, kulttuurihistoriallista tai luonnontiedettä koskevaa aineistoa.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Museo · Katso lisää »
Mustakuviokeramiikka
attikalainen kaula-amfora, n. 510 eaa. J. Paul Gettyn museo. Mustakuviokeramiikka (mustakuviotyyli) viittaa antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan, jossa vaasin koristelu on tehty mustalla savenväriseksi jätetylle taustalle.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Mustakuviokeramiikka · Katso lisää »
Osiris
Myöhäiskauden aikainen Osiris-patsaan pää, jolla on Osirikselle tyypillinen Ylä-Egyptin kruunu. Brooklyn Museum. Osiris (muinaisegyptin Wsir tai Usir, luultavasti "mahtava") oli yksi tärkeimmistä muinaisegyptiläisten palvomista jumalista, joka hallitsi kuoleman valtakuntaa, teki maan hedelmälliseksi ja mahdollisti kuolemanjälkeisen elämän.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Osiris · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Ptolemaios XII
Louvren taidemuseossa. Ptolemaios XII Neos Dionysos Theos Filopator Theos Filadelfos (117 eaa. – 51 eaa.), usein Auletes (”Huilunsoittaja”), oli Ptolemaios IX Soter II:n poika ja Egyptin faarao 80–58 eaa.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Ptolemaios XII · Katso lisää »
Ptolemaiosten hallitsijasuku
Ptolemaiosten hallitsijasuku hallitsi Egyptiä vuodesta 305 eaa. vuoteen 30 eaa., jolloin Rooma valtasi Egyptin.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Ptolemaiosten hallitsijasuku · Katso lisää »
Ramses II
Ramses II (myös Ramses Suuri, joskus myös Ramesses, ’Ra-jumalasta syntynyt’) oli Egyptiä 19. dynastian aikaan vuosina 1279–1213 eaa. hallinnut faarao.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Ramses II · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Tanagralaiset pienoispatsaat
Nainen peilin kanssa. Tanagralainen pienoispatsas 300–200-luvulta eaa. Musée des Beaux-Arts de Lyon. Tanagralaiset pienoispatsaat eli tanagralaiset figuriinit olivat antiikin kreikkalaisia terrakotasta tehtyjä pieniä patsaita, joita valmistettiin hellenistisellä kaudella 300-luvulta eaa.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Tanagralaiset pienoispatsaat · Katso lisää »
Uusklassinen arkkitehtuuri
Robert Smirke, ''British Museum'', 1827–1857, Lontoo. Museon julkisivu on eräs englantilaisen uusklassisen arkkitehtuurin tunnetuimpia esimerkkejä. Uusklassinen arkkitehtuuri on arkkitehtuurin suuntaus, joka syntyi suurin piirtein 1700-luvun puolivälissä lähes yhtä aikaa Ranskassa, Saksassa ja Englannissa.
Uusi!!: Kreikkalais-roomalainen museo ja Uusklassinen arkkitehtuuri · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Aleksandrian kreikkalais-roomalainen museo.
