Sisällysluettelo
17 suhteet: Ab urbe condita (ajanlasku), Attila, Dalmatia (provinssi), Hilarius, Hunnit, Itägootit, Juliaaninen kalenteri, Karkausvuosi länsimaisessa ajanlaskussa, Kymrit, Länsi-Rooman valtakunta, Leo I, Magister militum, Pyhimys, Roomalainen kalenteri, Sisilia, Valamir, Vandaalit.
Ab urbe condita (ajanlasku)
Romulusta ja Remusta symboloi Rooman kaupunkia ja valtakuntaa. Ab urbe condita, lyhennettynä AUC tai AVC (antiikkinen oikeinkirjoitus: ABVRBECONDITÁ), on latinankielinen lause, joka tarkoittaa: ”kaupungin [Rooman] perustamisesta lähtien”.
Katsoa 468 ja Ab urbe condita (ajanlasku)
Attila
Attila (n. 406–453) oli viimeinen ja voimakkain Euroopan hunnien johtajista.
Katsoa 468 ja Attila
Dalmatia (provinssi)
Dalmatia oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Dalmatiassa nykyisten Bosnia ja Hertsegovinan ja Kroatian alueilla.
Katsoa 468 ja Dalmatia (provinssi)
Hilarius
Pyhä Hilarius (n. 415–29. helmikuuta 468) oli paavina 19.
Katsoa 468 ja Hilarius
Hunnit
''Hunnit taistelussa alaaneja vastaan''. Peter Johann Nepomuk Geigerin piirrokseen perustuva kaiverrus 1870-luvulta. Hunnit oli etnisesti kirjava paimentolaisväestö, joka tunkeutui Keski-Aasian arojen suunnasta Eurooppaan 300-luvun lopulla.
Katsoa 468 ja Hunnit
Itägootit
Itägootit eli ostrogootit olivat gootteihin kuulunut kansa, joka vaikutti Euroopassa kansainvaellusten aikaan ja hallitsi Italiaa vuosina 493–553.
Katsoa 468 ja Itägootit
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Katsoa 468 ja Juliaaninen kalenteri
Karkausvuosi länsimaisessa ajanlaskussa
Gregoriaanisen kalenterin ja todellisen vuodenajan suhde esitettynä kesäpäivänseisauksen ajankohdan sijoittumisena 1800–2200-luvuilla Karkausvuosi länsimaisessa ajanlaskussa on 366-päiväinen karkausvuosi, jonka helmikuuhun on lisätty 29. päivä eli karkauspäivä, kun normaalisti helmikuussa on 28 ja vuodessa 365 päivää.
Katsoa 468 ja Karkausvuosi länsimaisessa ajanlaskussa
Kymrit
Kymrit eli walesilaiset ovat kelttiläisiä Walesin asukkaita.
Katsoa 468 ja Kymrit
Länsi-Rooman valtakunta
Länsi-Rooman valtakunta oli myöhäisantiikin aikainen valtakunta Euroopan ja Pohjois-Afrikan länsiosissa vuosien 395–476 välillä.
Katsoa 468 ja Länsi-Rooman valtakunta
Leo I
Leo I eli Flavius Valerius Leo Augustus (401–18. tammikuuta 474) oli Itä-Rooman keisari 457–474.
Katsoa 468 ja Leo I
Magister militum
Magister militum (sotilaiden mestari) oli sotilasarvo Rooman valtakunnan loppuajalla.
Katsoa 468 ja Magister militum
Pyhimys
Pyhä Sebastian, Pyhä Linhart ja Pyhä Katariina. Pyhimys on uskonnoissa pyhänä pidetty henkilö.
Katsoa 468 ja Pyhimys
Roomalainen kalenteri
Roomalainen kalenteri muuttui useita kertoja Rooman perustamisen ja Länsi-Rooman tuhon välillä.
Katsoa 468 ja Roomalainen kalenteri
Sisilia
Sisilia (italiaksi ja sisiliaksi Sicilia) on Välimeren suurin saari Italiassa.
Katsoa 468 ja Sisilia
Valamir
Valamir (k. 468 tai 469) oli Pannonian ostrogoottien kuningas.
Katsoa 468 ja Valamir
Vandaalit
ryöstämässä Roomaa. Heinrich Leutemannin maalaus. Vandaalit olivat germaanikansa, joka saapui Rooman valtakunnan alueelle ja perusti vandaalien kuningaskunnan Pohjois-Afrikkaan Karthagon ympärille.
Katsoa 468 ja Vandaalit