Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Kylmä sota ja Suomen ulkopolitiikka
Kylmä sota ja Suomen ulkopolitiikka on 23 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Afganistanin sota, Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991, Ensimmäinen maailmansota, Euroopan neuvosto, Euroopan talousyhteisö, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi, Euroopan vapaakauppajärjestö, Franklin D. Roosevelt, Josif Stalin, KGB, Korean sota, Marshall-apu, Mihail Gorbatšov, Nato, Natsi-Saksa, Neuvostoliiton hajoaminen, Neuvostoliitto, Saksan jälleenyhdistyminen, Tšekkoslovakian miehitys 1968, Toinen maailmansota, Varsovan liitto, Yhdistyneet kansakunnat, YYA-sopimus.
Afganistanin sota
Afganistanin sota käytiin Neuvostoliiton, sen tukeman Afganistanin demokraattisen tasavallan ja tätä vastustavien konservatiivisten muslimien ja heimojen välillä.
Afganistanin sota ja Kylmä sota · Afganistanin sota ja Suomen ulkopolitiikka ·
Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991
Liettuan postilaitos julkaisi kesän 1989 tapahtumien muistoksi vuonna 1999 eli 10 vuotta tapahtuman jälkeen kolmen merkin sarjan, jossa oli kuvattuna tapahtumat niin Liettuassa, Latviassa kuin Virossa. Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991 alkoi vuonna 1986 ympäristönsuojeluliikkeestä.
Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991 ja Kylmä sota · Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991 ja Suomen ulkopolitiikka ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Kylmä sota · Ensimmäinen maailmansota ja Suomen ulkopolitiikka ·
Euroopan neuvosto
Euroopan neuvosto (EN) on vuonna 1949 perustettu hallitustenvälinen järjestö, joka käsittelee ihmisoikeuksia.
Euroopan neuvosto ja Kylmä sota · Euroopan neuvosto ja Suomen ulkopolitiikka ·
Euroopan talousyhteisö
Euroopan talousyhteisö eli ETY (lyh. EEC) tai Euroopan yhteisö eli EY (lyh. EC) Kotus.
Euroopan talousyhteisö ja Kylmä sota · Euroopan talousyhteisö ja Suomen ulkopolitiikka ·
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi
Suomen Etyk-valtuuskunnan jäseniä huippukokouksessa 1975: ulkoministeri Olavi J. Mattila, pääministeri Keijo Liinamaa ja presidentti Urho Kekkonen. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (Etyk, ETYK) ensimmäinen vaihe oli ulkoministerien kokous Helsingissä vuonna 1973, toinen Genevessä pidetyt neuvottelut 1973–1975 ja kolmas Helsingissä pidetty huippukokous 1975.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi ja Kylmä sota · Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi ja Suomen ulkopolitiikka ·
Euroopan vapaakauppajärjestö
Euroopan vapaakauppajärjestö eli EFTA on valtioiden välistä vapaakauppaa edistävä kansainvälinen järjestö, johon kuuluvat nykyisin Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.
Euroopan vapaakauppajärjestö ja Kylmä sota · Euroopan vapaakauppajärjestö ja Suomen ulkopolitiikka ·
Franklin D. Roosevelt
Franklin Delano Roosevelt (30. tammikuuta 1882 Hyde Park – 12. huhtikuuta 1945 Warm Springs), joka tunnetaan yleisesti lyhenteellä FDR, oli Yhdysvaltojen 32. presidentti (1933–1945).
Franklin D. Roosevelt ja Kylmä sota · Franklin D. Roosevelt ja Suomen ulkopolitiikka ·
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Josif Stalin ja Kylmä sota · Josif Stalin ja Suomen ulkopolitiikka ·
KGB
KGB, SNTL:n valtion turvallisuuskomitea oli Neuvostoliiton valtiollinen turvallisuuspoliisi vuodesta 1954 vuoteen 1991.
KGB ja Kylmä sota · KGB ja Suomen ulkopolitiikka ·
Korean sota
Korean sota käytiin vuosina 1950–1953 Korean demokraattisen kansantasavallan (Pohjois-Korea) ja Korean tasavallan (Etelä-Korea) välillä.
Korean sota ja Kylmä sota · Korean sota ja Suomen ulkopolitiikka ·
Marshall-apu
Marshall-apu, Marshall-suunnitelma tai Euroopan jälleenrakennusohjelma oli Yhdysvaltain ensisijainen ohjelma Euroopan jälleenrakentamiseksi toisen maailmansodan jälkeen.
Kylmä sota ja Marshall-apu · Marshall-apu ja Suomen ulkopolitiikka ·
Mihail Gorbatšov
Mihail Sergejevitš Gorbatšov (2. maaliskuuta 1931 Privolnoje, Stavropolin aluepiiri, Neuvostoliitto – 30. elokuuta 2022 Moskova, Venäjä) oli neuvostoliittolainen ja venäläinen poliitikko, joka toimi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen viimeisenä pääsihteerinä vuosina 1985–1991 ja Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vuosina 1988–1991.
Kylmä sota ja Mihail Gorbatšov · Mihail Gorbatšov ja Suomen ulkopolitiikka ·
Nato
Pohjois-Atlantin puolustusliitto (lyh. NATO;, lyh. OTAN; myös Pohjois-Atlantin liitto) eli Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on yhteensä 31 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata.
Kylmä sota ja Nato · Nato ja Suomen ulkopolitiikka ·
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Kylmä sota ja Natsi-Saksa · Natsi-Saksa ja Suomen ulkopolitiikka ·
Neuvostoliiton hajoaminen
Neuvostoliiton hajoaminen alkoi edistyksellisen neuvostojohtaja Mihail Gorbatšovin uudistuspolitiikasta 1985.
Kylmä sota ja Neuvostoliiton hajoaminen · Neuvostoliiton hajoaminen ja Suomen ulkopolitiikka ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Kylmä sota ja Neuvostoliitto · Neuvostoliitto ja Suomen ulkopolitiikka ·
Saksan jälleenyhdistyminen
Saksan jälleenyhdistyminen tapahtui 3. lokakuuta 1990, kun Saksan demokraattisen tasavallan (Itä-Saksa, DDR) osavaltiot liittyivät Saksan liittotasavaltaan (Länsi-Saksa).
Kylmä sota ja Saksan jälleenyhdistyminen · Saksan jälleenyhdistyminen ja Suomen ulkopolitiikka ·
Tšekkoslovakian miehitys 1968
Tšekkoslovakian miehitys vuonna 1968 oli seurausta yrityksestä vapautua stalinismista ja löytää itsenäisempi rooli Neuvostoliiton johtamassa kommunistisessa blokissa kylmän sodan aikana.
Kylmä sota ja Tšekkoslovakian miehitys 1968 · Suomen ulkopolitiikka ja Tšekkoslovakian miehitys 1968 ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Kylmä sota ja Toinen maailmansota · Suomen ulkopolitiikka ja Toinen maailmansota ·
Varsovan liitto
Varsovan liitto, viralliselta nimeltään Sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta (myös Varsovan sopimus), oli sotilasliitto, jonka itäblokin maat solmivat 14.
Kylmä sota ja Varsovan liitto · Suomen ulkopolitiikka ja Varsovan liitto ·
Yhdistyneet kansakunnat
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö.
Kylmä sota ja Yhdistyneet kansakunnat · Suomen ulkopolitiikka ja Yhdistyneet kansakunnat ·
YYA-sopimus
Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä eli YYA-sopimus (lyh. VSB-avtalet) oli sopimustyyppi, joita Neuvostoliitto solmi Varsovan liittoon kuuluvien maiden ja Suomen kanssa.
Kylmä sota ja YYA-sopimus · Suomen ulkopolitiikka ja YYA-sopimus ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kylmä sota ja Suomen ulkopolitiikka
- Mitä heillä on yhteistä Kylmä sota ja Suomen ulkopolitiikka
- Yhtäläisyyksiä Kylmä sota ja Suomen ulkopolitiikka
Vertailu Kylmä sota ja Suomen ulkopolitiikka
Kylmä sota on 135 suhteet, kun taas Suomen ulkopolitiikka on 302. niillä on yhteistä 23, Jaccard'in indeksi on 5.26% = 23 / (135 + 302).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kylmä sota ja Suomen ulkopolitiikka. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
