Sisällysluettelo
35 suhteet: Aitotumaiset, Carl Ludwig Willdenow, Carl von Linné, Elaiosomi, Eurooppa, Italia, Kangasmetsä, Karva (kasvitiede), Kasvit, Kaukasus, Kehälehti, Koppisiemeniset, Kota (hedelmä), Kreikka, Kukinto, Kukka, Lehti (kasvitiede), Lehtilaita, Lehtometsä, Letto, Mätäs, Monivuotinen kasvi, Muurahaiset, Piipot, Poales, Putkilokasvit, Pyreneiden niemimaa, Ranska, Sarja (kukinto), Siemen, Siemenkasvit, Suomi, Tuulipölytys, Vihviläkasvit, Yksisirkkaiset.
- Piipot
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Katsoa Kevätpiippo ja Aitotumaiset
Carl Ludwig Willdenow
Carl Ludwig Willdenow (22. elokuuta 1765 Berliini, Preussin kuningaskunta – 10. heinäkuuta 1812 Berliini, Saksa) oli saksalainen kasvitieteilijä, apteekkari ja taksonomi.
Katsoa Kevätpiippo ja Carl Ludwig Willdenow
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Katsoa Kevätpiippo ja Carl von Linné
Elaiosomi
Keltamon (''Chelidonium majus'') tummia siemeniä, joissa on vaaleita elaiosomeja. Elaiosomi on kasvin hedelmässä tai siemenessä oleva lisäke, joka sisältää rasva-, proteiini- tai hiilihydraattipitoista ainetta.
Katsoa Kevätpiippo ja Elaiosomi
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Katsoa Kevätpiippo ja Eurooppa
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Katsoa Kevätpiippo ja Italia
Kangasmetsä
Kangasmetsää Norjassa. Kangasmetsä on viileän ilmastovyöhykkeen tavallisin metsätyyppi.
Katsoa Kevätpiippo ja Kangasmetsä
Karva (kasvitiede)
Rokotopaprikan (''Capsicum pubescens'') nuppu kuvassa keskellä sekä sen karvoitusta. Kasvien karvat ovat epidermistä ulkopuolelle tulevia rakenteita, ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta solusta.
Katsoa Kevätpiippo ja Karva (kasvitiede)
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Katsoa Kevätpiippo ja Kasvit
Kaukasus
Kaukasus on 1 100 kilometriä pitkä vuorijono Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä.
Katsoa Kevätpiippo ja Kaukasus
Kehälehti
Sahramiruskoliljan yhtäläiskehäinen kukka koostuu kahdesta kolmilukuisesta kehälehtikiehkurasta, sisemmän ja ulomman kehän kehälehdet ovat samanlaiset. Kehälehti on kasvin kukan kehän lehti.
Katsoa Kevätpiippo ja Kehälehti
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Katsoa Kevätpiippo ja Koppisiemeniset
Kota (hedelmä)
Kota on yksi kasvien hedelmätyypeistä.
Katsoa Kevätpiippo ja Kota (hedelmä)
Kreikka
Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.
Katsoa Kevätpiippo ja Kreikka
Kukinto
Kukinto on kasvin osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli kukasta ja niihin liittyvistä varren haaroista ja kukkaperistä.
Katsoa Kevätpiippo ja Kukinto
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Katsoa Kevätpiippo ja Kukka
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Katsoa Kevätpiippo ja Lehti (kasvitiede)
Lehtilaita
Lehtilaita tarkoittaa yleensä kasvin lehtilavan reunan ulkonäköä.
Katsoa Kevätpiippo ja Lehtilaita
Lehtometsä
Valkovuokkoja Radziejowicen lähellä Puolassa. Lehto on metsätyyppi, jossa on multava maaperä sekä rehevä puu- ja pensaskerros.
Katsoa Kevätpiippo ja Lehtometsä
Letto
Lettoa Ruotsissa. Etualalla jauhoesikko (''Primula farinosa''). Letto on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva runsasravinteinen puuton suotyyppi eli ravinteinen avosuo.
Katsoa Kevätpiippo ja Letto
Mätäs
Mättäitä Mätäs tarkoittaa yleiskielessä pientä, pehmeää maanpinnan osaa, joka ulottuu ympäristöään ylemmäksi.
Katsoa Kevätpiippo ja Mätäs
Monivuotinen kasvi
Monivuotinen kasvi Monivuotinen kasvi on mikä tahansa kasvi, joka elää ja kasvaa yli kaksi vuotta.
Katsoa Kevätpiippo ja Monivuotinen kasvi
Muurahaiset
Muurahaiset (Formicidae) ovat hyönteisten heimo.
Katsoa Kevätpiippo ja Muurahaiset
Piipot
Piipot (Luzula) on vihviläkasvien (Juncaceae) heimoon kuuluva kasvisuku.
Katsoa Kevätpiippo ja Piipot
Poales
Poales on yksisirkkaisten kasvien lahko, jonka merkittävin heimo on heinäkasvit (Poaceae).
Katsoa Kevätpiippo ja Poales
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Katsoa Kevätpiippo ja Putkilokasvit
Pyreneiden niemimaa
Pyreneiden niemimaa eli Iberian niemimaa (espanjaksi ja portugaliksi Península Ibérica, katalaaniksi Península Ibèrica) sijaitsee Lounais-Euroopassa.
Katsoa Kevätpiippo ja Pyreneiden niemimaa
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Katsoa Kevätpiippo ja Ranska
Sarja (kukinto)
Sarjakukinnon kaaviokuva. Suopursun (''Rhododendron tomentosum'') sarjakukinto. pelargonin sarjakukinto. Sarja on lyhytlapakkoinen terttumainen kukinto, jossa kukkaperät lähtevät samasta kohdasta ja ovat keskenään yhtäpitkiä.
Katsoa Kevätpiippo ja Sarja (kukinto)
Siemen
ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.
Katsoa Kevätpiippo ja Siemen
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Katsoa Kevätpiippo ja Siemenkasvit
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Kevätpiippo ja Suomi
Tuulipölytys
Tuulipölytys eli anemofilia on kasvien lisääntymiseen liittyvä tapahtuma, jossa siitepöly kulkeutuu heteistä emeille tuulen mukana.
Katsoa Kevätpiippo ja Tuulipölytys
Vihviläkasvit
Vihviläkasvit (Juncaceae) on Poales-lahkoon kuuluva yksisirkkaisheimo.
Katsoa Kevätpiippo ja Vihviläkasvit
Yksisirkkaiset
Yksisirkkaiset (Monocotyledonae) ovat kasveja, joilla on vain yksi sirkkalehti eli alkeislehti.
Katsoa Kevätpiippo ja Yksisirkkaiset
Katso myös
Piipot
- Hopeapiippo
- Isopiippo
- Kalvaspiippo
- Ketopiippo
- Kevätpiippo
- Lumipiippo
- Nurmipiippo
- Piipot
- Röyhypiippo
- Tähkäpiippo
- Toukopiippo
- Tunturipiippo
- Valkopiippo
Tunnetaan myös nimellä Luzula pilosa.