Sisällysluettelo
67 suhteet: Afrodite, Aigina (antiikin kaupunki), Akropolis, Aleksanteri Suuri, Antiikin Ateena, Antiikin Boiotia, Antiikin Fthiotis, Antiikin Kreikka, Antiikin Thessalia, Antiokhos III Suuri, Antipatros, Appianos, Artemis, Athene, Bysantin valtakunta, Castiglione del Lago, De bello Alexandrino, Demeter, Doorilainen pylväsjärjestelmä, Enipéas, Farsaloksen taistelu, Fársala, Ferai, Filippos II, Hermes, Hestia, Joonialainen pylväsjärjestelmä, Julius Caesar, Justinianus I, Kreikan klassinen kausi, Kreikka, Lamian sota, Larissa (Pelasgiotis), Lárisa (alueyksikkö), Lelantoksen sota, Livius, Louvre, Makedonian valtakunta, Medios Larissalainen, Mykeneläinen kulttuuri, Nartháki (vuori), Nymfi, Oligarkia antiikin Kreikassa, Olympian kisat, Pagasitikóslahti, Palaifarsalos, Pan, Peloponnesolaissota, Peristyyli, Plinius vanhempi, ... Laajenna indeksi (17 lisää) »
Afrodite
Kreikan hellenistisellä kaudella syntyneen Milon Venus -veistoksen oletetaan esittävän rakkauden ja kauneuden jumalatar Afroditea. William-Adolphe Bouguereaun näkemys Afroditen syntymästä. (''La naissance de Venus'', 1879). Hera ja Afrodite. Afroditen vieressä maassa istumassa Eros.
Katsoa Farsalos ja Afrodite
Aigina (antiikin kaupunki)
Aigina oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Aiginan saarella Kreikassa.
Katsoa Farsalos ja Aigina (antiikin kaupunki)
Akropolis
Ateenan Akropolis. Akropolis (”yläkaupunki”) oli monissa antiikin Kreikan kaupungeissa linnavuoren nimitys.
Katsoa Farsalos ja Akropolis
Aleksanteri Suuri
Aleksanteri Suuri eli Aleksanteri III (noin 20. heinäkuuta 356 eaa. –10. kesäkuuta 323 eaa.) oli Makedonian kuningas 336–323 eaa.
Katsoa Farsalos ja Aleksanteri Suuri
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Katsoa Farsalos ja Antiikin Ateena
Antiikin Boiotia
Boiotia ja muut keskisen Kreikan antiikin aikaiset alueet kartalla. Boiotia oli antiikin Kreikan maakunta, joka sijaitsi Keski-Kreikassa ja käsitti pääosin saman alueen kuin nykyinen Boiotian alueyksikkö.
Katsoa Farsalos ja Antiikin Boiotia
Antiikin Fthiotis
(Akhaia) Fthiotis ja muut antiikin Thessalian ja keskisen Kreikan alueet kartalla. Fthiotis eli Fthia (myös Fthie) oli antiikin aikainen Thessalian maakunnan osa Kreikassa.
Katsoa Farsalos ja Antiikin Fthiotis
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Katsoa Farsalos ja Antiikin Kreikka
Antiikin Thessalia
Thessalia ja sen pääalueet sekä muut keskisen Kreikan antiikin aikaiset alueet kartalla. Thessalia (myös Thettalia, ja Thettalos) oli antiikin Kreikan maakunta.
Katsoa Farsalos ja Antiikin Thessalia
Antiokhos III Suuri
Antiokhos III Antiokhos III Megas (noin 241 eaa. – 187 eaa.) oli seleukidien valtakunnan kuningas vuosina 223–187 eaa.
Katsoa Farsalos ja Antiokhos III Suuri
Antipatros
Antipatros Iolaoksen poika (399/398–319 eaa.) oli makedonialainen sotilas ja Makedonian hallitsija vuosina 334–323 eaa.
Katsoa Farsalos ja Antipatros
Appianos
Appianos (noin 95 – noin 165) oli kreikkalais-roomalainen historioitsija, joka oli kotoisin Aleksandriasta.
Katsoa Farsalos ja Appianos
Artemis
Diana metsästämässä, roomalainen kopio Artemiin patsaasta, ensimmäinen tai toinen vuosisata. Artemis on kreikkalaisessa mytologiassa metsästyksen jumalatar ja Apollonin kaksoissisar, Zeuksen ja Leton tytär.
Katsoa Farsalos ja Artemis
Athene
Roomalainen Athenen patsas, ensimmäinen tai toinen vuosisata. Athene, usein Pallas Athene, oli kreikkalaisessa mytologiassa sotataidon, tiedon ja viisauden jumalatar sekä kaupunkien (etenkin Ateenan) ja valtioelämän vaalija.
Katsoa Farsalos ja Athene
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Katsoa Farsalos ja Bysantin valtakunta
Castiglione del Lago
Castiglione del Lago on kaupunki Keski-Italiassa Umbriassa Perugian maakunnassa, Trasimenojärven lounaisosassa.
Katsoa Farsalos ja Castiglione del Lago
De bello Alexandrino
De bello Alexandrino on Aleksandrian sotaa käsittelevä teos.
Katsoa Farsalos ja De bello Alexandrino
Demeter
Demeter Demeter oli kreikkalaisessa mytologiassa sadonkorjuun, viljan ja kaikkien elävien kasvien jumalatarFacta2001, WSOY 1981, 3.
Katsoa Farsalos ja Demeter
Doorilainen pylväsjärjestelmä
pylväänvarsi 18. kanneluuri 19. stylobaatti Doorilainen pylväsjärjestelmä tai doorilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.
Katsoa Farsalos ja Doorilainen pylväsjärjestelmä
Enipéas
Enipéas, antiikin Enipeus, on joki, joka virtaa Thessaliassa Kreikassa.
Katsoa Farsalos ja Enipéas
Farsaloksen taistelu
Farsaloksen taistelussa Julius Caesarin johtamat joukot kukistivat Pompeiuksen ja senaatin joukot.
Katsoa Farsalos ja Farsaloksen taistelu
Fársala
Fársala on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Φαρσάλων, Dímos Farsálon), joka sijaitsee Lárisan alueyksikössä Thessalian alueella.
Katsoa Farsalos ja Fársala
Ferai
Ferai (myös Pherai) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Thessaliassa Kreikassa.
Katsoa Farsalos ja Ferai
Filippos II
Kreikkalainen maailma 350-luvulla eaa. Filippos II (382–336 eaa.) oli Makedonian kuningas vuosina 359–336 eaa. Filippos yhdisti hajanaisen Makedonian voimakkaaksi kuningaskunnaksi ja uudisti sen armeijan.
Katsoa Farsalos ja Filippos II
Hermes
Niin kutsuttu ''Sandaalinnyörejä sitova Hermes''. Roomalaisaikainen kopio kreikkalaisesta alkuperäisveistoksesta 300-luvulta eaa. Hermes oli kreikkalaisessa mytologiassa alkujaan luonnon ja paimenten jumala.
Katsoa Farsalos ja Hermes
Hestia
Vesta Giustiniani Museo Torlonia, Rooma - kuva: Meyers Lexikon 1888 Hestia oli kreikkalaisessa mytologiassa kotilieden, perhe-elämän ja valtiollisen elämän suojelija ja oli yksi 12 olympolaisesta jumalasta, kunnes luovutti paikkansa Dionysokselle.
Katsoa Farsalos ja Hestia
Joonialainen pylväsjärjestelmä
torus Joonialainen pylväsjärjestelmä tai joonialainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.
Katsoa Farsalos ja Joonialainen pylväsjärjestelmä
Julius Caesar
Julius Caesar (12. tai 13. heinäkuuta 100 eaa. – 15. maaliskuuta 44 eaa.) oli roomalainen valtiomies, sotilas ja kirjailija.
Katsoa Farsalos ja Julius Caesar
Justinianus I
Justinianuksen aikainen ''solidus''-kolikko Justinianus I eli Justinianus Suuri (11. toukokuuta 483 Tauresium – 13./14. marraskuuta 565) oli Itä-Rooman keisari 1. elokuuta 527 lähtien aina kuolemaansa saakka.
Katsoa Farsalos ja Justinianus I
Kreikan klassinen kausi
Antiikin Kreikan alueen poliittinen rakenne arkaaisella ja klassisella kaudella Kreikan klassinen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa noin vuodet 480–323 eaa. persialaissotien alkamisesta hellenistiseen aikaan Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen vuonna 323 eaa.
Katsoa Farsalos ja Kreikan klassinen kausi
Kreikka
Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.
Katsoa Farsalos ja Kreikka
Lamian sota
Lamian sota (323 eaa. - 322 eaa.) käytiin Ateenan ja sen liittolaisten ja Makedonian välillä.
Katsoa Farsalos ja Lamian sota
Larissa (Pelasgiotis)
Larissa (myös Larisa,, Lareisa) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Thessaliassa Kreikassa.
Katsoa Farsalos ja Larissa (Pelasgiotis)
Lárisa (alueyksikkö)
Lárisan alueyksikkö on yksi Kreikan alueyksiköistä.
Katsoa Farsalos ja Lárisa (alueyksikkö)
Lelantoksen sota
Lelantoksen sota (Lelantonin sota) käytiin antiikin Kreikassa Euboian saarella Eretrian ja Khalkiin kaupunkien välillä Lelantos-joen hedelmällisen laakson eli Lelantonin tasangon hallinnasta.
Katsoa Farsalos ja Lelantoksen sota
Livius
Titus Livius. Titus Livius (noin 64 eaa. tai 59 eaa. – 17 jaa.) oli roomalainen historioitsija.
Katsoa Farsalos ja Livius
Louvre
Louvre on taidemuseo Pariisissa Ranskassa.
Katsoa Farsalos ja Louvre
Makedonian valtakunta
Makedonian valtakunta oli antiikin aikainen helleeninen valtakunta, jonka ydinaluetta oli nykyisen Kreikan pohjoisosa eli Makedonia.
Katsoa Farsalos ja Makedonian valtakunta
Medios Larissalainen
Medios Oksythemiksen poika Larissalainen (myös Medeios) oli thessalialainen sotilas, joka oli Aleksanteri Suuren lähipiirin jäsen.
Katsoa Farsalos ja Medios Larissalainen
Mykeneläinen kulttuuri
Mykeneläinen kulttuuri oli Kreikan mantereella ja Egeanmeren alueella noin vuosina 1700–1050 eaa.
Katsoa Farsalos ja Mykeneläinen kulttuuri
Nartháki (vuori)
Nartháki (myös Narthákio, Ναρθάκιο) eli Kasidiáris (Κασιδιάρης, myös Kassidiáris, Κασσιδιάρης), antiikin Narthakion, on vuori Thessaliassa Kreikassa.
Katsoa Farsalos ja Nartháki (vuori)
Nymfi
Hylas ja nymfit. Junius Bassuksen basilikasta Roomasta (4. vuosisadan alkupuolisko). Nymfit (yks.) ovat kreikkalaisen mytologian luonnonhengettäriä, vuorten, vesistöjen, metsien ja puiden naispuolisia jumaluuksia.
Katsoa Farsalos ja Nymfi
Oligarkia antiikin Kreikassa
Oligarkia eli harvainvalta oli antiikin Kreikassa yksi kolmesta tärkeimmästä polisten eli kaupunkivaltioiden valtiomuodoista demokratian ja tyrannian ohella.
Katsoa Farsalos ja Oligarkia antiikin Kreikassa
Olympian kisat
Olympian kisat (tai, hē Olympias) eli ”antiikin olympialaiset” olivat antiikin kreikkalaiset Zeus-jumalan kunniaksi järjestetyt urheilukilpailut.
Katsoa Farsalos ja Olympian kisat
Pagasitikóslahti
Pagasitikóslahti (myös Pagasainlahti) on lahti Egeanmeren länsilaidalla Thessalian maantieteellisellä alueella Kreikassa.
Katsoa Farsalos ja Pagasitikóslahti
Palaifarsalos
Palaifarsalos oli antiikin aikainen kaupunki Thessaliassa Kreikassa.
Katsoa Farsalos ja Palaifarsalos
Pan
Dafnista soittamaan panhuilua. Pan oli kreikkalaisessa mytologiassa arkadialainen metsän, laidunten, paimenten, karjan ja hedelmällisyyden jumala.
Katsoa Farsalos ja Pan
Peloponnesolaissota
Peloponnesolaissota käytiin pääasiassa Ateenan ja Spartan johtamien liittojen välillä vuosina 431–404 eaa. Persialaissotien jälkeen Ateenan valta oli kasvanut valtavasti, ja muut kaupunkivaltiot pelkäsivät, että Ateenasta tulisi liian voimakas.
Katsoa Farsalos ja Peloponnesolaissota
Peristyyli
Vettiusten talon ennallistettu peristyyli Pompejissa. Peristyyli (on kreikkalaisessa ja roomalaisessa arkkitehtuurissa rakennuksen sisäpihaa ympäröivä pylväikkö ja pylväikkökäytävä, ja laajemmassa merkityksessä koko kyseisen kaltainen sisäpiha.
Katsoa Farsalos ja Peristyyli
Plinius vanhempi
Plinius vanhemman patsas Comon tuomiokirkossa. Gaius Plinius Secundus (23 jaa. – syksy 79), joka tunnetaan paremmin nimellä Plinius vanhempi, oli roomalainen sotilas, kirjailija, oppinut ja luonnontutkija.
Katsoa Farsalos ja Plinius vanhempi
Polis
Akropolis. Ateena oli klassisen kauden merkittävimpiä kaupunkivaltioita. Polis (monikossa poleis) tarkoitti antiikin Kreikassa kaupunkia.
Katsoa Farsalos ja Polis
Pompeius
Pompeius Gnaeus Pompeius Magnus (29. syyskuuta 106 eaa. – 29. syyskuuta 48 eaa.) oli roomalainen sotapäällikkö.
Katsoa Farsalos ja Pompeius
Python kisat
Python kisat olivat antiikin kreikkalaiset Apollon-jumalan kunniaksi järjestetyt musiikki- ja urheilukilpailut.
Katsoa Farsalos ja Python kisat
Roomalainen maili
Roomalainen maili oli Rooman valtakunnassa käytössä ollut mittayksikkö.
Katsoa Farsalos ja Roomalainen maili
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Katsoa Farsalos ja Rooman valtakunta
Sparta
Sparta klassisella kaudella. Paksu viiva: Sparta ja valloitetut alueet, ohut viiva: varsinaisen Spartan kaupungin arvioitu alue. Kartan esittämän alueen leveys luonnossa on noin 150 km. Sparta eli Lakedaimon oli antiikin kreikkalainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis).
Katsoa Farsalos ja Sparta
Spercheiós
Spercheiós, antiikin Sperkheios, on joki, joka virtaa Keski-Kreikassa Fthiotiin alueyksikön alueella.
Katsoa Farsalos ja Spercheiós
Stadion (pituusmitta)
Olympian stadion Stadion eli stadionmitta oli antiikin kreikkalainen pituusmitta, joka vastasi 600 pusta eli jalkaa, nykymitoissa yleensä noin 177–192 metriä.
Katsoa Farsalos ja Stadion (pituusmitta)
Strabon
Strabon Strabon (n. 63 eaa. – 24 jaa.) oli antiikin kreikkalainen maantieteilijä, historioitsija ja filosofi.
Katsoa Farsalos ja Strabon
Thermopýles
Thermopýles eli Thermopylai. Thermopýles, antiikin Thermopylai (”Lämpimät portit”), on sola, joka johtaa Thessaliasta Keski-Kreikkaan.
Katsoa Farsalos ja Thermopýles
Thessalia
Thessalia eli Thessalian alue (Περιφέρεια Θεσσαλίας, Periféreia Thessalías) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta sekä yksi maan historiallis-maantieteellisistä alueista.
Katsoa Farsalos ja Thessalia
Thessaliotis
Thessaliotis ja muut antiikin Thessalian ja keskisen Kreikan alueet kartalla. Thessaliotis oli antiikin aikainen Thessalian maakunnan osa Kreikassa.
Katsoa Farsalos ja Thessaliotis
Thetis
Juppiter ja Thetis. Jean Auguste Dominique Ingresin maalaus vuodelta 1811. Thetis on kreikkalaisessa mytologiassa merenneito, nymfi, yksi viidestäkymmenestä nereidistä ja Nereuksen ja Doriksen tytär.
Katsoa Farsalos ja Thetis
Thetonion
Thetonion oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Thessaliassa Kreikassa.
Katsoa Farsalos ja Thetonion
Tholos
Tholos on eräistä historiallisista rakennelmista ja rakennuksista käytetty nimitys.
Katsoa Farsalos ja Tholos
Vóloksen arkeologinen museo
Vóloksen arkeologinen museo on arkeologinen museo Vóloksen kaupungissa Kreikassa.
Katsoa Farsalos ja Vóloksen arkeologinen museo
Zeus
Zeuksen patsas British Museumissa. Zeus on kreikkalaisen mytologian ylijumala ja taivaanjumala sekä Olympoksen valtias ja jumalten dynastian perustaja.
Katsoa Farsalos ja Zeus
Tunnetaan myös nimellä Farsalia, Pharsalia, Pharsalos, Pharsalus.