Yhtäläisyyksiä Egypti ja Muinainen Egypti
Egypti ja Muinainen Egypti on 43 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksandrian kirjasto, Aleksanteri Suuri, Demoottinen kirjoitus, Egyptin 26. dynastia, Egyptin kieli, Egyptin myöhäiskausi, Faarao, Giza, Gizan pyramidit, Gizan sfinksi, Hellenismi, Hieroglyfit, Islam, Kambyses II, Karnakin temppeli, Keskivaltakunta, Kheopsin pyramidi, Koptin kieli, Kristinusko, Kuninkaiden laakso, Kuolleiden kirja, Libya, Luxor, Luxorin temppeli, Makedonian valtakunta, Memfis, Menes, Muinaisen Egyptin uskonto, Napoleon I, Narmer, ..., Niili, Niilin suisto, Nubia, Persia, Perspektiivi, Ptah, Ptolemaiosten hallitsijasuku, Punainenmeri, Rooman valtakunta, Rosettan kivi, Sudan, Uusi valtakunta, Vanha valtakunta. Laajenna indeksi (13 lisää) »
Aleksandrian kirjasto
Aleksandrian kirjasto oli antiikin aikainen kirjasto Aleksandriassa Egyptissä.
Aleksandrian kirjasto ja Egypti · Aleksandrian kirjasto ja Muinainen Egypti ·
Aleksanteri Suuri
Aleksanteri Suuri eli Aleksanteri III (noin 20. heinäkuuta 356 eaa. –10. kesäkuuta 323 eaa.) oli Makedonian kuningas 336–323 eaa.
Aleksanteri Suuri ja Egypti · Aleksanteri Suuri ja Muinainen Egypti ·
Demoottinen kirjoitus
Rosettan kivestä Demoottinen kirjoitus (– ’demoottinen’, ’kansanomainen’) on merkistö, jota käytettiin hieroglyfien ja hieraattisen kirjoituksen ohella kirjoittamaan muinaisegyptiä.
Demoottinen kirjoitus ja Egypti · Demoottinen kirjoitus ja Muinainen Egypti ·
Egyptin 26. dynastia
Egyptin 26.
Egypti ja Egyptin 26. dynastia · Egyptin 26. dynastia ja Muinainen Egypti ·
Egyptin kieli
Egyptiläistä monumentaalikirjoitusta Egyptin kielellä tarkoitetaan muinaisen Egyptin kieltä, jota kirjoitettiin etenkin hieroglyfein.
Egypti ja Egyptin kieli · Egyptin kieli ja Muinainen Egypti ·
Egyptin myöhäiskausi
Egyptin myöhäiskausi on ajanjakso, joka käsittää dynastiat 26.-31.
Egypti ja Egyptin myöhäiskausi · Egyptin myöhäiskausi ja Muinainen Egypti ·
Faarao
Ramses II, yksi muinaisen Egyptin tunnetuimmista faaraoista. Faarao tai farao tarkoittaa Egyptissä niin kutsutun dynastisen kauden aikana hallinneita kuninkaita.
Egypti ja Faarao · Faarao ja Muinainen Egypti ·
Giza
Giza (Al-Jizah) on Egyptin kolmanneksi suurin kaupunki, Gizan kuvernementissa Niilin länsipuolella, vastapäätä Kairoa.
Egypti ja Giza · Giza ja Muinainen Egypti ·
Gizan pyramidit
Gizan pyramidit Egyptissä. Etualalla Mykerinoksen pyramidi, keskellä Khefrenin pyramidi, takana suurin, Kheopsin pyramidi. Mykerinoksen pyramidin edessä on kolme pientä kuningatarten pyramidia. Gizan nekropolialue, jossa pyramidit sijaitsevat. Gizan pyramidit sijaitsevat Gizassa Kairon eteläpuolella Egyptissä.
Egypti ja Gizan pyramidit · Gizan pyramidit ja Muinainen Egypti ·
Gizan sfinksi
Gizan sfinksi ja Khefrenin pyramidi. Gizan sfinksi (abu’l-haul, kauhun isä) on muinaisen Egyptin aikana rakennettu lepäävää ihmiskasvoista leijonaa esittävä veistos.
Egypti ja Gizan sfinksi · Gizan sfinksi ja Muinainen Egypti ·
Hellenismi
Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.
Egypti ja Hellenismi · Hellenismi ja Muinainen Egypti ·
Hieroglyfit
Hieroglyfikirjoitusta haudassa Assuanissa. Hieroglyfit (Ensimmäiset hieroglyfit kirjoitettiin esidynastisen kauden lopulla noin 3100–3000 eaa. Ne ovat lyhyitä leimatekstejä kivessä ja saviastioissa.Davies 1987, s. 10–11. Kun kursiivinen hieraattinen kirjoitus oli kehitetty, hieroglyfien käyttö rajattiin enenevästi lähinnä uskonnollisiin tarkoituksiin ja monumentteihin, joihin niitä kaiverrettiin kohokirjoituksiksi. Osa perusmerkeistä säilyi samana vuosisatojen ajan, mutta uusia merkkejä kehitettiin tarvittaessa niiden rinnalle muodin muuttuessa ja teknologian kehittyessä. Samalla vanhoja merkkejä jäi pois käytöstä. Kaikkiaan hieroglyfejä tunnetaan yli 6 000 erilaista. Niistä suurin osa on peräisin kreikkalaisroomalaiselta kaudelta, jolloin uusia merkkejä jostain syystä keksittiin runsaasti. Aikaisemmilla kausilla hieroglyfejä oli kerrallaan käytössä korkeintaan 1000, joista vain pieni osa esiintyi useasti. Viimeinen ajoitettu hieroglyfiteksti kaiverrettiin Filain saarella vuonna 394 jaa.
Egypti ja Hieroglyfit · Hieroglyfit ja Muinainen Egypti ·
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Egypti ja Islam · Islam ja Muinainen Egypti ·
Kambyses II
Kambyses II (k. 522 eaa.) oli Persian kuningas vuodesta 528 eaa. ja Kyyros Suuren vanhin poika.
Egypti ja Kambyses II · Kambyses II ja Muinainen Egypti ·
Karnakin temppeli
Ramses II:n patsas Karnakissa. Karnakin temppeli on muinaisen Egyptin toiseksi suurin temppeli ja vanha uskonnollinen keskus.
Egypti ja Karnakin temppeli · Karnakin temppeli ja Muinainen Egypti ·
Keskivaltakunta
Keskivaltakunta eli keskimmäinen valtakunta oli muinaisen Egyptin kausi 2055–1650 eaa., tai noin 2055–1786 eaa.) jolloin maa oli yhtenäinen ja kukoisti. Keskivaltakunnan perusti eteläisen Ylä-Egyptin Theban faarao Mentuhetep (Mentuhotep) II, joka valtasi Herakleiopoliin hallitseman Ala-Egyptin. Keskivaltakunnan aikana oli useita Amenemhat- ja Sesostris-nimisiä kuninkaita. Kultakaivoksia sisältävä Nubia vallattiin 2. kataraktille asti. Egyptin joukot kävivät sotia Palestiinassa, ja egyptiläiset vaihtoivat lahjoja esimerkiksi Syyrian hovien kanssa. Kauden lopulla kuivatettiin Faijumin alue, jolloin saatiin runsaasti uutta viljelymaata. Keskivaltakunta eli keskimmäinen valtakunta, joka kattoi 11.–14. dynastiat, alkoi aikana, jolloin Egypti yhdistyi hajanaisen ensimmäisen välikauden jälkeen. Ala-Egyptissä vallitsi Herakleiopoliin dynastia. Kauden alussa 11. dynastia taisteli Herakleiopolista vastaan, ja Egyptissä kärsittiin jatkuvasti nälkää. Koptoksen kanssa liittoutunut Intef I -niminen Theban valtias ajoi Herakleiopoliin ryöstelevän kuninkaan Anhitifin joukot pois mailtaan. Seuraavat Intefit taistelivat edelleen Herakleiopolista vastaan, ja Mentuhotep II (2061–2010 eaa.) kukisti Herakleiopoliksen ja yhdisti maan. Thebasta tuli pääkaupunki ja maa kukoisti. Mentuhotep II:n aikana maassa vallitsi vielä välikauden tila ja nälänhätä, ja Mentuhotep IV:n aikana lääninruhtinaat kapinoivat. Mentuhotep IV:n jälkeen valtaan nousi Amenemhat I, joka lienee ollut Mentuhotepin suurvisiiri. Hän perusti Egyptin 12. dynastian. Amenemhat siirsi pääkaupunkinsa El Lishtiin lähelle Memfistä, koska aikaisemman pääkaupungin Theban seuduilla oli levotonta. Amenemhat antoi lääninruhtinaille jonkinlaisen itsehallinnon. Amenemhatin poika Sesostris I (Senwoseret, Senuseret) rakennutti ainoan keskivaltakunnan ajalta säilyneen temppelin Karnakiin. Egyptin joukot etenivät Nubiaan Niilin 2. kataraktille. Sesostris III 1878–1840 eaa. valloitti lopulta Nubian (egyptiksi Kush, asukkaat nehesiju), josta saatiin kultaa. Mutta Nubian pitäminen ei käynyt ilman taisteluja. Nubiassa, Dongolan alueella Egyptin ulkopuolella, kukoisti Kerma-kulttuuri, jossa uhrattiin ihmisiä. Egyptiläiset olivat aktiivisia Palestiinassa ja Etelä-Syyriassa, joita kutsuttiin nimellä Retjenu. Retjenulaiset sotivat usein keskenään ja kapinoivat Egyptiä vastaan. Egyptillä oli yhteyksiä muun muassa Kreetaan, Vähään-Aasiaan, Syyriaan ja Palestiinaan päätellen egyptiläisistä esineistä, joita on löytynyt mainituilta alueita. Esineet päätyivät ulkomaille esimerkiksi lahjanvaihdon kautta. Sotimisen ohella Egypti harjoitti myös diplomatiaa. Sesostris III uudisti hallintoa. Paikalliset ylimykset menettivät valtansa, ja heidät korvasi kuninkaalle alamainen hierarkkinen järjestelmä, jossa maa oli jaettu neljään hallintoalueeseen. Encyclopedia Britannica Virkamiehistä ja käsityöläisistä syntyi keskiluokka. Faijumin aluetta kuivatettiin viljeltäväksi. Keskivaltakunta oli mahtavimmillaan Amenemhet III:n valtakaudella 1842–1797 eaa. Egypti hajaantui poliittisesti 12. dynastian viimeisen hallitsijan, kuningatar Sebeknefrun hallitessa maata. Sebeknefru oli Egyptin ensimmäinen naispuolinen hallitsija. Keskivaltakunnan aikana 12. dynastian kuninkaat alkoivat rakennuttaa jälleen pyramideja. Pyramidit tehtiin suurimmaksi osaksi savitiilestä, vain pyramidin ulkopuoli oli tehty kivestä, joka on vuosisatojen kuluessa rapistunut. Keskivaltakunnan pyramidit olivat huomattavasti pienempiä kuin vanhan valtakunnan aikaiset. Keskivaltakunnan ajalla Egyptin taide ja kirjoitustaito saavuttivat uuden huipennuksen. Yksi maailman ensimmäisistä kaunokirjoituksista Sinuhen tarina kirjoitettiin keskivaltakunnan aikana. Niilin suistossa kapinoitiin hajanaisen 13. dynastian aikana, jolloin syntyi kilpaileva 14. dynastia. Pian tämän jälkeen saapuivat hyksot Palestiinan suunnasta valloittamaan maan.
Egypti ja Keskivaltakunta · Keskivaltakunta ja Muinainen Egypti ·
Kheopsin pyramidi
Kheopsin pyramidi (myös Khufun pyramidi tai Suuri pyramidi) on suurin ja tunnetuin Gizan egyptiläisistä pyramideista.
Egypti ja Kheopsin pyramidi · Kheopsin pyramidi ja Muinainen Egypti ·
Koptin kieli
Kopti (kielen nimen taustalla, joka on typistymä kreikan sanasta ’egyptiläinen’) on muinaisen egyptin kielen viimeinen kehitysaste, joka syntyi, kun myöhäisegyptiä alettiin kolmannella vuosisadalla kirjoittaa kreikkalaisilla kirjaimilla kristillistyneessä muodossa.
Egypti ja Koptin kieli · Koptin kieli ja Muinainen Egypti ·
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Egypti ja Kristinusko · Kristinusko ja Muinainen Egypti ·
Kuninkaiden laakso
Kuninkaiden laakso. Kuninkaiden laakso (Wādī al-Mulūk) on muinaisen Egyptin Uuden valtakunnan ajan faaraoiden ja muiden korkea-arvoisten henkilöiden hautojen sijoituspaikka.
Egypti ja Kuninkaiden laakso · Kuninkaiden laakso ja Muinainen Egypti ·
Kuolleiden kirja
Ote Kuolleiden kirjasta: sydäntä punnitaan Huneferin papyruksessa n. 1375 eaa. Kuolleiden kirja, suomennoksissa nimenä myös esimerkiksi Muinaisegyptiläinen kuolleiden kirja, on muinaisessa Egyptissä käytetty kirja, joka kuvailee egyptiläisten käsitystä kuolemanjälkeisestä elämästä.
Egypti ja Kuolleiden kirja · Kuolleiden kirja ja Muinainen Egypti ·
Libya
Libyan valtio eli Libya on valtio Pohjois-Afrikassa.
Egypti ja Libya · Libya ja Muinainen Egypti ·
Luxor
Luxor on kaupunki Niilin itärannalla Ylä-Egyptissä, noin 500 kilometriä Kairosta etelään.
Egypti ja Luxor · Luxor ja Muinainen Egypti ·
Luxorin temppeli
Luxorin temppeli. Vasemmalla Ramses II:n porttipylonit. Luxorin temppelin porttipyloni Luxorin temppeli on muinaisen Egyptin aikainen temppeli keskellä Luxorin kaupunkia Egyptissä.
Egypti ja Luxorin temppeli · Luxorin temppeli ja Muinainen Egypti ·
Makedonian valtakunta
Makedonian valtakunta oli antiikin aikainen helleeninen valtakunta, jonka ydinaluetta oli nykyisen Kreikan pohjoisosa eli Makedonia.
Egypti ja Makedonian valtakunta · Makedonian valtakunta ja Muinainen Egypti ·
Memfis
Ramses II:n rakennuttaman Ptahin temppelin pilarisalin raunioita Ramses II:n patsas Memfisin arkeologisessa museossa. Memfis oli kaupunki Ala-Egyptissä Kairon lounaispuolella.
Egypti ja Memfis · Memfis ja Muinainen Egypti ·
Menes
Menes (n. 3050 eaa.) oli Egyptin faarao ja Egyptin ensimmäisen dynastian perustaja.
Egypti ja Menes · Menes ja Muinainen Egypti ·
Muinaisen Egyptin uskonto
Imentet ja Ra maalauksessa Nefertarin haudassa Muinaisen Egyptin uskontoa harjoitettiin Egyptissä kolmentuhannen vuoden ajan esidynastiselta ajalta ajanlaskun ensimmäisille vuosisadoille saakka.
Egypti ja Muinaisen Egyptin uskonto · Muinainen Egypti ja Muinaisen Egyptin uskonto ·
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Egypti ja Napoleon I · Muinainen Egypti ja Napoleon I ·
Narmer
Narmerin paletti Narmer oli Ylä-Egyptin kuningas n. 3100 eaa.
Egypti ja Narmer · Muinainen Egypti ja Narmer ·
Niili
Niili on Afrikan mantereen koillisosassa virtaava noin 6 650 kilometriä pitkä joki, jota pidetään maailman pisimpänä jokena.
Egypti ja Niili · Muinainen Egypti ja Niili ·
Niilin suisto
Niilin suisto avaruudesta kuvattuna. Niilin suisto on Niilin mukanaan kuljettaman maa-aineksen muodostama suisto Egyptissä.
Egypti ja Niilin suisto · Muinainen Egypti ja Niilin suisto ·
Nubia
Nykyinen Egypti ja Sudan. Nubia sijaitsee nykyisten Assuanin (Aswan) ja Khartumin (Khartoum) kaupunkien välissä Nubia on Ylä-Egyptin eteläpuolella sijaitseva alue.
Egypti ja Nubia · Muinainen Egypti ja Nubia ·
Persia
Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa. Persia on Iranin historiallinen – kreikkalaisten siitä käyttämä – nimi.
Egypti ja Persia · Muinainen Egypti ja Persia ·
Perspektiivi
Ratakiskot "katoamassa" kaukaisuuteen. Perspektiivi on kolmiulotteinen näkövaikutelma esineiden sijainnista ja etäisyydestä, sekä sen vaikutelman luomista kuvataiteessa eri keinoin.
Egypti ja Perspektiivi · Muinainen Egypti ja Perspektiivi ·
Ptah
Ptah oli yksi muinaisessa Egyptissä palvotuista jumalista.
Egypti ja Ptah · Muinainen Egypti ja Ptah ·
Ptolemaiosten hallitsijasuku
Ptolemaiosten hallitsijasuku hallitsi Egyptiä vuodesta 305 eaa. vuoteen 30 eaa., jolloin Rooma valtasi Egyptin.
Egypti ja Ptolemaiosten hallitsijasuku · Muinainen Egypti ja Ptolemaiosten hallitsijasuku ·
Punainenmeri
Punainenmeri satelliitista kuvattuna Punainenmeri on Afrikan ja Arabian niemimaan rajoittama pitkähkö ja kapea vesialue, joka kuuluu Intian valtamereen.
Egypti ja Punainenmeri · Muinainen Egypti ja Punainenmeri ·
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Egypti ja Rooman valtakunta · Muinainen Egypti ja Rooman valtakunta ·
Rosettan kivi
Rosettan kivi on kivipaasi (steela), jossa on sama teksti egyptiksi hieroglyfeilla ja demoottisella kirjoituksella sekä kreikaksi kreikkalaisella kirjoituksella kirjoitettuna.
Egypti ja Rosettan kivi · Muinainen Egypti ja Rosettan kivi ·
Sudan
200px Sudanin tasavalta eli Sudan on valtio Keski- ja Pohjois-Afrikassa, Sahelin alueella.
Egypti ja Sudan · Muinainen Egypti ja Sudan ·
Uusi valtakunta
Tutankhamonin kuolinnaamio. Uudella valtakunnalla tarkoitetaan historioitsija Manethon (270 eaa.) laatimassa luokittelussa muinaisen Egyptin 18.–20.
Egypti ja Uusi valtakunta · Muinainen Egypti ja Uusi valtakunta ·
Vanha valtakunta
neljännen dynastian aikana. Vanha valtakunta on muinaisen Egyptin historiallinen kausi, joka kesti yli viisisataa vuotta, 2686–2160 eaa.
Egypti ja Vanha valtakunta · Muinainen Egypti ja Vanha valtakunta ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Egypti ja Muinainen Egypti
- Mitä heillä on yhteistä Egypti ja Muinainen Egypti
- Yhtäläisyyksiä Egypti ja Muinainen Egypti
Vertailu Egypti ja Muinainen Egypti
Egypti on 267 suhteet, kun taas Muinainen Egypti on 311. niillä on yhteistä 43, Jaccard'in indeksi on 7.44% = 43 / (267 + 311).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Egypti ja Muinainen Egypti. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: