Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Aurinkokunta ja Planeettakuntien synty
Aurinkokunta ja Planeettakuntien synty on 49 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ammoniakki, Asteroidi, Asteroidivyöhyke, Astronominen yksikkö, Aurinko, Aurinkokunnan pienkappale, Aurinkokunnan tulevaisuus, Aurinkotuuli, Ceres, Eksoplaneetta, Happi, Helium, Hiili, Infrapunasäteily, Io (kuu), Jättiläisplaneetta, Jupiter, Kääpiöplaneetta, Komeetta, Kuiperin vyöhyke, Kuu, Kuu (yleisnimi), Linnunrata, Maa, Maankaltainen planeetta, Magneettikenttä, Mars, Merkurius, Metaani, Neptunus, ..., Oortin pilvi, Päiväntasaaja, Planeetta, Planetesimaali, Pluto, Saturnus, Supernova, Tähti, Tähtienvälinen aine, Titiuksen–Boden laki, Typpi, Ultraviolettisäteily, Uranus, Valo, Valovuosi, Venus, Vety, 2 Pallas, 4 Vesta. Laajenna indeksi (19 lisää) »
Ammoniakki
Jupiterin kaasukehästä 0,026% on ammoniakkia Ammoniakkikaasupullo Ammoniakki on huoneenlämmössä olomuodoltaan pistävänhajuinen, väritön kaasu.
Ammoniakki ja Aurinkokunta · Ammoniakki ja Planeettakuntien synty ·
Asteroidi
kuu Dactyl Asteroidin 2004 FH maapallon ohilento. Kuvassa vilahtaa myös satelliitti Asteroidi (muinaiskreikan sanoista aster ’tähti’ ja -eides ’muotoinen’) on varsinaista planeettaa pienempi ja meteoroidia suurempi kivinen kappale, joka kiertää Aurinkoa.
Asteroidi ja Aurinkokunta · Asteroidi ja Planeettakuntien synty ·
Asteroidivyöhyke
Päävyöhykkeen asteroidit valkoisella, hildat oranssilla, Jupiterin troijalaiset vihreällä, planeetat merkitty isoilla ympyröillä ja planeettojen radat sinisellä. Asteroidivyöhykkeellä tarkoitetaan yleensä Marsin ja Jupiterin ratojen välissä sijaitsevaa aluetta, jossa Aurinkoa kiertää suuri määrä pienehköjä taivaankappaleita ja pikkuplaneettoja, joita kutsutaan asteroideiksi.
Asteroidivyöhyke ja Aurinkokunta · Asteroidivyöhyke ja Planeettakuntien synty ·
Astronominen yksikkö
apheli ''apoapsis'') kilometrin välillä kiertoratansa eri pisteissä. Kuva ei ole mittakaavassa ja elliptisyyttä on liioiteltu. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne au, aiemmin AU) on alkuperäisen määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta, joka on noin 149,6 miljoonaa kilometriä.
Astronominen yksikkö ja Aurinkokunta · Astronominen yksikkö ja Planeettakuntien synty ·
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Aurinko ja Aurinkokunta · Aurinko ja Planeettakuntien synty ·
Aurinkokunnan pienkappale
Aurinkokunnan pienkappale tai pienkappale (engl. small solar system body, lyhenne: SSSB) on Aurinkoa kiertävä kohde, joka ei ole planeetta tai kääpiöplaneetta.
Aurinkokunnan pienkappale ja Aurinkokunta · Aurinkokunnan pienkappale ja Planeettakuntien synty ·
Aurinkokunnan tulevaisuus
Aurinkokunnan tulevaisuus ulottuu nykyhetkestä siihen tarkemmin määrittelemättömään aikaan, jolloin aurinkokunta lakkaa olemasta.
Aurinkokunnan tulevaisuus ja Aurinkokunta · Aurinkokunnan tulevaisuus ja Planeettakuntien synty ·
Aurinkotuuli
Aurinkotuulella tarkoitetaan Auringon koronasta lähtöisin olevaa hiukkasvirtaa, joka pakenee Auringosta poispäin.
Aurinkokunta ja Aurinkotuuli · Aurinkotuuli ja Planeettakuntien synty ·
Ceres
Ceres (virallisesti 1 Ceres; symboli: ⚳) on aurinkokuntamme pienin kääpiöplaneetta ja suurin Marsin ja Jupiterin välisen asteroidivyöhykkeen asteroidi.
Aurinkokunta ja Ceres · Ceres ja Planeettakuntien synty ·
Eksoplaneetta
Hubblen ottama kuva Fomalhaut b -eksoplaneetasta kiertämässä Fomalhaut-tähteä Eksoplaneetta on aurinkokuntamme ulkopuolella sijaitseva eli ekstrasolaarinen planeetta.
Aurinkokunta ja Eksoplaneetta · Eksoplaneetta ja Planeettakuntien synty ·
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Aurinkokunta ja Happi · Happi ja Planeettakuntien synty ·
Helium
Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.
Aurinkokunta ja Helium · Helium ja Planeettakuntien synty ·
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Aurinkokunta ja Hiili · Hiili ja Planeettakuntien synty ·
Infrapunasäteily
Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.
Aurinkokunta ja Infrapunasäteily · Infrapunasäteily ja Planeettakuntien synty ·
Io (kuu)
Io on Jupiterin neljästä Galilein kuusta kaikkein sisin.
Aurinkokunta ja Io (kuu) · Io (kuu) ja Planeettakuntien synty ·
Jättiläisplaneetta
Aurinkokunnan jättiläisplaneetat ylhäältä alaspäin: Neptunus, Uranus, Saturnus ja Jupiter Jättiläisplaneetta, kaasujättiläinen tai joviaaninen planeetta (Jupiteria muistuttava planeetta) on suuri planeetta, jossa on runsaasti kaasumaisia ainesosia.
Aurinkokunta ja Jättiläisplaneetta · Jättiläisplaneetta ja Planeettakuntien synty ·
Jupiter
Jupiter (symboli: ♃) on Aurinkokunnan viides planeetta Auringosta päin lukien.
Aurinkokunta ja Jupiter · Jupiter ja Planeettakuntien synty ·
Kääpiöplaneetta
transneptuniset kappaleet. Alareunassa näkyy kokovertailun vuoksi maapalloa. Kääpiöplaneetta on Aurinkoa kiertävä kappale, joka on riittävän suuri, että sen oma painovoima riittää muokkaamaan kappaleen suunnilleen pallonmuotoiseksi.
Aurinkokunta ja Kääpiöplaneetta · Kääpiöplaneetta ja Planeettakuntien synty ·
Komeetta
Hale-Boppin komeetta. Komeetta eli pyrstötähti on pienehkö aurinkokunnan kappale, joka muistuttaa asteroidia, mutta koostuu pääasiassa jäästä, ja jonka ympärillä on Auringon säteilyn irrottaman kaasun ja pölyn muodostama koma.
Aurinkokunta ja Komeetta · Komeetta ja Planeettakuntien synty ·
Kuiperin vyöhyke
Kuiperin vyöhykkeen kohteet (vihreällä) muodostavat kehän Neptunuksen radan ulkopuolelle. Kharon. Kuiperin vyöhyke on laaja vyöhyke Aurinkokunnan ulko-osissa Neptunuksen radan takana.
Aurinkokunta ja Kuiperin vyöhyke · Kuiperin vyöhyke ja Planeettakuntien synty ·
Kuu
Kuu (symboli: ☾) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.
Aurinkokunta ja Kuu · Kuu ja Planeettakuntien synty ·
Kuu (yleisnimi)
Yleisnimenä kuu on planeetan, kääpiöplaneetan tai pienkappaleen luonnollinen kiertolainen, eli satelliitti.
Aurinkokunta ja Kuu (yleisnimi) · Kuu (yleisnimi) ja Planeettakuntien synty ·
Linnunrata
Linnunrata on galaksi, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat.
Aurinkokunta ja Linnunrata · Linnunrata ja Planeettakuntien synty ·
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Aurinkokunta ja Maa · Maa ja Planeettakuntien synty ·
Maankaltainen planeetta
Aurinkokunnan maankaltaisten planeettojen kokovertailu. Vasemmalta: Merkurius, Venus, Maa, Mars. Maankaltainen planeetta eli kiviplaneetta tai terrestrinen planeetta on Maan, Venuksen, Marsin ja Merkuriuksen tyyppinen planeetta, jolla on enimmäkseen raudasta ja jossain määrin myös muista metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori.
Aurinkokunta ja Maankaltainen planeetta · Maankaltainen planeetta ja Planeettakuntien synty ·
Magneettikenttä
Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista.
Aurinkokunta ja Magneettikenttä · Magneettikenttä ja Planeettakuntien synty ·
Mars
Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.
Aurinkokunta ja Mars · Mars ja Planeettakuntien synty ·
Merkurius
Merkurius (symboli: ☿) on aurinkokunnan pienin ja Aurinkoa lähin planeetta.
Aurinkokunta ja Merkurius · Merkurius ja Planeettakuntien synty ·
Metaani
Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani.
Aurinkokunta ja Metaani · Metaani ja Planeettakuntien synty ·
Neptunus
Neptunus (symboli: ♆) on aurinkokunnan kahdeksas ja uloin planeetta Auringosta laskettuna.
Aurinkokunta ja Neptunus · Neptunus ja Planeettakuntien synty ·
Oortin pilvi
Oortin pilven (sininen vyöhyke) sijainti muun Aurinkokunnan suhteen. Oortin pilvi eli Öpikin-Oortin pilvi on aurinkokunnan ulko-osissa sijaitseva komeettapilvi.
Aurinkokunta ja Oortin pilvi · Oortin pilvi ja Planeettakuntien synty ·
Päiväntasaaja
350px Päiväntasaaja eli ekvaattori on kuvitteellinen suora viiva maapallon ympäri juuri pohjoisnavan ja etelänavan puolivälissä.
Aurinkokunta ja Päiväntasaaja · Päiväntasaaja ja Planeettakuntien synty ·
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Aurinkokunta ja Planeetta · Planeetta ja Planeettakuntien synty ·
Planetesimaali
Taitailijan näkemys planetesimaalirenkaasta Planetesimaali on pieni taivaankappale, jollaisesta tähtiä kiertävät planeetat syntyvät.
Aurinkokunta ja Planetesimaali · Planeettakuntien synty ja Planetesimaali ·
Pluto
Pluto (symbolit: ⯓ tai ♇; virallisesti 134340 Pluto) on plutoidi ja kääpiöplaneetta, joka kiertää Aurinkoa pääosin Neptunusta kauempana Kuiperin vyöhykkeellä.
Aurinkokunta ja Pluto · Planeettakuntien synty ja Pluto ·
Saturnus
Saturnuksen pohjoisnavan pyöriminen. Saturnus (symboli: ♄) on kuudes planeetta Auringosta ulospäin laskettuna.
Aurinkokunta ja Saturnus · Planeettakuntien synty ja Saturnus ·
Supernova
Jäänne Keplerin Supernovasta, SN 1604. Supernova on tähden räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla.
Aurinkokunta ja Supernova · Planeettakuntien synty ja Supernova ·
Tähti
Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.
Aurinkokunta ja Tähti · Planeettakuntien synty ja Tähti ·
Tähtienvälinen aine
kaasu- ja pölypilvi tähtienvälisessä avaruudessa. Tähtienvälinen aine aine koostuu kaasusta ja pölystä erillisinä pilvinä ja harvana väliaineena.
Aurinkokunta ja Tähtienvälinen aine · Planeettakuntien synty ja Tähtienvälinen aine ·
Titiuksen–Boden laki
Titiuksen–Boden laki on matemaattinen sääntö, jonka avulla voi arvioida planeettojen etäisyydet.
Aurinkokunta ja Titiuksen–Boden laki · Planeettakuntien synty ja Titiuksen–Boden laki ·
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Aurinkokunta ja Typpi · Planeettakuntien synty ja Typpi ·
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Aurinkokunta ja Ultraviolettisäteily · Planeettakuntien synty ja Ultraviolettisäteily ·
Uranus
Uranus (symboli: ⛢ tai ♅) on aurinkokunnan seitsemäs planeetta Auringosta lukien.
Aurinkokunta ja Uranus · Planeettakuntien synty ja Uranus ·
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Aurinkokunta ja Valo · Planeettakuntien synty ja Valo ·
Valovuosi
Valovuoden (iso kehä) ja valokuukauden (pieni) ero. Viiva on komeetan ''1910a1'' rata Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä (9,46·1012 km).
Aurinkokunta ja Valovuosi · Planeettakuntien synty ja Valovuosi ·
Venus
''Pioneer Venus Orbiterin'' vuonna 1979 Venuksesta ottama ultraviolettivalokuva, jossa näkyy Venuksen pilvien liike nopeassa, planeettaa noin neljässä vuorokaudessa kiertävässä tuulessa. Näin syntyy 90 astetta käännettyjä V:n ja Y:n muotoisia pilvikuvioita. Venus (symboli: ♀) on aurinkokunnan toinen planeetta Auringosta lukien.
Aurinkokunta ja Venus · Planeettakuntien synty ja Venus ·
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Aurinkokunta ja Vety · Planeettakuntien synty ja Vety ·
2 Pallas
2 Pallas (symboli) on toisena löydetty asteroidi.
2 Pallas ja Aurinkokunta · 2 Pallas ja Planeettakuntien synty ·
4 Vesta
4 Vesta (symboli: ⚶) on kirkkain asteroidi ja toiseksi suurin kappale Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä.
4 Vesta ja Aurinkokunta · 4 Vesta ja Planeettakuntien synty ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Aurinkokunta ja Planeettakuntien synty
- Mitä heillä on yhteistä Aurinkokunta ja Planeettakuntien synty
- Yhtäläisyyksiä Aurinkokunta ja Planeettakuntien synty
Vertailu Aurinkokunta ja Planeettakuntien synty
Aurinkokunta on 109 suhteet, kun taas Planeettakuntien synty on 173. niillä on yhteistä 49, Jaccard'in indeksi on 17.38% = 49 / (109 + 173).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Aurinkokunta ja Planeettakuntien synty. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
