Sisällysluettelo
69 suhteet: Abaton (Epidauros), Afrodite, Afroditen temppeli (Epidauros), Anakeion (Epidauros), Antiikin Kreikan teatteri, Antiikin Kreikan uskonto, Antiikin Kreikka, Apollon, Apollon Maleataan pyhäkkö, Argolis, Arkeologia, Artemiin temppeli (Epidauros), Artemis, Asklepieion (Ateena), Asklepieion (Kos), Asklepioksen temppeli (Epidauros), Asklepios, Asklipieío (Argolis), Ateenan arkeologinen seura, École française d’Athènes, Basilika (arkkitehtuuri), Cella, Dioskuurit, Doorilainen pylväsjärjestelmä, Doorilaiset, Epídavros, Epidauroksen arkeologinen museo, Epidauroksen stadion, Epidauroksen teatteri, Epidauros, Epidoteion, Epione, Gootit, Gymnasion, Heeros, Helladinen kulttuuri, Hesiodos, Hygieia, Hypnos, Isthmian kisat, Joonialainen pylväsjärjestelmä, Kaivaus, Katagogion, Korinttilainen pylväsjärjestelmä, Kreikka, Kreikkalainen mytologia, Kreikkalainen temppeli, Kristinusko, Labyrintti, Lygourió, ... Laajenna indeksi (19 lisää) »
Abaton (Epidauros)
Abaton eli Enkoimeterion oli antiikin aikainen enkoimeterion eli parantolatoimintaan liittynyt nukkumisrakennus Epidauroksen Asklepieionissa eli Asklepioksen pyhäkköalueella Kreikassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Abaton (Epidauros)
Afrodite
Kreikan hellenistisellä kaudella syntyneen Milon Venus -veistoksen oletetaan esittävän rakkauden ja kauneuden jumalatar Afroditea. William-Adolphe Bouguereaun näkemys Afroditen syntymästä. (''La naissance de Venus'', 1879). Hera ja Afrodite. Afroditen vieressä maassa istumassa Eros.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Afrodite
Afroditen temppeli (Epidauros)
Afroditen temppeli, tutkimuksessa myös Temppeli L, oli antiikin aikainen Afroditelle omistettu kreikkalainen temppeli lähellä Epidauroksen Asklepieionia eli Asklepioksen pyhäkköaluetta Kreikassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Afroditen temppeli (Epidauros)
Anakeion (Epidauros)
Anakeion oli antiikin aikainen dioskuureille omistettu pyhäkkö Epidauroksen Asklepieionissa eli Asklepioksen pyhäkköalueella Kreikassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Anakeion (Epidauros)
Antiikin Kreikan teatteri
Dionysoksen teatterin jäänteet Ateenassa. Teatteri sai alkunsa antiikin Kreikassa noin vuonna 550 eaa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Antiikin Kreikan teatteri
Antiikin Kreikan uskonto
ΕΠΙΔΡΟΜΟΣ ΚΑΛΟΣ) varustetussa kyliksissä noin vuodelta 510–500 eaa. Antiikin kreikkalainen uskonto koostui useista toistensa kanssa rinnan eläneistä kulteista, uskomuksista ja toimituksista, joiden alkuperä ja historia vaihtelivat.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Antiikin Kreikan uskonto
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Antiikin Kreikka
Apollon
Apollon sauroktonos, ensimmäinen tai toinen vuosisata Apollon (roomalaisten Apollo) on jumala kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Apollon
Apollon Maleataan pyhäkkö
Apollon Maleataan pyhäkkö oli antiikin aikainen Apollon Maleataalle omistettu pyhäkkö Argoliissa Kreikassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Apollon Maleataan pyhäkkö
Argolis
Argolis eli Argoliin alueyksikkö on yksi Kreikan alueyksiköistä.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Argolis
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Arkeologia
Artemiin temppeli (Epidauros)
Artemiin temppeli oli antiikin aikainen Artemiille omistettu kreikkalainen temppeli Epidauroksen Asklepieionissa eli Asklepioksen pyhäkköalueella Kreikassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Artemiin temppeli (Epidauros)
Artemis
Diana metsästämässä, roomalainen kopio Artemiin patsaasta, ensimmäinen tai toinen vuosisata. Artemis on kreikkalaisessa mytologiassa metsästyksen jumalatar ja Apollonin kaksoissisar, Zeuksen ja Leton tytär.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Artemis
Asklepieion (Ateena)
Asklepieion oli Asklepiokselle omistettu pyhäkköalue Ateenassa Kreikassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Asklepieion (Ateena)
Asklepieion (Kos)
Asklepieion oli antiikin aikainen lääkintätaidon ja parantamisen jumalalle Asklepiokselle omistettu pyhäkköalue Kosin saarella Kreikassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Asklepieion (Kos)
Asklepioksen temppeli (Epidauros)
Asklepioksen temppeli oli antiikin aikainen Asklepiokselle omistettu kreikkalainen temppeli Epidauroksen Asklepieionissa eli Asklepioksen pyhäkköalueella Kreikassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Asklepioksen temppeli (Epidauros)
Asklepios
Asklepioksen patsas Asklepios oli kreikkalaisessa mytologiassa lääkinnän ja terveyden jumala.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Asklepios
Asklipieío (Argolis)
Asklipieío eli Asklipieío Epidávrou (Ασκληπιείο Επιδαύρου) on Kreikan kylä sekä samanniminen Epídavroksen kunnan kunnallisyksikkö (Δημοτική Ενότητα Ασκληπιείου, Dimotikí Enótita Asklipieíou) ja entinen itsenäinen kunta.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Asklipieío (Argolis)
Ateenan arkeologinen seura
Ateenan arkeologinen seura on yksityinen arkeologinen seura, joka toimii Ateenassa Kreikassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Ateenan arkeologinen seura
École française d’Athènes
École française d’Athènes (EfA,, ”Ateenan ranskalainen koulu”) on ranskalainen arkeologinen instituutti, joka toimii Ateenassa, Kreikassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja École française d’Athènes
Basilika (arkkitehtuuri)
Basilika. 400-luvulla rakennettu Santa Sabina on Rooman tärkeimpiä varhaiskristillisiä basilikoita. Pompejin basilikan rauniot. päiväys.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Basilika (arkkitehtuuri)
Cella
Cella (tummennettuna) tyypillisen kreikkalaisen temppelin pohjakaavassa. Cella (lat., ”pieni huone”, ”kammio”) eli naos oli antiikin ajan temppeleissä, kuten kreikkalaisissa ja roomalaisissa temppeleissä, temppelin sisin osa, jonne jumalankuva oli sijoitettu.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Cella
Dioskuurit
Roomalainen marmoriveistos dioskuureista 300-luvulta eaa. Metropolitan Museum of Art, New York. Dioskuurien päässä ei ole myssyä vaan munankuoret muistona siitä, että he kuoriutuivat joutsenen munasta.Polkunen 2007, s. 146 Dioskuurit (”Zeuksen pojat”) olivat kreikkalaisessa mytologiassa jumalkaksoset Kastor ja Polydeukes, latinaksi Castor ja Pollux.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Dioskuurit
Doorilainen pylväsjärjestelmä
pylväänvarsi 18. kanneluuri 19. stylobaatti Doorilainen pylväsjärjestelmä tai doorilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Doorilainen pylväsjärjestelmä
Doorilaiset
doorilaisten murteiden aluetta (vaaleanruskea) antiikin Kreikan murrekartassa. Doorilaiset (yks.) olivat yksi antiikin Kreikan pääheimoista.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Doorilaiset
Epídavros
Epídavros (eli Δήμος Επιδαύρου, Dímos Epidávrou) on Kreikan kunta, joka sijaitsee Argoliksen alueyksikössä Peloponnesoksen alueella.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Epídavros
Epidauroksen arkeologinen museo
Epidauroksen arkeologinen museo on arkeologinen museo Epidauroksen Asklepieionin arkeologisen alueen yhteydessä Epídavroksen kunnassa Kreikassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Epidauroksen arkeologinen museo
Epidauroksen stadion
Epidauroksen stadion oli antiikin aikainen kreikkalainen stadion Epidauroksessa Kreikassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Epidauroksen stadion
Epidauroksen teatteri
Epidauroksen teatteri on antiikin aikainen kreikkalainen teatteri Epidauroksen Asklepieionin arkeologisella alueella, joka sijaitsee nykyisessä Epídavroksen kunnassa Peloponnesoksella.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Epidauroksen teatteri
Epidauros
Epidauros oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Argoliin maakunnassa Peloponnesoksen niemimaan itäosassa Kreikassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Epidauros
Epidoteion
Epidoteion oli antiikin aikainen pyhäkkö Epidauroksen Asklepieionissa eli Asklepioksen pyhäkkö- ja parantola-alueella Kreikassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Epidoteion
Epione
Asklepioksen vieressä. Epione oikealla. Ateena, Kreikka. Epione oli kreikkalaisessa mytologiassa kivunlievityksen jumalatar.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Epione
Gootit
Ostrogoottien kotkanmuotoinen solki vuodelta 500. Germanisches Nationalmuseum, Nürnberg. Gootit (Gutthiuda) olivat itägermaanista kieltä puhunut kansa, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli myöhäisantiikissa ja Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Gootit
Gymnasion
Pompeijin gymnasium, katsottuna stadionin vallin päältä. Keskellä oleva syvennys täytettiin vedellä, ja sitä käytettiin uintiharjoituksiin sekä laivataisteluihin. Gymnasion oli antiikin Kreikassa alun perin koulu, jossa urheilukisojen osanottajat saivat koulutusta, sekä myös seurustelutila ja filosofien väittelypaikka.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Gymnasion
Heeros
Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Heeros
Helladinen kulttuuri
Helladinen kulttuuri viittaa Manner-Kreikassa pronssikaudella vaikuttaneeseen kulttuuriin noin ajalla 3100–1100/1050 eaa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Helladinen kulttuuri
Hesiodos
Hesiodos (n. 700 eaa.) oli muinaiskreikkalainen runonlaulaja ja eeppinen runoilija.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Hesiodos
Hygieia
Hygieia. Hygieia oli kreikkalaisessa mytologiassa Asklepioksen tytär.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Hygieia
Hypnos
John William Waterhouse: ''Hypnos ja Thanatos.'' Hypnos oli kreikkalaisessa mytologiassa unen henkilöitymä, jonka roomalainen vastine oli Somnus.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Hypnos
Isthmian kisat
Isthmian kisat olivat antiikin kreikkalaiset Poseidon-jumalan kunniaksi järjestetyt urheilukilpailut.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Isthmian kisat
Joonialainen pylväsjärjestelmä
torus Joonialainen pylväsjärjestelmä tai joonialainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Joonialainen pylväsjärjestelmä
Kaivaus
Kaivaus Gran Dolinassa Atapuercassa, Espanjassa. Tasokaivausta Harzhornissa, Saksassa. Kaivaus on arkeologian tärkein lähdeaineiston hankintamenetelmä.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Kaivaus
Katagogion
Katagogion (harvemmin) oli antiikin aikainen vierastalo Epidauroksen Asklepieionissa eli Asklepioksen pyhäkköalueella Kreikassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Katagogion
Korinttilainen pylväsjärjestelmä
torus Korinttilainen pylväsjärjestelmä tai korinttilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Korinttilainen pylväsjärjestelmä
Kreikka
Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Kreikka
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Kreikkalainen mytologia
Kreikkalainen temppeli
Suur-Kreikassa. Temppelit (myös) olivat antiikin kreikkalaisen uskonnon jumalten kuvapatsaiden asunnoiksi tarkoitettuja rakennuksia.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Kreikkalainen temppeli
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Kristinusko
Labyrintti
Jerikon kaupunki on kuvattu labyrinttinä keskiaikaisessa käsikirjoituksessa Labyrintti on sokkelomainen eksyttäväksi suunniteltu rakennus tai kuvio.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Labyrintti
Lygourió
Lygourió (transl. myös Ligourió) on Kreikan kaupunki, joka kuuluu hallinnollisesti Epídavroksen kuntaan, Argoliksen alueyksikköön ja Peloponnesoksen alueeseen.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Lygourió
Maailmanperintöluettelo
Maailmanperintöluettelo on Unescon ylläpitämä järjestelmä, jonka tarkoituksena on suojella maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Maailmanperintöluettelo
Nymfaion
Nymfaion voi viitata seuraaviin.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Nymfaion
Oneirokset
Oneirokset olivat kreikkalaisessa mytologiassa unien jumalia, joiden lukumääräksi mainitaan tuhat.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Oneirokset
Panakeia
Panakeia valvomassa lääkkeen antamista lapselle Panakeia oli kreikkalaisessa mytologiassa parantamisen jumalatar ja Asklepioksen tytär.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Panakeia
Peloponnesos
Peloponnesos on niemimaa Etelä-Kreikassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Peloponnesos
Peloponnesos (alue)
Peloponnesos eli Peloponnesoksen alue (Περιφέρεια Πελοποννήσου, Periféreia Peloponnísou) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Peloponnesos (alue)
Peristyyli
Vettiusten talon ennallistettu peristyyli Pompejissa. Peristyyli (on kreikkalaisessa ja roomalaisessa arkkitehtuurissa rakennuksen sisäpihaa ympäröivä pylväikkö ja pylväikkökäytävä, ja laajemmassa merkityksessä koko kyseisen kaltainen sisäpiha.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Peristyyli
Polykleitos nuorempi
Polykleitos nuorempi (n. 435/430–300-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen kuvanveistäjä ja arkkitehti, joka edusti klassisen kauden kuvanveistoa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Polykleitos nuorempi
Prostyyli
Prostyyli eli prostylos on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelien tyyppi, jossa temppelissä on pylväät vain sisäänkäynnin puoleisessa päädyssä.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Prostyyli
Pseudoperipteraali
Pseudoperipteraalitemppelin pohjakaava. Pseudoperipteraali eli pseudoperipteros on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelien tyyppi, jossa on pyritty luomaan aidon peripteraalitemppelin vaikutelma niin, että pitkien sivujen pylväät ovat puolipylväitä eli kiinni naoksen eli ydinrakennuksen seinissä sen sijaan, että seisoisivat vapaina.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Pseudoperipteraali
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Rooma
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Rooman valtakunta
Stoa (rakennustyyppi)
Uudelleenrakennettu Attaloksen stoa Ateenassa. Attaloksen stoan pylväikköä sisältä. Stoa tarkoitti antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa vapaasti seisovaa avointa pylväshallia tai rakennukseen liittyvää katettua pylväshallia, joka oli yleensä tarkoitettu julkiseen käyttöön.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Stoa (rakennustyyppi)
Stylobaatti
Segestan temppelin kolmiportainen krepidoma, ylimpänä stylobaatti. Stylobaatti on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelin krepidoman eli perustuksen maanpäällisen, yleensä kolmiportaisen osan ylin porras.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Stylobaatti
Sulla
Sullan rintakuva. Lucius Cornelius Sulla lisänimeltään Felix (Onnekas) (noin 138 eaa. – 78 eaa.), usein pelkkä "Sulla", oli roomalainen sotapäällikkö ja diktaattori.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Sulla
Temppeli
buddhalainen temppeli. Temppeli eli pyhäkkö on tavallisesti jollekin jumaluudelle pyhitetty rakennus uskonnollisen palvonnan harjoittamista varten.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Temppeli
Termit
Pompejin termien pohjapiirros. Termi tai roomalainen kylpylä oli lähes jokaisessa Rooman valtakunnan kaupungissa sijainnut julkinen kylpylä, jossa valtakunnan asukkaat saattoivat kylpeä, hoitaa terveyttään ja kuntoaan sekä viettää vapaa-aikaansa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Termit
Tholos
Tholos on eräistä historiallisista rakennelmista ja rakennuksista käytetty nimitys.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Tholos
Tholos (Epidauros)
Tholos eli Thymele (’Liesi’) oli antiikin aikainen tholos-pyörötemppeli Epidauroksen Asklepieionissa eli Asklepioksen pyhäkköalueella Kreikassa.
Katsoa Asklepieion (Epidauros) ja Tholos (Epidauros)
Tunnetaan myös nimellä Asklepioksen pyhäkkö Epidauroksessa, Epidauroksen Asklepioksen pyhäkkö.