Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
194 suhteet: Aallokemuunnos, Aaltofunktio, Aaltoluku, Abraham de Moivre, ADSL, Aleksandrovin kompaktisointi, Alexander Grothendieck, Algebrallinen funktio, Algebrallinen kokonaisluku, Algebrallinen laajennus, Algebrallinen luku, Algebrallisesti suljettu kunta, Algebran peruslause, Amplitudi, Analyysi (matematiikka), Analyyttinen funktio, Andrei Okounkov, Areafunktiot, Argumentti, Aritmeettinen funktio, Aritmetiikan peruslause, Arkusfunktiot, Asteriski, Attraktori, Automorfinen muoto, Avoin ja suljettu kuvaus, Besselin funktiot, Bikvadraattinen yhtälö, Binetin–Cauchyn identiteetti, Binomisarja, Bohrin epäyhtälö, C, Cauchyn integraalilause, Cauchyn–Riemannin yhtälö, Cauchyn–Schwarzin epäyhtälö, CLU, Common Lisp, De Brangesin lause, De Moivren kaava, Dedekindin eetafunktio, Dedekindin zeetafunktio, Diagonalisoituva matriisi, Dirichlet’n sarja, Eisensteinin kokonaisluku, Eisensteinin lause, Eksponenttifunktio, Eksponenttifunktion sarjakehitelmä, Elliptinen funktio, Eulerin identiteetti, Eulerin lause (funktioteoria), ..., Felix Klein, Fourier-muunnos, Funktion raja-arvo, Funktioteoria, Funktioteoria (teos), Gaussin kokonaisluku, Geometrinen konstruktiotehtävä, Georg Cantor, Gudermannin funktio, Hajaantuva sarja, Harmoninen funktio, Hermiittinen matriisi, Hiukkanen laatikossa, Hodgen otaksuma, Holomorfinen funktio, Homografia, Hyperbolinen funktio, Hyperbolinen kulma, Imaginaariaika, Imaginaariluku, Imaginaariyksikkö, Impedanssi, Itseisarvo, J, Jaksollinen funktio, Järjestysrelaatio, Juuri (laskutoimitus), Juurifunktio, Kahden potenssit, Kaiutin, Kaksoissuhde, Kanoninen kimppu, Kardioidi, Käänteisluku, Kääntyvä matriisi, Kertolasku, Kertoma, Kolmannen asteen yhtälön ratkaisukaava, Kompleksi, Kompleksikonjugaatti, Kompleksiluku, Kondensaattori, Konformikuvaus, Konstruoituva monikulmio, Kroneckerin delta, Kulman kolmiajako, Kunta (matematiikka), Kuutiojuuri, Kvanttikenttäteoria, Kvaternio, Laajennettu kompleksitaso, Langlandsin ohjelma, Laplace-muunnos, Laskostuminen, Lattakierre, Lien ryhmä, Liittomatriisi, Lineaarikuvaus, Liouvillen lause, Logaritminen spiraali, Luettelo matemaattisista merkeistä, Luku, Lukujono, Lukujoukko, Luonnollinen logaritmi, Mandelbrotin joukko, Matemaattinen merkintä, Matematiikan historia, Matematiikka, Matriisi, Matriisielementti, Möbius-kuvaus, Meromorfinen funktio, Minkowskin epäyhtälö, Momenttifunktio, Moreran lause, Myötäpäivä, NaN, Napakoordinaatisto, Negatiivinen luku, Neliöjuuri, Neliöjuurifunktio, Noetherin teoreema, Nollakohta, OFDM, Ohmin laki, Oliver Heaviside, Ominaisarvo, ominaisvektori ja ominaisavaruus, Osoitin, Pascalin simpukka, Perheyhtäläisyys, Picardin lause, Pilottiaalto, Pistetulo, Polynomi, Projektiivinen geometria, Projektiivinen taso, Q-analogia, QAM, Rationaaliluku, Reaaliluku, Rengas (matematiikka), Riemannin hypoteesi, Riemannin pallo, Riemannin pinta, Riemannin zeeta-funktio, RLC-piiri, Rotaatio (geometria), Ryhmä (algebra), Ryhmänopeus, Schanuelin konjektuuri, Schrödingerin yhtälö, Seki Takakazu, Signum-funktio, Sironta, Sisätuloavaruus, Skalaarikenttä, Spinori, Spontaani emissio, Stereografinen projektio, Subharmoninen funktio, Suskeptanssi, Tasoaalto, Tason yhtenevyyskuvaus, Tähtimäinen alue, Teho, TI-86, Tiheysmatriisi, Todennäköisyydet generoiva funktio, Todennäköisyysamplitudi, Toisen asteen yhtälö, Torus, Transkendenttifunktio, Transsendenttiluku, Trigonometrinen funktio, Vastaluku, Vektori, Vietan kaavat, Virhefunktio, Wronskin determinantti, Yhtälö, Yksikköjuuri, Yleistetty Riemannin hypoteesi, Z. Laajenna indeksi (144 lisää) »
Aallokemuunnos
Aallokemuunnos on 1980-luvulta lähtien yleistynyt sovelletun matematiikan menetelmä, jota hyödynnetään mm.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Aallokemuunnos · Katso lisää »
Aaltofunktio
Aaltofunktio \psi(x,y,z,t) on kvanttimekaniikan tapa kuvata hiukkasta.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Aaltofunktio · Katso lisää »
Aaltoluku
Aaltoluku tarkoittaa aaltoliikkeiden fysiikassa aaltovektorin itseisarvoa.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Aaltoluku · Katso lisää »
Abraham de Moivre
Abraham de Moivre (26. toukokuuta 1667 – 27. marraskuuta 1754) oli ranskalainen matemaatikko, joka tunnetaan erityisesti kehittämästään de Moivren kaavasta, joka yhdistää kompleksiluvut ja trigonometrian.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Abraham de Moivre · Katso lisää »
ADSL
ADSL on verkkokytkintekniikka, jolla on mahdollista siirtää jopa 8 Mb/s tavallista puhelinlinjaa käyttäen.
Uusi!!: Kompleksiluku ja ADSL · Katso lisää »
Aleksandrovin kompaktisointi
Aleksandrovin kompaktisointi eli yhden pisteen kompaktisointi on matemaattisessa topologiassa menetelmä, jolla mikä tahansa ei-kompakti topologinen avaruus voidaan laajentaa kompaktiksi avaruudeksi lisäämällä siihen yksi piste.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Aleksandrovin kompaktisointi · Katso lisää »
Alexander Grothendieck
Alexander Grothendieck Alexander Grothendieck (28. maaliskuuta 1928 Berliini, Saksa – 13. marraskuuta 2014 Saint-Girons, Ariège, Ranska) oli saksalaissyntyinen matemaatikko.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Alexander Grothendieck · Katso lisää »
Algebrallinen funktio
Algebrallinen funktio on matematiikassa sellainen funktio y.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Algebrallinen funktio · Katso lisää »
Algebrallinen kokonaisluku
Algebrallinen kokonaisluku on kompleksiluku, joka on sellaisen kokonaislukukertoimisen polynomin juuri, jonka korkeimman asteen termin kerroin on yksi.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Algebrallinen kokonaisluku · Katso lisää »
Algebrallinen laajennus
Abstraktissa algebrassa kuntalaajennusta L/K sanotaan algebralliseksi jos jokainen L:n alkio on algebrallinen K:n suhteen, eli jokainen L:n alkio on jonkun nollasta poikkeavan K-kertoimisen polynomin juuri.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Algebrallinen laajennus · Katso lisää »
Algebrallinen luku
Algebrallinen luku tarkoittaa sellaista reaali- tai kompleksilukua a, joka on kokonaislukukertoimisen polynomin P(x) nollakohta eli toteuttaa yhtälön P(a).
Uusi!!: Kompleksiluku ja Algebrallinen luku · Katso lisää »
Algebrallisesti suljettu kunta
Kunnan K sanotaan olevan algebrallisesti suljettu jos se täyttää jonkin seuraavista (yhtäpitävistä) ehdoista: Edellä K.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Algebrallisesti suljettu kunta · Katso lisää »
Algebran peruslause
Matematiikassa algebran peruslause sanoo, että jokaisella yhden muuttujan polynomilla p(z), jonka aste n ≥ 1 ja jonka kertoimet ovat reaali- tai kompleksilukuja, on ainakin yksi nollakohta kompleksilukujen joukossa.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Algebran peruslause · Katso lisää »
Amplitudi
Amplitudi on puolet kuvassa näkyvän käyrän korkeimman ja alimman kohdan välisestä erotuksesta. (Kuvaan merkitty λ on aallonpituus.) RMS-amplitudi eli tehollisarvo(\scriptstyle\hat U/\sqrt2),4.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Amplitudi · Katso lisää »
Analyysi (matematiikka)
Analyysi on matematiikan osa-alue, joka käsittelee reaalilukuja ja kompleksilukuja ja niiden funktioita.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Analyysi (matematiikka) · Katso lisää »
Analyyttinen funktio
Analyyttinen funktio on funktio, joka voidaan paikallisesti esittää suppenevana potenssisarjana.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Analyyttinen funktio · Katso lisää »
Andrei Okounkov
Andrei Okounkov vuonna 1999. Andrei Jurjevitš Okounkov (s. 1969) on matemaatikko, joka työskentelee esitysteorian parissa ja sen sovelluksissa algebralliseen geometriaan, matemaattiseen fysiikkaan, todennäköisyyslaskentaan ja erikoisfunktioihin.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Andrei Okounkov · Katso lisää »
Areafunktiot
Yksikköhyperbelin \scriptstyle x^2\ -\ y^2\.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Areafunktiot · Katso lisää »
Argumentti
Argumentti (väittää, osoittaa) on perusteltu väite tai mielipide jonkin asian puolesta tai sitä vastaan.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Argumentti · Katso lisää »
Aritmeettinen funktio
Aritmeettinen funktio eli lukuteoreettinen funktio on kuvaus, joka on määritelty luonnollisille luvuille ja joka saa arvoksi kompleksilukuja.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Aritmeettinen funktio · Katso lisää »
Aritmetiikan peruslause
Aritmetiikan peruslause on lukuteorian perustulos.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Aritmetiikan peruslause · Katso lisää »
Arkusfunktiot
Arkusfunktiot (arcusfunktiot eli syklometriset funktiot) ovat trigonometristen funktioiden käänteisfunktioita.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Arkusfunktiot · Katso lisää »
Asteriski
Asteriski, Times New Roman. Asteriski eli * on tähtimäinen typografinen merkki.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Asteriski · Katso lisää »
Attraktori
Lorenzin differentiaaliyhtälöiden outo attraktori on tunnetuimpia attraktoreja. Attraktori on faasiavaruuden joukko, johon dynaaminen systeemi päätyy, kun aikaa kuluu tarpeeksi ja jonka läheisyydessä se myös pysyy, vaikka systeemiä häirittäisiin hieman.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Attraktori · Katso lisää »
Automorfinen muoto
Automorfimuoto on harmonisessa analyysissä ja lukuteoriassa hyvin käyttäytyviä funktioita topologiselta ryhmältä G kompleksiluvuille tai kompleksiselle vektoriavaruudelle, joka on topologisen ryhmän diskreetin aliryhmän \Gamma \subset G toiminnan invariantti.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Automorfinen muoto · Katso lisää »
Avoin ja suljettu kuvaus
Avoin kuvaus on sellainen kahden topologisen avaruuden välinen kuvaus, jossa jokaisen avoimen joukon kuva on avoin.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Avoin ja suljettu kuvaus · Katso lisää »
Besselin funktiot
Besselin funktiot ovat useissa erilaisissa tilanteissa vastaantuleva joukko erikoisfunktioita.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Besselin funktiot · Katso lisää »
Bikvadraattinen yhtälö
Bikvadraattiseksi yhtälöksi kutsutaan neljännen asteen polynomiyhtälöä, josta paritonta astetta olevat termit puuttuvat.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Bikvadraattinen yhtälö · Katso lisää »
Binetin–Cauchyn identiteetti
Binetin–Cauchyn identiteetti, joka on nimetty Jacques Philippe Marie Binetin ja Augustin-Louis Cauchyn mukaan, on yhtälö algebrassa.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Binetin–Cauchyn identiteetti · Katso lisää »
Binomisarja
Binomisarja on funktion f(x).
Uusi!!: Kompleksiluku ja Binomisarja · Katso lisää »
Bohrin epäyhtälö
Bohrin epäyhtälö on kompleksilukuihin liittyvä epäyhtälö.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Bohrin epäyhtälö · Katso lisää »
C
C (c) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kolmas kirjain.
Uusi!!: Kompleksiluku ja C · Katso lisää »
Cauchyn integraalilause
Cauchyn integraalilause on yksi matemaattisen kompleksianalyysin perustavimmista lauseista.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Cauchyn integraalilause · Katso lisää »
Cauchyn–Riemannin yhtälö
Cauchyn–Riemannin yhtälöt ovat kompleksianalyysissa käytetyt ensimmäisen kertaluvun osittaisdifferentiaaliyhtälöt, jotka karakterisoivat analyyttisten funktioiden reaali- ja imaginaariosat.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Cauchyn–Riemannin yhtälö · Katso lisää »
Cauchyn–Schwarzin epäyhtälö
Matematiikassa Cauchyn epäyhtälö, Cauchyn-Schwarzin epäyhtälö, Schwarzin epäyhtälö tai Cauchyn-Bunjakovskin-Schwarzin epäyhtälö on kuuluisa ja monissa tilanteissa hyödyllinen epäyhtälö, jonka nimen taustalla ovat Augustin Louis Cauchy, Viktor Jakovlevitš Bunjakovski ja Hermann Amandus Schwarz.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Cauchyn–Schwarzin epäyhtälö · Katso lisää »
CLU
CLU on käännettävä abstrakteja tietotyyppejä tukeva akateeminen ohjelmointikieli vuodelta 1974.
Uusi!!: Kompleksiluku ja CLU · Katso lisää »
Common Lisp
Common Lisp on Lisp-ohjelmointikieli, jolle on ANSI-standardi X3.226-1994.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Common Lisp · Katso lisää »
De Brangesin lause
Funktioteoriassa de Brangesin lause kertoo välttämättömän ehdon sille, että analyyttinen funktio kuvaa yksikkökiekon injektiivisesti kompleksitasoon.
Uusi!!: Kompleksiluku ja De Brangesin lause · Katso lisää »
De Moivren kaava
De Moivren kaava antaa yksinkertaisen tavan laskea kompleksiluvun potenssi.
Uusi!!: Kompleksiluku ja De Moivren kaava · Katso lisää »
Dedekindin eetafunktio
Dedekindin eetafunktio on Richard Dedekind mukaan nimetty kompleksilukujen ylemmässä puolitasossa määritelty funktio, jonka imaginaariosa on positiivinen.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Dedekindin eetafunktio · Katso lisää »
Dedekindin zeetafunktio
Matematiikassa algebrallisen lukukunnan Dedekindin zeetafunktio ζK(s) on yleistys Riemannin zeeta-funktiosta, joka on erikoistapaus jolloin K on rationaalilukujen joukko Q. Dedekindin zeetafunktiolla on paljon yhteistä Riemannin zeetafunktion kanssa: se määritellään Dirichlet'n sarjana, se voidaan kirjoittaa Eulerin tulona, sillä on funktionaaliyhtälö, se voidaan jatkaa analyyttisesti meromorfiseksi funktioksi kompleksitasoon C yksinkertaisella navalla arvolla s.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Dedekindin zeetafunktio · Katso lisää »
Diagonalisoituva matriisi
Lineaarialgebrassa n×n-neliömatriisia A sanotaan diagonalisoituvaksi jos se on similaarinen jonkin diagonaalimatriisin D kanssa, eli on olemassa kääntyvä matriisi P siten, että Vastaavasti jos V on äärellisulotteinen vektoriavaruus, lineaarioperaattoria T: V → V sanotaan diagonalisoituvaksi, jos on olemassa V:n kanta, missä T on diagonaalimatriisi.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Diagonalisoituva matriisi · Katso lisää »
Dirichlet’n sarja
Dirichlet'n sarja on muotoa D(s).
Uusi!!: Kompleksiluku ja Dirichlet’n sarja · Katso lisää »
Eisensteinin kokonaisluku
Matematiikassa Eisensteinin luvut ovat Gotthold Eisensteinin mukaan nimetyt kompleksiluvut, jotka ovat muotoa missä a ja b ovat kokonaislukuja ja on ykkösen kuutiojuuri.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Eisensteinin kokonaisluku · Katso lisää »
Eisensteinin lause
Eisensteinin lause on saksalaisen matemaatikko Gotthold Eisensteinin mukaan nimetty matemaattinen lause, joka koskee potenssisarjojen kertoimia, jotka ovat rationaalikertoimisia algebrallisia funktioita.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Eisensteinin lause · Katso lisää »
Eksponenttifunktio
Eksponenttifunktion e^x kuvaaja. Eksponenttifunktio tai eksponentiaalifunktio on matematiikassa transsendenttisiin alkeisfunktioihin kuuluva funktio.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Eksponenttifunktio · Katso lisää »
Eksponenttifunktion sarjakehitelmä
Eksponenttifunktion sarjakehitelmä muuttujan x potenssisarjana on muotoa e^x.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Eksponenttifunktion sarjakehitelmä · Katso lisää »
Elliptinen funktio
Elliptinen funktio on kaksijaksoinen, meromorfinen funktio, jolle löytyy kaksi nollasta poikkeavaa jaksoa: kompleksiluvut \omega_1 ja \omega_2 niin, että kaikilla kompleksitason luvuilla z. Lisäksi lukujen \omega_1 ja \omega_2 suhde \omega_1/\omega_2 ei saa olla reaalinen, sillä tällöin funktion jaksot olisivat kompleksitasossa samaan suuntaan ja funktio olisi esitettävissä yksijaksoisena.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Elliptinen funktio · Katso lisää »
Eulerin identiteetti
e^i\varphi,0\leq \varphi on yksikköympyrän parametrisointi kompleksitasossa. (1 + i \pi /N)^N lähestyy arvoa −1. Eulerin identiteetti on kompleksianalyysissä Eulerin lauseella saatu yhtälö jossa Eulerin identiteettiä on kutsuttu matematiikan kauneimmaksi kaavaksi, koska se sitoo toisiinsa useat nykymatematiikan tärkeät luvut: Neperin luvun, piin, imaginaariyksikön ja perusluvut 1:n ja 0:n.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Eulerin identiteetti · Katso lisää »
Eulerin lause (funktioteoria)
Eulerin lause tai Eulerin kaava (nimetty Leonhard Eulerin mukaan) on kompleksianalyysiin liittyvä matemaattinen kaava, joka ilmaisee kompleksilukujen toisaalta eksponenttifunktioon ja toisaalta trigonometriaan perustuvan esityksen välisen yhteyden.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Eulerin lause (funktioteoria) · Katso lisää »
Felix Klein
Christian Felix Klein oli saksalainen matemaatikko, joka tunnetaan tutkimuksistaan ryhmäteorian, kompleksianalyysin ja epäeuklidisen geometrian aloilla sekä geometrian ja ryhmäteorian välisten yhteyksien selvittämisestä.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Felix Klein · Katso lisää »
Fourier-muunnos
Fourier-muunnos (myös Fourier’n muunnos) on matematiikassa käytetty jatkuva integraalimuunnos.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Fourier-muunnos · Katso lisää »
Funktion raja-arvo
Funktion raja-arvo on matematiikassa analyysin ja differentiaali- ja integraalilaskennan peruskäsitteitä.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Funktion raja-arvo · Katso lisää »
Funktioteoria
Funktioteoria eli kompleksianalyysi tutkii analyyttisiä funktioita, integrointia ja kuvauksia kompleksitasossa.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Funktioteoria · Katso lisää »
Funktioteoria (teos)
Funktioteoria on 1983 ilmestynyt Timo V. Lepistön teos kompleksisesta funktioteoriasta.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Funktioteoria (teos) · Katso lisää »
Gaussin kokonaisluku
Gaussin kokonaisluku (tai Gaussin luku) on kompleksiluku x + yi, jossa x ja y ovat kokonaislukuja ja i on imaginaariyksikkö.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Gaussin kokonaisluku · Katso lisää »
Geometrinen konstruktiotehtävä
alkemisteja. Kuva Michael Maierin kirjasta ''Atalanta Fugiens'', 1618. Geometrisella konstruktiotehtävällä tarkoitetaan geometriassa tehtävää, jossa on annettu jokin alkuehto, josta lähtien pitää harpin ja viivaimen avulla käyttämällä konstruoida eli tiettyjä täsmällisiä sääntöjä noudattaen piirtää jokin kuvio.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Geometrinen konstruktiotehtävä · Katso lisää »
Georg Cantor
Georg Ferdinand Ludwig Philipp Cantor (3. maaliskuuta 1845 – 6. tammikuuta 1918) oli saksalainen matemaatikko, joka tunnetaan parhaiten joukko-opin luojana.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Georg Cantor · Katso lisää »
Gudermannin funktio
Gudermannin funktio asymptootteineen Gudermannin funktio eli hyperbolinen amplitudi on erikoisfunktio, joka yhdistää trigonometriset funktiot hyperbolisiin funktioihin ilman kompleksilukujen käyttöä.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Gudermannin funktio · Katso lisää »
Hajaantuva sarja
Hajaantuva sarja määritellään matematiikassa äärettömänä, ei-suppenevana sarjana.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Hajaantuva sarja · Katso lisää »
Harmoninen funktio
Rengasmaisella, kahden samankeskeisen ympyräviivan välisellä alueella määriteltyjä harmonisia funktioita Harmoninen funktio on vähintään kaksi kertaa jatkuvasti derivoituva reaaliarvoinen matemaattinen funktio f: U → \mathbb, joka on määritelty jossakin avaruuden \mathbb^n avoimessa osajoukossa U ja joka toteuttaa Laplacen yhtälön Tämä kirjoitetaan yleensä muotoon tai Koska kompleksitaso \mathbb voidaan samastaa avaruuden \mathbb^2 kanssa, harmonisen funktion käsite on käyttökelpoinen myös, kun määrittelyjoukkona on jokin kompleksitason alue.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Harmoninen funktio · Katso lisää »
Hermiittinen matriisi
Hermiittinen matriisi on neliömatriisi, jonka alkiot ovat kompleksilukuja ja joka on itsensä hermitoitu matriisi, eli matriisi on oman transpoosinsa kompleksikonjugaatti.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Hermiittinen matriisi · Katso lisää »
Hiukkanen laatikossa
'''Hiukkanen laatikossa''' voi vapaasti liikkua läpipääsemättömien esteiden (punaiset) välisellä alueella. Kun esteet ovat hyvin lähellä toisiaan, kvantti-ilmiöt ovat havaittavia. Esimerkiksi hiukkanen löytyy tietyistä kohdista todennäköisemmin kuin toisista ja se voi olla vain tietyillä energiatasoilla. Hiukkanen laatikossa eli hiukkanen äärettömän syvässä potentiaalikuopassa on kvanttimekaniikassa käytetty malli hiukkaselle, joka voi vapaasti liikkua tietyllä alueella, jota rajoittavat läpipääsemättömät esteet.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Hiukkanen laatikossa · Katso lisää »
Hodgen otaksuma
Hodgen otaksuma tai Hodgen konjektuuri on eräs tärkeimmistä algebrallisen geometrian ratkaisemattomista ongelmista.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Hodgen otaksuma · Katso lisää »
Holomorfinen funktio
Suorakulmainen ruudukko (ylhäällä) ja sen kuva holomorfisen funktion ''f'' muodostamassa kuvauksessa (alhaalla). Matematiikassa holomorfiset funktiot ovat kompleksianalyysin keskeinen tutkimuskohde.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Holomorfinen funktio · Katso lisää »
Homografia
Homografia eli projektiivinen muunnos on projektiivisessa geometriassa projektiivisten avaruuksien välinen isomorfismi, jonka indusoivat niiden vektoriavaruuksien välinen isomorfismi, josta ne on johdettu.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Homografia · Katso lisää »
Hyperbolinen funktio
Hyperbolisten funktioiden kuvaajat Hyperboliset funktiot ovat eksponenttifunktion avulla määriteltyjä matemaattisia funktioita, jotka useilta ominaisuuksiltaan muistuttavat trigonometrisia funktioita.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Hyperbolinen funktio · Katso lisää »
Hyperbolinen kulma
Hyperbolinen kulma on hyperbelin kaaren ja kahden origosta alkavan säteen väliseen sektoriin kulmaan liittyvä suure. Keltaisella merkitty hyperbolinen sektori on ''perusasemassaan'', jos ''a''.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Hyperbolinen kulma · Katso lisää »
Imaginaariaika
Imaginaariaika esitettynä koordinaatistossa Imaginaariaika on kvanttimekaniikan käsite, jolla tarkoitetaan ajan määrittämistä kompleksilukuina.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Imaginaariaika · Katso lisää »
Imaginaariluku
Imaginaariluku on negatiivisen luvun tai nollan neliöjuuri.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Imaginaariluku · Katso lisää »
Imaginaariyksikkö
Matematiikassa imaginaariyksikkö mahdollistaa reaalilukujen laajentamisen kompleksilukujen joukkoon.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Imaginaariyksikkö · Katso lisää »
Impedanssi
Impedanssi (tunnus Z) on sähköopissa suure, joka kuvaa virtapiirin vaihtovirralle aiheuttamaa vastusta.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Impedanssi · Katso lisää »
Itseisarvo
Itseisarvo kuvaa matematiikassa luvun suuruutta riippumatta sen etumerkistä.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Itseisarvo · Katso lisää »
J
J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.
Uusi!!: Kompleksiluku ja J · Katso lisää »
Jaksollinen funktio
Jaksollinen funktio on sellainen funktio, joka toistuu samanlaisena tietyn jakson välein.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Jaksollinen funktio · Katso lisää »
Järjestysrelaatio
Järjestysrelaatio on jossakin joukossa määritelty relaatio, joka järjestää sen alkiot suuruusjärjestykseen.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Järjestysrelaatio · Katso lisää »
Juuri (laskutoimitus)
Rhindin papyruksessa vuodelta 1650 eaa. käytettiin juurilaskentaa kolmiomatematiikan apuna. Matematiikassa n. juuri luvusta x tarkoittaa lukua, jonka n. potenssi on x. Luvun x n. juuri merkitään muodossa \sqrt, missä n on luonnollinen luku.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Juuri (laskutoimitus) · Katso lisää »
Juurifunktio
Juurifunktio on muuttujan x \! matemaattinen funktio, joka on potenssifunktion erikoistapaus.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Juurifunktio · Katso lisää »
Kahden potenssit
Matematiikassa kahden potenssi on mikä tahansa ei-negatiivinen kokonaisluku, joka saadaan korottamalla luku kaksi johonkin kokonaisluvulla ilmaistuun potenssiin, toisin sanoen luku kaksi kerrottuna itsellään tietty määrä kertoja.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kahden potenssit · Katso lisää »
Kaiutin
Seinään kiinnitetty kaiutin. Kaiutin eli kovaääninen on sähköakustinen laite, joka muuttaa päätevahvistimelta saapuvan audiosignaalin ilmanpaineen vaihteluiksi eli ääneksi.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kaiutin · Katso lisää »
Kaksoissuhde
Pisteet A', B', C' ja D' ovat pisteiden A, B, C ja D projektiot niiden kautta kulkevalla suoralla. Kaksoissuhteet (A, B, C, D) ja (A', B', C', D') ovat yhtä suuret. pikseleinä ilmoitettujen etäisyyksien kaksoissuhde. Kohdassa (1) on laskettu poikkikadun leveys (8 m) rakennusten tunnettujen leveyksien (ja 6 m) avulla. Kohdassa (2) riittää, että yhden rakennuksen leveys tunnetaan, koska pakopiste V on näkyvissä. Geometriassa kaksoissuhde on neljän samalla suoralla olevien pisteiden A, B, C ja D muodostama suhde \frac.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kaksoissuhde · Katso lisää »
Kanoninen kimppu
Matematiikassa dimensiota n olevan algebrallisen variston kanoninen kimppu on suorakimppu joka on V:n kotangenttikimpun \Omega n:s ulkopotenssi.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kanoninen kimppu · Katso lisää »
Kardioidi
Vierivän ympyrän muodostama kardioidi. Kardioidi. Kardioidi (kreikan sanasta καρδία ’sydän’) on tasokäyrä, jonka piirtää ympyrän kehälle laitettu piste kun ympyrä vierii samansäteisen ympyrän kehää pitkin.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kardioidi · Katso lisää »
Käänteisluku
Funktion y.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Käänteisluku · Katso lisää »
Kääntyvä matriisi
Lineaarialgebrassa n×n-matriisia (eli neliömatriisia) A sanotaan kääntyväksi, säännölliseksi tai epäsingulaariseksi, jos on olemassa sellainen n×n-matriisi B, että missä In on n×n yksikkömatriisi ja kertolaskuna on matriisien tavallinen kertolasku.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kääntyvä matriisi · Katso lisää »
Kertolasku
Kertolasku on yksi aritmetiikan laskutoimituksista ja jakolaskun käänteisoperaatio.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kertolasku · Katso lisää »
Kertoma
Positiivisen kokonaisluvun n kertoma on luvun n ja kaikkien sitä pienempien positiivisten kokonaislukujen tulo, ja se merkitään n!.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kertoma · Katso lisää »
Kolmannen asteen yhtälön ratkaisukaava
Kolmannen asteen polynomiyhtälössä ''y''.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kolmannen asteen yhtälön ratkaisukaava · Katso lisää »
Kompleksi
Kompleksi voi tarkoittaa.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kompleksi · Katso lisää »
Kompleksikonjugaatti
Luku z ja sen kompleksikonjugaatti \barz kompleksitasolla, jossa siis ''Im'' tarkoittaa luvun imaginaariosaa ja ''Re'' reaaliosaa. Kompleksikonjugaatti (myös liittoluku) kompleksiluvulle saadaan, kun vaihdetaan sen imaginaariosan etumerkki.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kompleksikonjugaatti · Katso lisää »
Kompleksiluku
Kompleksilukua voidaan havainnollistaa kompleksitasolla, jonka vaaka-akseli kuvaa reaaliosan ja pystyakseli imaginaariosan suuruutta. Kompleksilukujen joukko \mathbb C on reaalilukujen joukon luonnollinen laajennus.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kompleksiluku · Katso lisää »
Kondensaattori
Erilaisia kondensaattoreita Kondensaattori (puristaa kasaan) on kaksinapainen sähkötekniikassa käytettävä passiivikomponentti.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kondensaattori · Katso lisää »
Konformikuvaus
Suorakulmainen ruudukko (ylempänä) ja sen kuva konformikuvauksessa ''f'' (alempana). Kuvasta näkyy, että ''f'' kuvaa toisensa kohtisuorasti leikkaavat suorat käyrille, jotka nekin leikkaavat toisensa kohtisuorasti. Konformikuvaus on matemaattinen kuvaus, jossa kulmat säilyvät ennallaan.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Konformikuvaus · Katso lisää »
Konstruoituva monikulmio
Säännöllisen viisikulmion konstruointi Konstruoituva monikulmio on säännöllinen monikulmio, joka voidaan piirtää geometrisella konstruktiolla eli ainoastaan harppia ja viivoitinta käyttäen.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Konstruoituva monikulmio · Katso lisää »
Kroneckerin delta
Kroneckerin delta (\delta_) on Leopold Kroneckerin mukaan nimetty matemaattinen kahden muuttujan, yleensä kokonaislukumuuttujan funktio, jonka arvo on 1, jos molemmat muuttujat ovat yhtä suuria, muutoin 0.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kroneckerin delta · Katso lisää »
Kulman kolmiajako
Kulman voi jakaa kolmeen yhtä suureen osaan neusis-konstruktion avulla, mutta ei pelkästään harpilla ja viivoittimella. Kulman kolmiajako on jo antiikin kreikkalaisten matemaatikkojen pohtima geometrinen konstruktiotehtävä, jossa mielivaltainen kulma on jaettava kolmeen yhtä suureen osaan.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kulman kolmiajako · Katso lisää »
Kunta (matematiikka)
Kunta matematiikassa on epäformaalisti sanottuna joukko, johon on määritelty neljä peruslaskutoimitusta siten, että laskutoimitukset noudattavat tavallisia laskulakeja, ja laskutoimitusten tulos kuuluu samaan joukkoon.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kunta (matematiikka) · Katso lisää »
Kuutiojuuri
y.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kuutiojuuri · Katso lisää »
Kvanttikenttäteoria
Kvanttikenttäteoria on fysiikan teoria, joka yhdistää kvanttimekaniikan ja klassisten kenttien teorian.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kvanttikenttäteoria · Katso lisää »
Kvaternio
Kvaterniot ovat kompleksilukujen nelikomponenttinen laajennus, jossa yhden imaginääriakselin i sijaan on käytössä kolme ei-reaalista akselia i, j ja k. Kvaterniot keksi irlantilainen matemaatikko Sir William Rowan Hamilton vuonna 1843.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Kvaternio · Katso lisää »
Laajennettu kompleksitaso
Laajennettu kompleksitaso (\overline) on kompleksilukujen joukko, johon on lisätty yksi piste, äärettömyyspiste (\infty).
Uusi!!: Kompleksiluku ja Laajennettu kompleksitaso · Katso lisää »
Langlandsin ohjelma
Matematiikassa Langlandsin ohjelma on joukko otaksumia, jotka yhdistävät lukuteoriaa ja ryhmien esitysteoriaa ryhmiä koskeviin tuloksiin.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Langlandsin ohjelma · Katso lisää »
Laplace-muunnos
Laplace-muunnos (Laplacen muunnos) on eräs yleisimmin käytetyistä integraalimuunnoksista.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Laplace-muunnos · Katso lisää »
Laskostuminen
Riittävällä tarkkuudella kuvattu tiiliseinä. Moiré-kuvioita. Laskostuminen (myös aliasoituminen) on signaalinkäsittelyssä signaalin kaistaleveyteen nähden liian pienestä näytteenottotaajuudesta johtuva signaalin vääristyminen.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Laskostuminen · Katso lisää »
Lattakierre
Lattakierre on ilma-aluksen tila, jossa siipien nostovoima on kadonnut ja kone pyörii painopisteensä ympäri pudoten alaspäin pohja edellä.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Lattakierre · Katso lisää »
Lien ryhmä
Matematiikassa Lien ryhmä on (reaalinen tai kompleksinen) monisto ja samalla ryhmä, jonka tulo ja käänteisalkio ovat analyyttisiä kuvauksia.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Lien ryhmä · Katso lisää »
Liittomatriisi
Lineaarialgebrassa annetun neliömatriisin liittomatriisi eli adjungoitu matriisi on matriisi, joka muodostetaan korvaamalla alkuperäisen matriisin alkiot niiden alideterminanteilla, vaihtamalla niistä joka toinen vastaluvukseen ja ottamalla näin saadusta matriisista transpoosi.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Liittomatriisi · Katso lisää »
Lineaarikuvaus
Matematiikassa ja erityisesti lineaarialgebrassa sanotaan funktion f: A \to B olevan lineaarikuvaus, jos se toteuttaa ehdot.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Lineaarikuvaus · Katso lisää »
Liouvillen lause
Liouvillen lause on funktioteorian lause, jonka mukaan jokainen koko kompleksitasossa määritelty rajoitettu analyyttinen funktio on vakio.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Liouvillen lause · Katso lisää »
Logaritminen spiraali
Logaritminen spiraali (vakiokulma 10°) Nautilus-helmiveneen kuoren poikkileikkaus, joka on suunnilleen logaritmisen spiraalin muotoinen. Sinisellä merkityn logaritmisen spiraalin kasvuparametri on b.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Logaritminen spiraali · Katso lisää »
Luettelo matemaattisista merkeistä
Seuraavassa taulukossa on matematiikassa usein käytettyjä symboleja.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Luettelo matemaattisista merkeistä · Katso lisää »
Luku
Luvut ovat abstrakteja käsitteitä, joilla ilmoitetaan muun muassa suuruutta, lukumäärää ja järjestystä.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Luku · Katso lisää »
Lukujono
Lukujono tai yksinkertaisesti jono on järjestetty luettelo tietyn lukujoukon alkioista.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Lukujono · Katso lisää »
Lukujoukko
Lukujoukot ovat joukkoja, joiden alkiot ovat lukuja.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Lukujoukko · Katso lisää »
Luonnollinen logaritmi
Luonnollisen logaritmifunktion kuvaaja. Funktio kasvaa hitaasti, mutta rajattomasti, kun ''x'' kasvaa, ja sen raja-arvo, kun ''x'' lähestyy nollaa, on miinus ääretön. Näin ollen y-akseli on kuvaajan asymptootti. Luonnollinen logaritmi on logaritmifunktio, jonka kantaluku on Neperin luku e, eräs irrationaalinen ja transsendenttinen matemaattinen vakio, likiarvoltaan 2,718 281 828.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Luonnollinen logaritmi · Katso lisää »
Mandelbrotin joukko
Kuvassa vaaka-akselilla on c:n reaaliosa ja pystyakselilla imaginääriosa. iteraatiosta. Mandelbrotin joukko eli Mandelbrotin fraktaali on eräs tunnetuimmista fraktaaleista.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Mandelbrotin joukko · Katso lisää »
Matemaattinen merkintä
Katso myös: Luettelo matemaattisista merkeistä, Kreikkalainen kirjaimisto Matemaattinen merkintä eli matemaattinen notaatio on tapa ilmaista matemaattisia objekteja ja käsitteitä symboleilla.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Matemaattinen merkintä · Katso lisää »
Matematiikan historia
Matematiikan historia on hyvin pitkä.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Matematiikan historia · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Matematiikka · Katso lisää »
Matriisi
Matriisi Matriisi on matematiikassa suorakulmainen riveihin ja sarakkeisiin jaettu taulukko, jonka alkiot ovat lukuja (usein reaali- tai kompleksilukuja) tai lausekkeita.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Matriisi · Katso lisää »
Matriisielementti
Matriisielementti on kvanttimekaniikassa käytetty termi, jonka avulla tyypillisesti observaabeleita kuvaaville lineaarioperaattoreille saadaan aikaiseksi matriisiesitys.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Matriisielementti · Katso lisää »
Möbius-kuvaus
Möbius-kuvaukset ovat muotoa olevia kuvauksia, missä a, b, c ja d ovat mielivaltaisia kompleksilukuja.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Möbius-kuvaus · Katso lisää »
Meromorfinen funktio
Meromorfinen funktio on kompleksimuuttujan funktio f\,, joka on analyyttinen lukuun ottamatta erillisiä erikoispisteitä, jotka ovat funktion napoja eli pisteitä, joissa se saa arvon ääretön ja joiden ympäristössä funktiolla on potenssisarjakehitelmä, jossa on vain äärellinen määrä negatiiviseksponenttisia termejä.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Meromorfinen funktio · Katso lisää »
Minkowskin epäyhtälö
Analyysissä Minkowskin epäyhtälön mukaan Lp-avaruudet ovat normiavaruuksia.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Minkowskin epäyhtälö · Katso lisää »
Momenttifunktio
Momenttifunktio eli momentit generoiva funktio eli momenttiemäfunktio on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä satunnaismuuttujan jakaumasta määritelty funktio, joka on yleinen menetelmä laskea jakauman tunnuslukuja eli momentteja.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Momenttifunktio · Katso lisää »
Moreran lause
Kompleksianalyysissä Moreran lauseen mukaan alueessa D määritelty jatkuva kompleksiarvoisen funktion f integraali pitkin kaikkia umpinaisia paloittain säännöllisiä polkuja.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Moreran lause · Katso lisää »
Myötäpäivä
Myötäpäivään Vastapäivään Myötäpäivä on suunta, johon aurinko näyttää liikkuvan taivaan yli pohjoisella pallonpuoliskolla: se nousee idästä ja kiertää päivän aikana etelän kautta länteen.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Myötäpäivä · Katso lisää »
NaN
NaN (Not a Number, suoraan suomennettuna ’ei-numero’, vakiintumaton suomennos ’epäluku’) on määrittelemätön lukuarvo, jota käytetään esimerkiksi tietojenkäsittelyssä.
Uusi!!: Kompleksiluku ja NaN · Katso lisää »
Napakoordinaatisto
Napakoordinaatisto. Napakoordinaatisto on kaksiulotteinen koordinaatisto, jossa jokainen piste on määritetty kiertokulman \theta ja säteen r funktiona.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Napakoordinaatisto · Katso lisää »
Negatiivinen luku
Negatiivinen luku on nollaa pienempi luku.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Negatiivinen luku · Katso lisää »
Neliöjuuri
Neliöjuuri on matematiikkaan, sekä aritmetiikkaan että algebraan, liittyvä laskutoimitus.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Neliöjuuri · Katso lisää »
Neliöjuurifunktio
Reaaliarvoinen neliöjuurifunktio on määritelty ei-negatiivisilla reaaliluvuilla. Neliöjuurifunktio on matematiikassa yleisesti käytetty yhden muuttujan juuri- ja potenssifunktio, joka voidaan esittää muodoissa Neliöjuuren määritelmästä johtuen sen määrittelyjoukko on \left.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Neliöjuurifunktio · Katso lisää »
Noetherin teoreema
Noetherin (ensimmäinen) teoreema sanoo, että jokaiseen fysikaalisen systeemin aktion differentioituvaan symmetriaan liittyy jokin sitä vastaava säilymislaki.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Noetherin teoreema · Katso lisää »
Nollakohta
Funktion nollakohta eli juuri on funktion f(x) sellainen x:n arvo, jolla funktio saa arvon nolla eli Sen mukaan kuuluuko nollakohta (juuri) rationaali-, reaali- tai kompleksilukuihin, nollakohtaa voidaan nimittää rationaaliseksi, reaaliseksi tai kompleksiseksi nollakohdaksi (juureksi).
Uusi!!: Kompleksiluku ja Nollakohta · Katso lisää »
OFDM
OFDM (Orthogonal frequency-division multiplexing) eli DMT-modulointi (Discrete Multitone) perustuu tiedonsiirtoon lukuisilla toisiaan häiritsemättömillä taajuuskanavilla yhtä aikaa.
Uusi!!: Kompleksiluku ja OFDM · Katso lisää »
Ohmin laki
Virtapiiri, jossa 100 ohmin vastus on kytketty 24 voltin jännitelähteeseen, jolloin virtapiirissä kulkee Ohmin lain mukainen 0,24 ampeerin virta. Ohmin laki -muistikolmio Ohmin laki on saksalaisen Georg Simon Ohmin vuonna 1826 esittämä sähköopin laki, jonka mukaan johtimessa (vastuksessa) kulkeva sähkövirta I on suoraan verrannollinen johtimen päiden välillä vaikuttavaan jännitteeseen U. Verrannaisuuskerroin on johtimelle ominainen vakio, konduktanssi G eli sähkönjohtavuus.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Ohmin laki · Katso lisää »
Oliver Heaviside
Oliver Heaviside (18. maaliskuuta 1850 Lontoo – 3. helmikuuta 1925 Devon) oli brittiläinen itseoppinut insinööri, matemaatikko ja fyysikko.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Oliver Heaviside · Katso lisää »
Ominaisarvo, ominaisvektori ja ominaisavaruus
Kuva 1. Tässä Mona Lisaa esittävässä kuvassa kuvaa on muutettu siten, että sen pystysuoraan keskustasta osoittava vektori ei muutu. (Huomaa, että kulmat ovat muuttuneet oikeanpuoleisessa kuvassa.) Sininen vektori, rinnasta olkapäähän, on muuttanut suuntaa, mutta punainen, rinnasta leukaan on pysynyt samana. Punainen vektori on siten muunnoksen '''ominaisvektori''', mutta sininen ei ole. Koska punaisen vektorin pituus ei ole muuttunut, sen ominaisarvo on yksi. Kaikki saman ''y''-koordinaatin omaavat pystysuorat vektorit ovat myös ominaisvektoreita. Ne muodostavat kyseisen ominaisvektorin '''ominaisavaruuden'''. Ominaisarvo, ominaisvektori ja ominaisavaruus ovat alun perin lineaarialgebran piirissä kehitettyjä toisiinsa verrattavia käsitteitä.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Ominaisarvo, ominaisvektori ja ominaisavaruus · Katso lisää »
Osoitin
Osoitin voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Osoitin · Katso lisää »
Pascalin simpukka
Pascalin simpukan r.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Pascalin simpukka · Katso lisää »
Perheyhtäläisyys
Mitä yhteistä perheenjäsenillä tarkkaan ottaen on keskenään? Perheyhtäläisyys on Ludwig Wittgensteinin kielifilosofian käsite.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Perheyhtäläisyys · Katso lisää »
Picardin lause
Picardin lause tarkoittaa kahta funktioteorian lausetta, jotka koskevat analyyttisiä funktioita ja on nimetty Charles Émile Picardin mukaan.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Picardin lause · Katso lisää »
Pilottiaalto
Julkaisija.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Pilottiaalto · Katso lisää »
Pistetulo
Pistetulo eli skalaaritulo on matematiikassa vektoreille määritelty laskutoimitus, jonka tulos on skalaari.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Pistetulo · Katso lisää »
Polynomi
Kolmannen asteen polynomin f(x).
Uusi!!: Kompleksiluku ja Polynomi · Katso lisää »
Projektiivinen geometria
Projektiivinen geometria on geometrian ala, joka tutkii ominaisuuksia, jotka säilyvät keskeisprojektioissa tasolta tasolle.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Projektiivinen geometria · Katso lisää »
Projektiivinen taso
horisontissa, pakopisteessä, jonka voidaan ajatella olevan äärettömän kaukana Projektiivinen taso on geometrinen struktuuri, joka laajentaa tason käsitettä.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Projektiivinen taso · Katso lisää »
Q-analogia
q-analogia on matematiikan osa-alue, joka muistuttaa tavallista analyysiä, mutta perustuu hieman erilaiseen määritelmään.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Q-analogia · Katso lisää »
QAM
QAM on modulointitekniikka, joka yhdistää vaihemodulaation ja amplitudimodulaation.
Uusi!!: Kompleksiluku ja QAM · Katso lisää »
Rationaaliluku
Lukua yksi edustaa ympyrä, jonka voi jakaa esimerkiksi neljään osaan. Eri neljäsosien suuruudet voi hahmottaa värittämällä ympyrän neljäsosista eri lukumääriä. Rationaalilukujen joukko (ℚ) on reaalilukujen joukon osajoukko, jonka jäsenet voidaan esittää kahden kokonaisluvun osamääränä eli murtolukuna muodossa \scriptstyle \frac: Tässä lukua m kutsutaan osoittajaksi ja lukua n nimittäjäksi.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Rationaaliluku · Katso lisää »
Reaaliluku
Lukusuora, johon on merkitty joitakin erityisiä reaalilukuja Reaaliluvut voidaan kuvailla havainnollisesti eri tavoin: yksi tapa on sanoa, että niihin luetaan sekä rationaaliluvut (kuten 2 tai 2/3) että irrationaaliluvut (kuten \pi tai neliöjuuri 2).
Uusi!!: Kompleksiluku ja Reaaliluku · Katso lisää »
Rengas (matematiikka)
Rengas on keskeinen algebrassa käytetty matemaattinen käsite, joka sijoittuu rakenteellisesti ryhmän ja kunnan väliin.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Rengas (matematiikka) · Katso lisää »
Riemannin hypoteesi
Riemannin hypoteesi on Bernhard Riemannin vuonna 1859 esittämä hypoteesi Riemannin zeeta-funktion nollakohtien esiintymisestä.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Riemannin hypoteesi · Katso lisää »
Riemannin pallo
Stereografisella projektiolla laajennettu kompleksitaso voidaan kuvata Riemannin pallolle tai päinvastoin. Riemannin pallo on kompleksitason yläpuolella sijaitseva pallo, joka sivuaa kompleksitasoa origossa.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Riemannin pallo · Katso lisää »
Riemannin pinta
Matematiikassa Riemannin pinta, nimetty matemaatikko Bernhard Riemannin mukaan, on 1-ulotteinen kompleksimonisto (eli 2-ulotteinen monisto).
Uusi!!: Kompleksiluku ja Riemannin pinta · Katso lisää »
Riemannin zeeta-funktio
Matematiikassa Riemannin zeeta-funktio on kompleksitason kuvaus, joka liittyy alkulukujen jakaumaan ja on siksi mielenkiintoinen mm.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Riemannin zeeta-funktio · Katso lisää »
RLC-piiri
toroidikäämi ja oikealla kondensaattori. RLC-piiri (R, L ja C voivat olla nimessä myös eri järjestyksissä) on virtapiiri, jossa on vastus (R, resistanssi), käämi (L, induktanssi) ja kondensaattori (C, kapasitanssi).
Uusi!!: Kompleksiluku ja RLC-piiri · Katso lisää »
Rotaatio (geometria)
Tasokuvion kierto pisteen O. ympäri Geometriassa rotaatio eli kierto on eräs yhtenevyyskuvaus.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Rotaatio (geometria) · Katso lisää »
Ryhmä (algebra)
D6-ryhmän ryhmädiagrammi. Ryhmä on tärkein yhden joukon ja yhden laskutoimituksen muodostama algebrallinen rakenne.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Ryhmä (algebra) · Katso lisää »
Ryhmänopeus
vaihenopeudella, vihreät kiekot ryhmänopeudella. Tässä syvän veden tapauksessa vaihenopeus on kaksi kertaa niin suuri kuin ryhmänopeus. Jokainen punainen neliö kohtaa kaksi vihreää kiekkoa kulkiessaan kuvan vasemmasta laidasta oikeaan. Aaltoryhmän takana näyttää muodostuvan uusia aaltoja, joiden amplitudi kasvaa, kunnes ne ovat kuvan keskellä, minkä jälkeen ne häviävät ennen saapumistaan kuvan oikeaan laitaan. Veden pinnalla etenevissä painovoima-aalloissa vesipisaroiden nopeudet nopeudet ovat useimmiten paljon pienempiä kuin aallon vaihenopeus. Etenevä aaltopaketti, jossa vaihenopeus on suurempi kuin ryhmänopeus. pmid.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Ryhmänopeus · Katso lisää »
Schanuelin konjektuuri
Schanuelin otaksuma on seuraava transkendenttisten lukujen teoriaan liittyvä avoin ongelma: Otaksuman esitti Stephen Schanuel 1960-luvulla ja se löytyy esimerkiksi Serge Langin kirjasta.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Schanuelin konjektuuri · Katso lisää »
Schrödingerin yhtälö
Schrödingerin yhtälö on kvanttimekaniikassa käytetty aaltoyhtälö, joka osoittaa, millainen aaltofunktio hiukkaseen liittyy, kun sillä on tietyn suuruinen energia ja se on tietynlaisessa potentiaalissa.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Schrödingerin yhtälö · Katso lisää »
Seki Takakazu
Seki Takakazu (noin 1640–1708), myös Seki Kōwa, oli japanilainen matemaatikko ja kirjailija.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Seki Takakazu · Katso lisää »
Signum-funktio
Signum-funktion kuvaaja on selvästi pariton funktio. Signum-funktio eli etumerkkifunktio on matematiikassa erikoisfunktio, joka saa arvoksi vain lukuja –1, 0 ja 1.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Signum-funktio · Katso lisää »
Sironta
Lasersäteilyn diffraktiokuvio kahdesta (yllä) ja viidestä (alla) raosta. Viinilasi videoprojektorin valokeilassa saa valon siroamaan. Sironta on fysikaalinen prosessi, missä säteily, esimerkiksi valo tai liikkuva hiukkanen, muuttaa suuntaansa kohdatessaan esteen tai tiheyden muutoksen aineessa, jossa se kulkee.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Sironta · Katso lisää »
Sisätuloavaruus
Sisätuloavaruus on matematiikan käsite, tarkemmin ottaen algebrallinen rakenne.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Sisätuloavaruus · Katso lisää »
Skalaarikenttä
Skalaarikenttä eli skalaarifunktio on matematiikassa ja fysiikassa käytettävä nimitys reaaliarvoisesta tai kompleksiarvoisesta funktiosta.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Skalaarikenttä · Katso lisää »
Spinori
Spinori on matematiikassa ja fysiikassa esiintyvä eräiden kompleksisten vektoriavaruuksien elementti.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Spinori · Katso lisää »
Spontaani emissio
Spontaani emissio on prosessi, jossa valonlähde kuten atomi, molekyyli, nanokide tai nukleoni palaa viritetyltä energiatilalta johonkin alempaan energiatilaan samalla emittoiden fotonin.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Spontaani emissio · Katso lisää »
Stereografinen projektio
Havainnekuva stereografisesta projektiosta pohjoisnavalta pallon alla olevalle tasolle Stereografinen projektio on geometrinen kuvaus, joka kuvaa koko pallopinnan tasolle yhtä pistettä lukuun ottamatta.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Stereografinen projektio · Katso lisää »
Subharmoninen funktio
Subharmoniset funktiot ovat matematiikassa tärkeä funktioiden luokka, jota käytetään varsinkin osittaisdifferentiaaliyhtälöiden teoriassa, kompleksianalyysissa ja potentiaaliteoriassa.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Subharmoninen funktio · Katso lisää »
Suskeptanssi
Suskeptanssi (tunnus B) tarkoittaa sähkötekniikassa ja elektroniikassa vaihtovirtajohtavuuden eli admittanssin imaginaariosaa ja siten sen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on siemens (S).
Uusi!!: Kompleksiluku ja Suskeptanssi · Katso lisää »
Tasoaalto
Tasoaaltojen aaltorintamat Tasoaalto on vakiotaajuuksinen aalto, jonka aaltorintamat ovat yhdensuuntaisia pintoja.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Tasoaalto · Katso lisää »
Tason yhtenevyyskuvaus
Tason yhtenevyyskuvaus eli tason isometria on geometriassa euklidisen tason yhtenevyyskuvaus itselleen eli kuvaus, jossa tasokuvioiden geometriset ominaisuudet kuten janojen pituus ja kulmat säilyvät.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Tason yhtenevyyskuvaus · Katso lisää »
Tähtimäinen alue
kupera tavanomaisessa merkityksessään. Rengasalue ei ole tähtimäinen alue. Matematiikassa euklidisen avaruuden \mathbb^n joukko S on tähtimäinen alue, jos on olemassa sellainen joukon S piste x0, että jokainen S:n piste voidaan yhdistää pisteeseen x0 janalla, joka on kokonaan S:ssä.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Tähtimäinen alue · Katso lisää »
Teho
Fysiikassa teho (tunnus P) on tehdyn työn tai käytetyn energian määrä aikayksikössä.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Teho · Katso lisää »
TI-86
TI-86 on Texas Instrumentsin ohjelmoitava, graafinen laskin, joka esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1997.
Uusi!!: Kompleksiluku ja TI-86 · Katso lisää »
Tiheysmatriisi
Tiheysmatriisi kuvaa kvanttisysteemin tilaa yleisemmin kuin pelkkä aaltofunktio, sillä se sallii myös sekoitetut tilat.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Tiheysmatriisi · Katso lisää »
Todennäköisyydet generoiva funktio
Todennäköisyydet generoiva funktio (lyhennetään joskus tgf) on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä satunnaismuuttujan todennäköisyysjakaumasta määritelty funktio, jonka avulla voidaan laskea jakauman todennäköisyyksiä ja tekijämomentteja.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Todennäköisyydet generoiva funktio · Katso lisää »
Todennäköisyysamplitudi
Todennäköisyysamplitudi on kvanttimekaniikassa aaltofunktion amplitudia kuvaava kompleksiluku.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Todennäköisyysamplitudi · Katso lisää »
Toisen asteen yhtälö
Toisen asteen käyriä diskriminantin arvoilla >0,.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Toisen asteen yhtälö · Katso lisää »
Torus
Torus on geometriassa pyörähdyspinta, joka syntyy ympyrän pyörähtäessä kolmiulotteisessa avaruudessa ympyrän kanssa samassa tasossa olevan akselin ympäri.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Torus · Katso lisää »
Transkendenttifunktio
Transkendenttifunktio eli transkendenttinen funktio on matematiikassa analyyttinen funktio, joka ei ole algebrallinen.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Transkendenttifunktio · Katso lisää »
Transsendenttiluku
Luku pii on eräs transsendenttiluku. Transsendenttiluku (myös transkendenttiluku) on kompleksiluku, joka ei ole algebrallinen luku.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Transsendenttiluku · Katso lisää »
Trigonometrinen funktio
Trigonometriset funktiot ovat matematiikassa kulman funktioita, jotka ovat tärkeitä, kun tutkitaan kolmioita tai mallinnetaan jaksollisia ilmiöitä.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Trigonometrinen funktio · Katso lisää »
Vastaluku
Matematiikassa jokaisella kokonaisluvulla x on vastaluku − x, jolle pätee x + (−x).
Uusi!!: Kompleksiluku ja Vastaluku · Katso lisää »
Vektori
Vektori \mathbf \vec a osoittaa A:sta B:hen Vektori on matematiikassa, fysiikassa ja tekniikassa geometrinen malli, jota käytetään kuvaamaan suureita, joilla on sekä suuruus että suunta.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Vektori · Katso lisää »
Vietan kaavat
Vietan kaavat antavat matematiikassa yhteyden polynomin kertoimien ja sen juurten summien ja tulojen välille.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Vietan kaavat · Katso lisää »
Virhefunktio
Virhefunktion kuvaaja Virhefunktio on eräs useimmin vastaantulevista erikoisfunktioista.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Virhefunktio · Katso lisää »
Wronskin determinantti
Matematiikassa Wronskin determinantilla tarkoitetaan determinanttia, jonka kehitti Józef Maria Hoene-Wroński ja nimesi Thomas Muir.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Wronskin determinantti · Katso lisää »
Yhtälö
Yhtälö on kahden lausekkeen merkitty yhtäsuuruus.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Yhtälö · Katso lisää »
Yksikköjuuri
Yksikköjuuri tai ykkösenjuuri on kompleksiluku, joka korotettuna annetun positiivisen kokonaisluvun n osoittamaan potenssiin on 1.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Yksikköjuuri · Katso lisää »
Yleistetty Riemannin hypoteesi
Yleistetyn Riemannin hypoteesin (Dirichlet'n L-funktioille) muotoili todennäköisesti ensimmäisen kerran Adolf Piltz vuonna 1884.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Yleistetty Riemannin hypoteesi · Katso lisää »
Z
Z (z) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 26.
Uusi!!: Kompleksiluku ja Z · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Argandin diagrammi, Kompleksiaritmetiikka, Kompleksiluvut, Kompleksitaso, Reaaliosa.
