Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Charles S. Peirce

Indeksi Charles S. Peirce

Charles Sanders Peirce (10. syyskuuta 1839 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat – 19. huhtikuuta 1914 Milford, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen filosofi, loogikko, luonnontieteilijä ja yleisnero.

76 suhteet: Abduktiivinen päättely, Ahti-Veikko Pietarinen, Ankkatesti, Ateismi, Charles, Charles S. Peircen tieteiden luokittelu, Empirismi, Ernst Schröder, Fallibilismi, Falsifiointi, Fenomenologia, Filosofia, Georg Henrik von Wright, George Boole, George Herbert Mead, Giovanni Vailati, Gottfried Leibniz, Hyvetietoteoria, Instrumentalismi, Isaac Levi, John Dewey, Kategoria (filosofia), Käyttötaide, Kieleily, Kielitiede, Länsimaisen filosofian historia, Logiikan historia, Looginen portti, Louis Couturat, Luettelo filosofeista, Meemi, Merkitys, Merkki, Mikyys ja tämyys, Nelivärilause, Nykyfilosofia, Objektiivinen idealismi, Olemassaolo, Olio (filosofia), Ontologia, Panteismi, Paul Weiss, Päättely, Peircen nuoli, Pragmatismi, Pragmatistinen kasvatusfilosofia, Pukeutumisen tutkimus, Reseptioestetiikka, Satunnaistaminen, Semanttinen verkko, ..., Semiotiikka, Sisäinen realismi, Skeptismi, Symbolinen analyysi, Thorstein Veblen, Tiedon hankkimisen menetelmät, Tieteen historia, Tieteenfilosofia, Tieteenfilosofian historia, Tieteilijöiden esittämä uskontokritiikki, Tietoteoria, Totuus, Tykismi, Tyyppi ja token, Universaalien ongelma, Uskontokritiikki, Uuspragmatismi, Victoria Welby-Gregory, William James, Yhdysvallat, Yhdysvaltalainen kulttuuri, Yleisnero, 10. syyskuuta, 1800-luvun filosofia, 19. huhtikuuta, 1900-luvun filosofia. Laajenna indeksi (26 lisää) »

Abduktiivinen päättely

Abduktiivinen päättely on ”päättelyä parhaaseen saatavilla olevaan selitykseen”.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Abduktiivinen päättely · Katso lisää »

Ahti-Veikko Pietarinen

Ahti-Veikko Pietarinen (s. 4. marraskuuta 1971) on suomalainen filosofi ja loogikko.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Ahti-Veikko Pietarinen · Katso lisää »

Ankkatesti

Vaakkuu kuin ankka Ankkatesti on seuraavantyyppisen päättelyn leikillinen nimitys: Jos se näyttää ankalta, ui niin kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se on todennäköisesti ankka.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Ankkatesti · Katso lisää »

Ateismi

Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Ateismi · Katso lisää »

Charles

Charles on miehen etunimi.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Charles · Katso lisää »

Charles S. Peircen tieteiden luokittelu

Charles S. Peirce (1839–1914) esitti oman luokittelunsa filosofialle, matematiikalle ja tieteelle.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Charles S. Peircen tieteiden luokittelu · Katso lisää »

Empirismi

Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Empirismi · Katso lisää »

Ernst Schröder

Ernst Schröder Friedrich Wilhelm Karl Ernst Schröder (25. marraskuuta 1841 Mannheim – 16. kesäkuuta 1902 Karlsruhe) oli saksalainen matemaatikko, joka tunnetaan ennen kaikkea algebrallisen logiikan kehittäjänä.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Ernst Schröder · Katso lisää »

Fallibilismi

1700-luvulla löydetyt mustajoutsenet kumosivat käsityksen siitä, että kaikki joutsenet olisivat valkoisia. Fallibilismi (latinan sanasta fallibilis ’erehtyvä’) on epistemologinen periaate, jonka mukaan uskomukset voivat aina osoittautua tarkemmassa tutkimuksessa virheelliseksi.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Fallibilismi · Katso lisää »

Falsifiointi

Falsifiointi eli falsifioiminen (Fallibilismi merkitsee Charles S. Peircen alullepanemaa tieteenfilosofista oppia, jonka mukaan kaikkia väitteitä on pidettävä periaatteessa kumoutuvina. Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka ovat falsifioitavissa eli periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla. Toisinaan näitä termejä myös käytetään synonyymeina, mutta Peircen ja Karl Popperin näkemysten välillä on sisällöllisiä eroja.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Falsifiointi · Katso lisää »

Fenomenologia

Fenomenologia (ilmenevä, ilmiö;, puhe, oppi) eli oppi ilmiöistä tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Fenomenologia · Katso lisää »

Filosofia

Filosofia on noin 600–400 eaa.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Filosofia · Katso lisää »

Georg Henrik von Wright

Georg Henrik von Wright (14. kesäkuuta 1916 Helsinki – 16. kesäkuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen filosofi, akateemikko ja yhteiskunnallinen ajattelija, joka piti itseään humanistina.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Georg Henrik von Wright · Katso lisää »

George Boole

George Boole (2. marraskuuta 1815 Lincoln, Lincolnshire, Englanti – 8. joulukuuta 1864 Ballintemple, Corkin kreivikunta, Irlanti) oli brittiläinen matemaatikko ja filosofi.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja George Boole · Katso lisää »

George Herbert Mead

George Herbert Mead (27. helmikuuta 1863 South Hadley, Massachusetts Yhdysvallat – 26. huhtikuuta 1931) oli yhdysvaltalainen filosofi, psykologi ja sosiaalipsykologi.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja George Herbert Mead · Katso lisää »

Giovanni Vailati

Giovanni Vailati Giovanni Vailati (24. huhtikuuta 1863 Crema, Italia – 14. toukokuuta 1909) oli italialainen analyyttinen ja pragmatistinen filosofi, tieteenhistorioitsija ja matemaatikko.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Giovanni Vailati · Katso lisää »

Gottfried Leibniz

Gottfried Wilhelm Leibniz (myös Leibnitz tai von Leibniz; 1. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Gottfried Leibniz · Katso lisää »

Hyvetietoteoria

Hyvetietoteoria eli hyve-epistemologia on tietoteorian lohko, joka tarkastelee käsitysten muodostajien ominaisuuksia.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Hyvetietoteoria · Katso lisää »

Instrumentalismi

(Metodologinen) instrumentalismi on tieteenfilosofinen näkemys, jonka mukaan käsitteet ja teoriat ovat hyödyllisiä instrumentteja ja niiden arvoa ihmisille ei mitata sillä, ovatko ne tosia vai epätosia (tai kuvastavatko ne totuutta), vaan sillä kuinka tehokkaasti ne selittävät ja ennustavat ilmiöitä.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Instrumentalismi · Katso lisää »

Isaac Levi

Isaac Levi (30. kesäkuuta 1930 – 25. joulukuuta 2018) oli yhdysvaltalainen filosofi ja Columbian yliopiston John Dewey -oppituolin filosofian professori.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Isaac Levi · Katso lisää »

John Dewey

John Dewey John Dewey (20. lokakuuta 1859 – 1. kesäkuuta 1952) oli yhdysvaltalainen filosofi ja psykologi, joka mainitaan usein yhtenä maansa 1900-luvun merkittävimmistä kasvatuspsykologeista.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja John Dewey · Katso lisää »

Kategoria (filosofia)

Kategoria (entiteettiluokka, perusluokka) tarkoittaa filosofiassa (erityisesti ontologiassa) yleisimpiä todellisuuden olemuksia tai yleisimpiä käsitteitä, peruskäsitteitä.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Kategoria (filosofia) · Katso lisää »

Käyttötaide

Soveltava taide eli käyttötaide on käytännön tarkoituksia palvelevaa taidetta, esimerkiksi taideteollisuuden tuotteita ja mainosgrafiikkaa.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Käyttötaide · Katso lisää »

Kieleily

Kieleily on käsite, jolla on pyritty kuvaamaan kieltä ihmisen lajityypillisenä yhteistoiminnan muotona, joka mahdollistaa inhimillisen sosiaalisen järjestyksen muodostumisen.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Kieleily · Katso lisää »

Kielitiede

Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Kielitiede · Katso lisää »

Länsimaisen filosofian historia

Länsimaisella filosofialla on pitkä historia, joka kytkeytyy muiden tieteiden ja erityisesti luonnontieteiden kehitykseen.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Länsimaisen filosofian historia · Katso lisää »

Logiikan historia

''Typus Logice'' – logiikan keskeiset menetelmät ja ongelmat renessanssiaikaisessa kuvassa. Gregor Reisch, ''Margarita Philosophica'', 1503/1508?. Logiikan historia käsittää logiikan synnyn ja kehityksen eri kulttuureissa ja filosofisissa perinteissä historian aikana.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Logiikan historia · Katso lisää »

Looginen portti

Looginen portti muodostuu kytkimistä, joiden avulla voidaan tehdä laskutoimituksia tai loogisia konnektiiveja Boolen algebran avulla digitaalisissa piireissä.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Looginen portti · Katso lisää »

Louis Couturat

Louis Couturat (17. tammikuuta 1868 – 3. elokuuta 1914) oli ranskalainen loogikko, matemaatikko, filosofi ja kielitieteilijä.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Louis Couturat · Katso lisää »

Luettelo filosofeista

Luettelo filosofeista suuntauksittain.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Luettelo filosofeista · Katso lisää »

Meemi

Meemi (Se on kulttuurinen ja viestinnällinen kopioituja eli replikaattori. Käsitettä meemi käytti ensimmäisenä Richard Dawkins vuonna 1976 kirjassaan Geenin itsekkyys. Esimerkkeinä meemeistä Dawkins luettelee ”sävelmät, ajatukset, hokemat, vaatemuodit, saviruukkujen ja rakennusten kaarten muodot”. Antaessaan keksinnölleen nimeä hän halusi ”substantiivin, johon sisältyy kulttuurin välittymisen yksikön eli matkimisen yksikön idea”. Arvostelijoiden mukaan meemiteorialla eli memetiikalla ei ole tieteellistä pohjaa. Monet tutkijat ovat leimanneet sen näennäistieteeksi, minkä seurauksena meemitutkimuksesta ei ole tullut tiedeyhteisön hyväksymää tutkimusohjelmaa. Meemikäsitteen luonut Dawkins on itse ottanut etäisyyttä hänen ajatuksensa ympärille syntyneeseen memetiikkaan.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Meemi · Katso lisää »

Merkitys

Merkitys on semiotiikan ja kielifilosofian käyttämä käsite.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Merkitys · Katso lisää »

Merkki

Merkki on asia, joka viittaa johonkin toiseen asiaan.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Merkki · Katso lisää »

Mikyys ja tämyys

Mikyys ja tämyys (lat. haecceitas Tämyys tarkoittaa olion partikulariteettia tai individualiteettia eli yksilöllisyyttä, eli niitä ominaisuuksia tai luonteenpiirteitä, jotka tekevät siitä yksilöolion (esimerkiksi ne tekijät, jotka tekevät tietystä ihmisestä tunnistettavan yksilön). Termit kehitti Duns Scotus. Charles Peirce käytti myöhemmin termiä tämyys ei-deskriptiivisenä viittauksena yksilöön.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Mikyys ja tämyys · Katso lisää »

Nelivärilause

Esimerkki nelivärikartasta Kun keskellä olevaa aluetta ympäröi parillinen määrä alueita (vas.), riittää kolme väriä. Muussa tapauksessa tarvitaan neljäs väri (oik.). Nelivärilause eli neliväriteoreema on verkko- eli graafiteorian tulos, jonka mukaan jokainen tasokartta voidaan värittää neljällä eri värillä siten, että millään kahdella vierekkäisellä samanvärisellä alueella ei ole yhteistä rajaa.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Nelivärilause · Katso lisää »

Nykyfilosofia

Nykyfilosofia on luonteeltaan tekninen termi, jolla viitataan tiettyyn ajanjaksoon länsimaisen filosofian historiassa: 1900-luvun ja 2000-luvun filosofiaan.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Nykyfilosofia · Katso lisää »

Objektiivinen idealismi

Objektiivinen idealismi on ontologinen idealistinen käsitys, jonka mukaan todellisuuden määräävä henkinen perusaines on riippumaton yksilön tietoisuudesta.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Objektiivinen idealismi · Katso lisää »

Olemassaolo

Olemassaolon määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Olemassaolo · Katso lisää »

Olio (filosofia)

Olio on filosofinen käsite, joka viittaa johonkin asiaan tai entiteettiin.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Olio (filosofia) · Katso lisää »

Ontologia

Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Ontologia · Katso lisää »

Panteismi

Panteismi (kreikan pan, ’kaikki’ ja theos, ’jumala’) on näkemys, jonka mukaan kaikkeus eli luonto on sama kuin Jumala.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Panteismi · Katso lisää »

Paul Weiss

Paul Weiss (19. toukokuuta 1901 – 5. heinäkuuta 2002) oli yhdysvaltalainen filosofi, joka tunnetaan ennen kaikkea metafyysikkona sekä yrityksistään poistaa ikäsyrjintä yhdysvaltalaisista yliopistoista.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Paul Weiss · Katso lisää »

Päättely

Ajattelija'' (1880-82), Ny Carlsberg Glyptotek, Kööpenhamina. Päättely on ajattelua, joka tavallisesti etenee oletuksista johtopäätökseen.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Päättely · Katso lisää »

Peircen nuoli

Peircen nuoli on propositiologiikassa konnektiivi, jolla on seuraavanlainen totuusarvotaulukko: Peircen nuoli tarkoittaa normaalissa kielessä samaa kuin "ei eikä".

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Peircen nuoli · Katso lisää »

Pragmatismi

Pragmatismi (Pihlström 2001, s. 14.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Pragmatismi · Katso lisää »

Pragmatistinen kasvatusfilosofia

Pragmatistinen kasvatusfilosofia on teorioiden käytännön toimivuutta ja käytäntöön välittömästi sitoutuvuutta, yhteisöllisyyttä, ongelmalähtöistä oppimista ja demokratiaa painottava kasvatustieteen ajatussuuntaus.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Pragmatistinen kasvatusfilosofia · Katso lisää »

Pukeutumisen tutkimus

''Meyers Konversations-Lexikon'', 1885-1890, 1600–1800-lukujen eurooppalaisia asuja. Pukeutumisen tutkimus on tieteenala, jossa käsitellään vaatetukseen, ulkonäköön, muotiin ja kulttuuriseen ihmisruumiiseen liittyviä teemoja.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Pukeutumisen tutkimus · Katso lisää »

Reseptioestetiikka

Reseptioestetiikka (saks. Rezeptionsästhetik) eli taiteen vastaanoton tutkimus on estetiikan tutkimussuuntaus, joka keskittyy tarkastelemaan taiteen vastaanottokokemusta eli reseptiota.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Reseptioestetiikka · Katso lisää »

Satunnaistaminen

Satunnaistaminen tarkoittaa jonkin prosessin tekemistä satunnaiseksi; se tarkoittaa.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Satunnaistaminen · Katso lisää »

Semanttinen verkko

Semanttinen verkko on 1950-luvulta lähtien kehitelty tietämyksen esittämistapa.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Semanttinen verkko · Katso lisää »

Semiotiikka

Semiotiikka (’merkitsemistaito’) eli merkkioppi on filosofinen suuntaus, joka tutkii merkkien, kuten sanojen, semantiikkaa eli merkkien merkitystä, syntaksia eli yhdistelysääntöjä ja pragmatiikkaa eli tilannekohtaista merkitystä ja käyttöä.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Semiotiikka · Katso lisää »

Sisäinen realismi

Sisäinen realismi (myös pragmaattinen realismi) on ontologinen kanta, jota on kannattanut ennen kaikkea Hilary Putnam.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Sisäinen realismi · Katso lisää »

Skeptismi

Skeptismi (muinaiskreikan sanasta skeptesthai ’tutkia’; käytetään myös termejä skeptisismi, skeptisyys, skepsismi) on oppi, jonka mukaan ihminen ei voi saavuttaa varmaa tietoa.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Skeptismi · Katso lisää »

Symbolinen analyysi

Symbolinen analyysi on metateoria, kuinka käyttää tulkintoja symbolien välisten suhteiden ymmärtämissä.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Symbolinen analyysi · Katso lisää »

Thorstein Veblen

Thorstein Bunde Veblen (alkuperäinen etunimi Torsten, 30. heinäkuuta 1857 – 3. elokuuta 1929) oli norjalais-yhdysvaltalainen sosiologi ja taloustieteilijä.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Thorstein Veblen · Katso lisää »

Tiedon hankkimisen menetelmät

Tiedon hankkimisen menetelmiä tai käsitysten muodostamisen menetelmiä voidaan erotella useita erilaisia.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Tiedon hankkimisen menetelmät · Katso lisää »

Tieteen historia

Tieteen historia on historiallista tutkimusta tieteen kehityksestä sekä luonnontieteissä että ihmistieteissä.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Tieteen historia · Katso lisää »

Tieteenfilosofia

Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Tieteenfilosofia · Katso lisää »

Tieteenfilosofian historia

Tieteenfilosofian historia liittyy läheisesti toisaalta tieteen historiaan ja toisaalta muiden filosofisten, erityisesti tietoteoreettisten, ajatusten historiaan.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Tieteenfilosofian historia · Katso lisää »

Tieteilijöiden esittämä uskontokritiikki

Tieteilijöiden esittämä uskontokritiikki on tieteenharjoittajien esittämää arvostelua uskontoa ja uskonnollista todellisuuskäsitystä kohtaan.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Tieteilijöiden esittämä uskontokritiikki · Katso lisää »

Tietoteoria

Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Tietoteoria · Katso lisää »

Totuus

''Totuus'', Jules Joseph Lefebvre, 1870. Totuus tarkoittaa yleiskielessä tavallisesti sitä mikä on totta, vastaa todellisuutta, tosiasiaa.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Totuus · Katso lisää »

Tykismi

Tykismi on filosofinen teesi, jonka mukaan sattuma vaikuttaa maailmankaikkeuden toimintaan.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Tykismi · Katso lisää »

Tyyppi ja token

Tyyppi on ontologiassa eräs olevan kategoria.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Tyyppi ja token · Katso lisää »

Universaalien ongelma

Universaalien ongelmalla tarkoitetaan ongelmaa siitä, mikä on mielen yleisten ideoiden, universaalien eli yleiskäsitteiden, suhde partikulaareista eli yksilöolioista koostuvaan mielen ulkopuoliseen todellisuuteen.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Universaalien ongelma · Katso lisää »

Uskontokritiikki

Uskontokritiikki tarkoittaa uskonnon arvostelemista erilaisilla perusteilla.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Uskontokritiikki · Katso lisää »

Uuspragmatismi

Uuspragmatismi, tai joskus ”kielellinen pragmatismi”, on vaikeasti määriteltävä analyyttisen filosofian osa-alue, jonka sanotaan syntyneen Yhdysvalloissa.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Uuspragmatismi · Katso lisää »

Victoria Welby-Gregory

Victoria Welby Victoria Welby-Gregory (1837–1912) oli englantilainen itseoppinut filosofi, semiootikko, muusikko sekä vesiväritaiteilija.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Victoria Welby-Gregory · Katso lisää »

William James

William James. William James (11. tammikuuta 1842 – 26. elokuuta 1910) oli yhdysvaltalainen psykologi ja filosofi sekä pragmatismin perustaja yhdessä C. S. Peircen kanssa.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja William James · Katso lisää »

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Yhdysvallat · Katso lisää »

Yhdysvaltalainen kulttuuri

Yhdysvaltalainen kulttuuri on länsimainen kulttuuri, joka perustuu vanhoihin eurooppalaisiin kulttuureihin.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Yhdysvaltalainen kulttuuri · Katso lisää »

Yleisnero

Leonardo da Vinci on ehkä tunnetuin yleisnerona pidetty henkilö. Yleisneroksi kutsutaan henkilöä, joka hallitsee erinomaisesti useita eri tieteen ja taiteen aloja.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja Yleisnero · Katso lisää »

10. syyskuuta

10.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja 10. syyskuuta · Katso lisää »

1800-luvun filosofia

1800-luvun filosofia sisältää suuria muutoksia länsimaisessa ajattelussa.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja 1800-luvun filosofia · Katso lisää »

19. huhtikuuta

19.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja 19. huhtikuuta · Katso lisää »

1900-luvun filosofia

1900-luvulla filosofia toi mukanaan mullistuksia, jotka synnyttivät erilaisia keskenään ristiriitaisia filosofisia suuntauksia, mitä tulee filosofien suhteeseen tiedon perusteisiin ja erilaisiin absoluuttisiin totuuksiin.

Uusi!!: Charles S. Peirce ja 1900-luvun filosofia · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

C. S. Peirce, C.S. Peirce, Charles Peirce, Charles Sanders Peirce.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »