Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
12 suhteet: Erik Andersson Knape, Gyllenhielm, Henrik Hybertsson, Henrik Kaarlenpoika Horn, Kaarle IX, Karlbergin linna, Kurön, Ruhnu, Valtakunnanamiraali, 1574, 1601, 1650.
Erik Andersson Knape
Erik Andersson Knape (k. 1634) oli turkulainen kauppias ja Kustaa II Aadolfin ajan mahtavimpia porvareita.
Uusi!!: Carl Gyllenhielm ja Erik Andersson Knape · Katso lisää »
Gyllenhielm
Gyllenhielm (Gyldenhielm) on eräiden Vaasa-sukuisten Ruotsin kuninkaiden aviottomien jälkeläisten nimi, kuten Juhana III:n ja Kaarina Hannuntyttären lasten.
Uusi!!: Carl Gyllenhielm ja Gyllenhielm · Katso lisää »
Henrik Hybertsson
Henrik Hybertsson (tai Hendrik Hubertsen, k. 1627) oli hollantilainen laivanrakentaja, joka työskenteli Tukholman laivastolle 1600-luvun alussa.
Uusi!!: Carl Gyllenhielm ja Henrik Hybertsson · Katso lisää »
Henrik Kaarlenpoika Horn
Henrik Kaarlenpoika Horn (2. syyskuuta 1578 Rantasalmi – 20. toukokuuta 1618 Tukholma) Runeberg.org.
Uusi!!: Carl Gyllenhielm ja Henrik Kaarlenpoika Horn · Katso lisää »
Kaarle IX
Kaarle IX (4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611) oli Ruotsin hallitsija vuosina 1599–1611, kuningas virallisesti vuodesta 1604. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan. Kustaa Vaasa luovutti hänelle testamentissaan oman herttuakunnan Sveanmaan alueelta. Kaarle käytännössä johti kapinaa veljeään Eerikiä vastaan, jonka seurauksena Juhana III tuli Eerikin tilalle valtaistuimelle. Kaarlen ja Juhanan välit olivat kuitenkin kireät. Juhana olisi halunnut rajoittaa Kaarlen valtaa, mutta Juhanan luovuttua tästä tavoitteesta kiistanaiheeksi nousi uskonto. Kryptokalvinismia tukenut Kaarle ei hyväksynyt sitä, että Juhana muutti Ruotsin kirkon toimintaa korkeakirkollisempaan suuntaan. Kaarle ei myöskään hyväksynyt unionia katolisen Puola-Liettuan kanssa. Ristiriidat pahenivat, kun katolinen Sigismund tuli isänsä Juhanan kuoltua Puolan ja Ruotsin kuninkaaksi. Kaarle painosti Sigismundin allekirjoittamaan Uppsalan päätöksen, jossa hän tunnusti Ruotsin olevan protestanttinen valtio. Tämä ei riittänyt Ruotsin ylimystölle, jonka enemmistö piti Sigismundia ulkomaalaisena ja harhaoppisena. Vuonna 1595 Söderköpingin valtiopäivät valitsivat Kaarlen valtionhoitajaksi. Kaarle vaati Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä itsensä eikä Sigismundin alaiseksi, minkä seurauksena maassa syttyi sisällissota.
Uusi!!: Carl Gyllenhielm ja Kaarle IX · Katso lisää »
Karlbergin linna
Karlbergin linna Solnassa Karlbergin linna sijaitsee Ingentingissä Solnan kunnassa lähellä Tukholmaa, Karlbergin kanavan pohjoisrannalla Ruotsissa.
Uusi!!: Carl Gyllenhielm ja Karlbergin linna · Katso lisää »
Kurön
Kurön, jota kutsutaan myös nimellä Hoppets Ö, on Mälarenin saari Ruotsissa Ekerön kunnassa, joka sijaitsee Tukholman läänissä.
Uusi!!: Carl Gyllenhielm ja Kurön · Katso lisää »
Ruhnu
Ruhnu (1800-luvulla myös suom. Runosaari) on Viroon kuuluva saari ja kunta Riianlahdella Itämeressä.
Uusi!!: Carl Gyllenhielm ja Ruhnu · Katso lisää »
Valtakunnanamiraali
Valtakunnanamiraali eli valta-amiraali oli 1500- ja 1600-luvulla yksi Ruotsin ylimmistä virkamiehistä.
Uusi!!: Carl Gyllenhielm ja Valtakunnanamiraali · Katso lisää »
1574
Ei kuvausta.
Uusi!!: Carl Gyllenhielm ja 1574 · Katso lisää »
1601
Ei kuvausta.
Uusi!!: Carl Gyllenhielm ja 1601 · Katso lisää »
1650
Ei kuvausta.
Uusi!!: Carl Gyllenhielm ja 1650 · Katso lisää »
