Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Suomen suuriruhtinaskunta

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille vs. Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille (Suomen lähetyskunnan protokollakirjat) ovat Pietarissa Suomen sodan aikana talvella 1808–1809 Suomen lähetyskunnan laatimia, Suomen autonomista itsehallintoa käsitteleviä perustusasiakirjoja, joista tärkeimmät ovat kaksi Venäjän keisari Aleksanteri I:lle osoitettua muistiota. Molemmat muistiot luonnosteli lähetyskunnan puheenjohtaja Carl Erik Mannerheim. Lähetyskunnan pohjaesitykset muodostivat Suomen läänien itsehallinnollisen autonomian esitetyssä muodossaan, sillä Porvoon valtiopäiväedustajilla ei ollut esitys eikä päätöksentekovaltaa, Suomen käynnissä olevan sodan vuoksi, joka rajasi pois tämän oikeuden. Tällöin lähetyskunnan esitykset jäivät Suomen ensimmäiseksi peruskirjaksi. Kaikki keisarille osoitetut puheet, muistiot ja muut asiakirjat tarkastettiin lähetyskunnan yhteisissä kokouksissa Jussila 2004, s. 58–60.. Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Yhtäläisyyksiä Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Suomen suuriruhtinaskunta on 15 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksanteri I, Carl Erik Mannerheim, Georg Magnus Sprengtporten, Juliaaninen kalenteri, Konselji, Pietari (kaupunki), Porvoon valtiopäivät, Säätyvaltiopäivät, Suomen lähetyskunta, Suomen Pankki, Suomen sota, Suomen valtioneuvosto, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän rupla.

Aleksanteri I

Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.

Aleksanteri I ja Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille · Aleksanteri I ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Carl Erik Mannerheim

Carl Erik Mannerheim (14. joulukuuta 1759 Säter, Ruotsi – 15. tammikuuta 1837 Turku, Suomen suuriruhtinaskunta) oli ruotsalais-suomalainen Mannerheim-suvun sotilas ja valtiomies.

Carl Erik Mannerheim ja Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille · Carl Erik Mannerheim ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Georg Magnus Sprengtporten

Sprengtportenin toinen puoliso Varvara Nikolajevna Sprengtporten, o.s. Samytskaja. Georg (Göran) Magnus Sprengtporten (Suomessa usein myös muodossa Yrjö Maunu,, Jegor Maksimovitš Šprengtporten; 16. elokuuta 1740 Porvoon pitäjä – 13. lokakuuta 1819 Pietari, Venäjä) oli suomenruotsalainen sotilas, joka vaikutti Ruotsin ja Venäjän politiikassa.

Georg Magnus Sprengtporten ja Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille · Georg Magnus Sprengtporten ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Juliaaninen kalenteri

Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.

Juliaaninen kalenteri ja Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille · Juliaaninen kalenteri ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Konselji

Ruotsin hallituskonselji vuonna 1938. Kuvassa kuningas Kustaa V ja pääministeri Per Albin Hansson hallituksineen. Konselji tarkoittaa neuvostoa tai neuvoskuntaa, jonka puheenjohtajana toimii konseljipresidentti.

Konselji ja Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille · Konselji ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Pietari (kaupunki) ja Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille · Pietari (kaupunki) ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Porvoon valtiopäivät

Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.

Porvoon valtiopäivät ja Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille · Porvoon valtiopäivät ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät

Säätyvaltiopäivät olivat entisajan Euroopassa monissa maissa lakia säätävä kokous, jossa jokainen sääty oli edustettuna erikseen.

Säätyvaltiopäivät ja Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille · Säätyvaltiopäivät ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomen lähetyskunta

Suomen lähetyskunta oli Suomen neljää säätyä edustanut vapaaherra Carl Erik Mannerheimin johtama diplomaattinen neuvottelukunta, joka määrättiin marraskuussa 1808 matkustamaan Suomen vallanneen Venäjän keisarikunnan pääkaupunkiin Pietariin Suomen sodan aikana.

Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Suomen lähetyskunta · Suomen lähetyskunta ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomen Pankki

Suomen Pankki (lyhenne SP) on Suomen keskuspankki ja jäsenenä Euroopan keskuspankin valvomassa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ).

Suomen Pankki ja Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille · Suomen Pankki ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomen sota

Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.

Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Suomen sota · Suomen sota ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomen valtioneuvosto

Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.

Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Suomen valtioneuvosto · Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen valtioneuvosto · Katso lisää »

Venäjän keisari

Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.

Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Venäjän keisari · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisari · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Venäjän keisarikunta · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Venäjän rupla

Venäjän ruplan symboli Venäjän rupla (symboli ₽, lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta.

Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Venäjän rupla · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän rupla · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille on 48 suhteet, kun taas Suomen suuriruhtinaskunta on 401. niillä on yhteistä 15, Jaccard'in indeksi on 3.34% = 15 / (48 + 401).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Suomen suuriruhtinaskunta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »