Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen kieli ja Suomen kielipolitiikka
Suomen kieli ja Suomen kielipolitiikka on 22 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Abckiria, Ahvenanmaan maakunta, Daniel Juslenius, Elias Lönnrot, Englannin kieli, Euroopan unioni, J. V. Snellman, Jyväskylä, Kalevala, Karjalan kieli, Kielireskripti, Kielitiede, Mikael Agricola, Ruotsi, Ruotsin kieli, Saamelaiskielet, Seitsemän veljestä, Suomen suuriruhtinaskunta, Venäjän kieli, Viron kieli, Vuoden 1919 hallitusmuoto, Yleiskieli.
Abckiria
Abckiria (”Abc-kirja”) oli ensimmäinen suomenkielinen kirja.
Abckiria ja Suomen kieli · Abckiria ja Suomen kielipolitiikka ·
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Ahvenanmaan maakunta ja Suomen kieli · Ahvenanmaan maakunta ja Suomen kielipolitiikka ·
Daniel Juslenius
Daniel Juslenius (10. kesäkuuta 1676 Mietoinen, Suomi – 17. heinäkuuta 1752 Brunsbo, Skara, Ruotsi) oli suomalainen kirjailija ja isänmaanystävä.
Daniel Juslenius ja Suomen kieli · Daniel Juslenius ja Suomen kielipolitiikka ·
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Elias Lönnrot ja Suomen kieli · Elias Lönnrot ja Suomen kielipolitiikka ·
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Englannin kieli ja Suomen kieli · Englannin kieli ja Suomen kielipolitiikka ·
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Euroopan unioni ja Suomen kieli · Euroopan unioni ja Suomen kielipolitiikka ·
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
J. V. Snellman ja Suomen kieli · J. V. Snellman ja Suomen kielipolitiikka ·
Jyväskylä
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.
Jyväskylä ja Suomen kieli · Jyväskylä ja Suomen kielipolitiikka ·
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Kalevala ja Suomen kieli · Kalevala ja Suomen kielipolitiikka ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Karjalan kieli ja Suomen kieli · Karjalan kieli ja Suomen kielipolitiikka ·
Kielireskripti
asetuskokoelmassa. Kielireskripti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Suomen kielen asettamisesta yhdenmoisiin oikeuksiin Ruotsin kielen kanssa kaikissa semmoisissa kohdissa, jotka wälittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista wäestöä (AsK 26/1863) oli keisari Aleksanteri II:n antama säädös, joka kohensi suomen kielen asemaa Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa.
Kielireskripti ja Suomen kieli · Kielireskripti ja Suomen kielipolitiikka ·
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Kielitiede ja Suomen kieli · Kielitiede ja Suomen kielipolitiikka ·
Mikael Agricola
Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. Ainuttakaan aikalaiskuvaa Agricolasta ei ole säilynyt. R. W. Ekman, ''Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle'', 1853. Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.
Mikael Agricola ja Suomen kieli · Mikael Agricola ja Suomen kielipolitiikka ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Suomen kieli · Ruotsi ja Suomen kielipolitiikka ·
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Ruotsin kieli ja Suomen kieli · Ruotsin kieli ja Suomen kielipolitiikka ·
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Saamelaiskielet ja Suomen kieli · Saamelaiskielet ja Suomen kielipolitiikka ·
Seitsemän veljestä
Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven kirjoittama romaani, jota pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden suurimmista merkkiteoksista.
Seitsemän veljestä ja Suomen kieli · Seitsemän veljestä ja Suomen kielipolitiikka ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Suomen kieli ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen kielipolitiikka ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Suomen kieli ja Venäjän kieli · Suomen kielipolitiikka ja Venäjän kieli ·
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Suomen kieli ja Viron kieli · Suomen kielipolitiikka ja Viron kieli ·
Vuoden 1919 hallitusmuoto
Vuoden 1919 hallitusmuoto eli Suomen Hallitusmuoto oli vuosina 1919–2000 voimassa ollut Suomen hallitusmuoto (AsK 94/1919).
Suomen kieli ja Vuoden 1919 hallitusmuoto · Suomen kielipolitiikka ja Vuoden 1919 hallitusmuoto ·
Yleiskieli
Yleiskieli (kutsutaan myös standardikieli) on kaikille kielen puhujille yhteinen kielimuoto.
Suomen kieli ja Yleiskieli · Suomen kielipolitiikka ja Yleiskieli ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen kieli ja Suomen kielipolitiikka
- Mitä heillä on yhteistä Suomen kieli ja Suomen kielipolitiikka
- Yhtäläisyyksiä Suomen kieli ja Suomen kielipolitiikka
Vertailu Suomen kieli ja Suomen kielipolitiikka
Suomen kieli on 295 suhteet, kun taas Suomen kielipolitiikka on 207. niillä on yhteistä 22, Jaccard'in indeksi on 4.38% = 22 / (295 + 207).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen kieli ja Suomen kielipolitiikka. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
