Sisällysluettelo
166 suhteet: A. I. Virtanen, Aadolf Fredrik, Aleksanteri III (paavi), Alleeli, Amerikansuomalaiset, Antti Isotalo, Armi Kuusela, Armi Ratia, Australiansuomalaiset, Autosomi, Bakunsuomalaiset, Baltian maat, Baltit, Biologinen antropologia, Brasiliansuomalaiset, Dnepr, Dominoiva ominaisuus, Eerikinkronikka, Esa-Pekka Salonen, Eteläviron kieli, Etninen ryhmä, Euraasia, Fennomania, Fintiaanit, Germania (kirja), Gravis admodum, Haploryhmä I (Y-DNA), Haploryhmä N (Y-DNA), Haploryhmä R (Y-DNA), Hämäläiset, Häme, Henrik Gabriel Porthan, Historiallinen aika, Identiteetti, Inkeriläiset, Inkeroisen kieli, Intiaanit, Itämerensuomalaiset kansat, Itämerensuomalaiset kielet, Itämeri, J. V. Snellman, Juha Manninen, Kainuulaiset, Kaisa Mäkäräinen, Kama, Kanadansuomalaiset, Kansanrunous, Kantasuomi, Karita Mattila, Karjala, ... Laajenna indeksi (116 lisää) »
- Itämerensuomalaiset kansat
- Suomalaiset henkilöt
- Suomen etniset ryhmät
A. I. Virtanen
Artturi Ilmari Virtanen (15. tammikuuta 1895 Helsinki – 11. marraskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kemisti, professori ja Suomen Akatemian ensimmäinen esimies.
Katsoa Suomalaiset ja A. I. Virtanen
Aadolf Fredrik
Aadolf Fredrik (14. toukokuuta 1710 – 12. helmikuuta 1771) oli Ruotsin kuningas vuosina 1751–1771.
Katsoa Suomalaiset ja Aadolf Fredrik
Aleksanteri III (paavi)
Paavi Aleksanteri III (noin 1100/1105 – 30. elokuuta 1181) oli paavina 7. syyskuuta 1159 – 30.
Katsoa Suomalaiset ja Aleksanteri III (paavi)
Alleeli
Alleelit ovat tietyn geenin vaihtoehtoisia muotoja.
Katsoa Suomalaiset ja Alleeli
Amerikansuomalaiset
Amerikansuomalaiset ovat Pohjois-Amerikassa asuvia suomalaisia.
Katsoa Suomalaiset ja Amerikansuomalaiset
Antti Isotalo
Antti Heikinpoika Isotalo eli Isoo-Antti (30. elokuuta 1831 Alahärmä – 8. elokuuta 1911 Alahärmä) oli härmäläinen maanviljelijä ja puukkojunkkari, joka syntyi Alahärmässä, Hanhimäen kylässä.
Katsoa Suomalaiset ja Antti Isotalo
Armi Kuusela
Armi Helena Kuusela-Williams (o.s. Kuusela, ent. Kuusela-Hilario; s. 20. elokuuta 1934 Muhos) on ensimmäinen Miss Universum -kilpailun voittanut suomalainen.
Katsoa Suomalaiset ja Armi Kuusela
Armi Ratia
Armi Maria Ratia (o.s. Airaksinen, 13. heinäkuuta 1912 Pälkjärvi – 3. lokakuuta 1979 Helsinki) oli tekstiilitaiteilija ja Marimekko Oy:n perustaja ja tunnetuimpia suomalaisia yrittäjiä.
Katsoa Suomalaiset ja Armi Ratia
Australiansuomalaiset
Australiansuomalaiset ovat australialaisia, jolla on suomalaiset sukujuuret.
Katsoa Suomalaiset ja Australiansuomalaiset
Autosomi
Autosomit ovat kromosomeja, jotka eivät vaikuta yksilön sukupuolen määräytymiseen.
Katsoa Suomalaiset ja Autosomi
Bakunsuomalaiset
Bakunsuomalaiset olivat suomalaisia, joita muutti 1800-luvun jälkipuoliskolla öljyteollisuuden perässä Azerbaidžaniin.
Katsoa Suomalaiset ja Bakunsuomalaiset
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Katsoa Suomalaiset ja Baltian maat
Baltit
Baltit ovat balttilaisia kieliä puhuvia kansoja.
Katsoa Suomalaiset ja Baltit
Biologinen antropologia
Ihmisen, simpanssin, orangin ja makakin kallot. Biologinen antropologia eli fyysinen antropologia on luonnontiede, joka tutkii ihmisen evoluutiota ja ihmisten, muiden kädellisten (apinat) sekä sukupuuttoon kuolleiden ihmislajien biologisia ja käytöksellisiä eroavaisuuksia ja niiden syitä.
Katsoa Suomalaiset ja Biologinen antropologia
Brasiliansuomalaiset
Brasiliansuomalaiset ovat brasilialaisia, joilla on suomalaisia sukujuuria.
Katsoa Suomalaiset ja Brasiliansuomalaiset
Dnepr
Dnepr, antiikin Borysthenes ja Danapris, on noin 2 290 kilometrin pituinen joki Itä-Euroopassa.
Katsoa Suomalaiset ja Dnepr
Dominoiva ominaisuus
Perinnöllisyystieteessä dominoiva eli vallitseva ominaisuus tarkoittaa ominaisuutta, joka tulee näkyviin sekä homotsygoottisena että heterotsygoottisena.
Katsoa Suomalaiset ja Dominoiva ominaisuus
Eerikinkronikka
Eerikinkronikka on muinaisruotsiksi kirjoitettu keskiaikainen riimikronikka, joka keskittyy Ruotsin historian folkunga-ajan tapahtumiin 1200-luvun alkupuolelta 1300-luvun alkupuoliskolle.
Katsoa Suomalaiset ja Eerikinkronikka
Esa-Pekka Salonen
Esa-Pekka Salonen (s. 30. kesäkuuta 1958 Helsinki) on suomalainen kapellimestari ja säveltäjä.
Katsoa Suomalaiset ja Esa-Pekka Salonen
Eteläviron kieli
Eteläviron (võro, seto, Mulgin murre ja Tarton murre sekä sammuneet Leivun murre, Lutsin murre ja Kraasnan murre) puhuma-alueet englanninkielisellä kartalla. Eteläviron kieli (eteläviroksi lõunaeesti kiil) tai eteläviron murreryhmä tai eteläviron murteet tai Tarton kieli on Kaakkois-Virossa puhuttava itämerensuomalainen alkuperäiskieli tai viron kielen murreryhmä, johon kuuluu neljä alueellista päämuotoa: Mulgin ja Tarton murteet sekä võron ja seton kielet.
Katsoa Suomalaiset ja Eteläviron kieli
Etninen ryhmä
Fyysinen ulkonäkö ja vaatetus saattavat erotella etnisiä ryhmiä toisistaan. Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön.
Katsoa Suomalaiset ja Etninen ryhmä
Euraasia
Euraasia kartalla. Euraasia on manner (tai osa Vanhaa mannerta), jota ympäröivät Pohjoinen jäämeri, Atlantin valtameri, Välimeri, Punainenmeri, Intian valtameri ja Tyynimeri.
Katsoa Suomalaiset ja Euraasia
Fennomania
Fennomania eli suomalaisuusliike oli Suomen autonomian ajan alkupuolelle ajoittuva suomalaiskansallinen liike.
Katsoa Suomalaiset ja Fennomania
Fintiaanit
Fintiaanit (.
Katsoa Suomalaiset ja Fintiaanit
Germania (kirja)
Germania on roomalaisen historioitsija Tacituksen Germaniaa ja sen asukkaita eli germaaneja käsittelevä maantieteellis-kansatieteellinen teos, jonka hän kirjoitti vuonna 98.
Katsoa Suomalaiset ja Germania (kirja)
Gravis admodum
259x259px Gravis admodum on alkusanojensa ("ylen raskas") perusteella nimetty paavi Aleksanteri III:n kirje Uppsalan arkkipiispalle ja hänen alaisilleen piispoille sekä jaarli Guttormille 9.
Katsoa Suomalaiset ja Gravis admodum
Haploryhmä I (Y-DNA)
Haplorytyypin I esiintyminen Euraasiassa. Haploryhmä I (Y-DNA) (I-M170) on isälinjan haploryhmän tyyppi, joka on melko yleinen Euroopassa.
Katsoa Suomalaiset ja Haploryhmä I (Y-DNA)
Haploryhmä N (Y-DNA)
Y-kromosomin N-haploryhmän levinneisyysalue ja esiintymistaajuus. Haploryhmä N (N-M231, "Niilo") on ihmisen Y-kromosomin haplotyyppi, joka on yleinen Pohjois-Euraasiassa.
Katsoa Suomalaiset ja Haploryhmä N (Y-DNA)
Haploryhmä R (Y-DNA)
Haploryhmä R (Y-DNA) (R-M207) on indoeurooppalaisille kansoille ominainen isälinjan haploryhmän tyyppi.
Katsoa Suomalaiset ja Haploryhmä R (Y-DNA)
Hämäläiset
Hämäläiset ovat Hämeen historiallisen maakunnan (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi, läntinen Kymenlaakso, eteläinen Pirkanmaa, Uusimaa) asukkaita.
Katsoa Suomalaiset ja Hämäläiset
Häme
Häme on pääosin eteläisessä Suomessa sijaitseva Suomen historiallinen maakunta.
Katsoa Suomalaiset ja Häme
Henrik Gabriel Porthan
Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.
Katsoa Suomalaiset ja Henrik Gabriel Porthan
Historiallinen aika
Historiallinen aika tarkoittaa aikaa, jolta on säilynyt kirjoitettua lähdeaineistoa, ja jota siksi voidaan tutkia historiatieteen menetelmillä.
Katsoa Suomalaiset ja Historiallinen aika
Identiteetti
Identiteetti voi tarkoittaa seuraavia.
Katsoa Suomalaiset ja Identiteetti
Inkeriläiset
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Katsoa Suomalaiset ja Inkeriläiset
Inkeroisen kieli
Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.
Katsoa Suomalaiset ja Inkeroisen kieli
Intiaanit
Intiaanit ovat Amerikan eräitä alkuperäiskansoja.
Katsoa Suomalaiset ja Intiaanit
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Katsoa Suomalaiset ja Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Katsoa Suomalaiset ja Itämerensuomalaiset kielet
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Katsoa Suomalaiset ja Itämeri
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Katsoa Suomalaiset ja J. V. Snellman
Juha Manninen
pienoiskuva Juha Arvid Mikael Manninen (vuoteen 1950 Jauhiainen; s. 24.11.1945) on suomalainen aate- ja tieteenhistorioitsija.
Katsoa Suomalaiset ja Juha Manninen
Kainuulaiset
Kainuulaiset ovat itäsuomalaisia Kainuun maakunnan asukkaitahttp://www.kainuuhelsingissa.com/.
Katsoa Suomalaiset ja Kainuulaiset
Kaisa Mäkäräinen
Kaisa Leena Mäkäräinen (s. 11. tammikuuta 1983 Ristijärvi) on suomalainen ampumahiihtäjä, joka lopetti kansainvälisen kilpauransa maaliskuussa 2020.
Katsoa Suomalaiset ja Kaisa Mäkäräinen
Kama
Kama Sarapulin lähellä. Kama (tataariksi Чулман, Çulman) on 1 805 kilometriä pitkä Volgan sivujoki Itä-Euroopassa Venäjällä.
Katsoa Suomalaiset ja Kama
Kanadansuomalaiset
Kanadansuomalaiset ovat kanadalaisia, joilla on suomalaiset sukujuuret.
Katsoa Suomalaiset ja Kanadansuomalaiset
Kansanrunous
Kansanrunous käsittää kansan kiteytyneen sanallisen perinteen.
Katsoa Suomalaiset ja Kansanrunous
Kantasuomi
Kantasuomi on historiallisen kielitieteen käsite, joka tarkoittaa historiallisen-vertailevan kielentutkimuksen avulla mallinnettua kantakieltä, joka jakautuu edelleen kolmeen kantakieleen.
Katsoa Suomalaiset ja Kantasuomi
Karita Mattila
Karita Marjatta Mattila (s. 5. syyskuuta 1960 Somero, kasvoi Perniössä) on suomalainen kahdesti Grammy-palkittu oopperalaulaja, äänialaltaan sopraano.
Katsoa Suomalaiset ja Karita Mattila
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Katsoa Suomalaiset ja Karjala
Karjalaiset
Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.
Katsoa Suomalaiset ja Karjalaiset
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Katsoa Suomalaiset ja Karjalaiset (kansa)
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin.
Katsoa Suomalaiset ja Karjalan kieli
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Katsoa Suomalaiset ja Katolinen kirkko
Kaukasidinen rotu
Kaukasidinen rotu on yksi tieteellisesti vanhentuneen ihmisten ulkonäköön tai fyysisiin ominaisuuksiin perustuvan biologisen rotuluokituksen roduista. Sillä viitattiin esimerkiksi Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän väestöjen edustajiin sekä heidän muihin maanosiin muuttaneisiin jälkeläisiin.
Katsoa Suomalaiset ja Kaukasidinen rotu
Keski-Eurooppa
Keski-Euroopan valtiot. Toinen Keski-Euroopan määrittely merkitty karttaan sinisellä. Keski-Eurooppa on alue keskellä Eurooppaa.
Katsoa Suomalaiset ja Keski-Eurooppa
Keski-Suomen maakunta
Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta.
Katsoa Suomalaiset ja Keski-Suomen maakunta
Kiira Korpi
Kiira Linda Katriina Korpi (s. 26. syyskuuta 1988 Tampere) on suomalainen kilpauransa päättänyt taitoluistelija, lajin viisinkertainen suomenmestari ja kolminkertainen EM-mitalisti.
Katsoa Suomalaiset ja Kiira Korpi
Kokemäenjoki
Porin luodoiksi nimitetyt suistosaaret, alkaa Porin keskustan tuntumasta. Kokemäenjoki on Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien suurin joki, joka on myös Kokemäenjoen vesistön laskujoki.
Katsoa Suomalaiset ja Kokemäenjoki
Kuolansuomalaiset
Kuolansuomalaiset eli muurmanninsuomalaiset ovat Kuolan niemimaalla eläneitä suomalaisia.
Katsoa Suomalaiset ja Kuolansuomalaiset
Kveenin kieli
Kveenin kieli on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.
Katsoa Suomalaiset ja Kveenin kieli
Kveenit
Kveenien asuinalueita. Kveenipariskunta lypsämässä poroa 1800-luvun lopussa Kveenit ovat Pohjois-Norjan eli Ruijan (Finnmark) suomalaisperäistä väestöä.
Katsoa Suomalaiset ja Kveenit
Kyösti Kallio
Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.
Katsoa Suomalaiset ja Kyösti Kallio
Lappalaiset
pyyntiväestöä, joita on arkeologian keinoin vaikeampi sijoittaa kartalle. Lappalaiset-nimitystä käytettiin entisaikaan, ainakin keskiajalta lähtien, sisä-Suomen ja yleisemmin Fennoskandian maanviljelysalueiden ulkopuolella asuneesta, liikkuvaa pyyntikulttuuria harjoittaneesta väestöstä.
Katsoa Suomalaiset ja Lappalaiset
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Katsoa Suomalaiset ja Latvia
Länsi-Eurooppa
Maat, jotka kuuluvat YK:n tilastoinnissa Länsi-Eurooppaan on merkitty kartalle turkoosilla.Toinen Länsi-Euroopan määrittely merkitty karttaan violetilla. Länsi-Eurooppa on alue Euroopassa.
Katsoa Suomalaiset ja Länsi-Eurooppa
Länsipohjalaiset
Länsipohjalaiset (myös tornionjokilaaksolaiset, meänkieleksi mm. lantalaiset) ovat historiallisesti Länsipohjassa asuva suomalainen alkuperäisväestö.
Katsoa Suomalaiset ja Länsipohjalaiset
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Katsoa Suomalaiset ja Liettua
Liivin kieli
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.
Katsoa Suomalaiset ja Liivin kieli
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Katsoa Suomalaiset ja Luterilaisuus
Lyydin kieli
Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
Katsoa Suomalaiset ja Lyydin kieli
Meänkieli
Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai yksi suomen peräpohjalaismurteista.
Katsoa Suomalaiset ja Meänkieli
Metsästäjä-keräilijät
sanien perhe. Metsästäjä-keräilijät ovat ihmisiä, jotka hankkivat ravintonsa suoraan luonnosta metsästämällä, kalastamalla ja keräilemällä.
Katsoa Suomalaiset ja Metsästäjä-keräilijät
Metsäsuomalaiset
Metsäsuomalaiset olivat Keski-Ruotsista Keski-Norjaan ulottuvalla metsäisellä alueella asunutta suomenkielistä väestöä.
Katsoa Suomalaiset ja Metsäsuomalaiset
Mika Häkkinen
Mika Pauli Häkkinen (s. 28. syyskuuta 1968 Helsingin maalaiskunta, nykyinen Vantaan kaupunki) on suomalainen kilpa-autoilija, yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiä Formula 1 -kuljettajia ja lajin kaksinkertainen maailmanmestari.
Katsoa Suomalaiset ja Mika Häkkinen
Mika Kaurismäki
Mika Juhani Kaurismäki (s. 21. syyskuuta 1955 Orimattila) on suomalainen elokuvaohjaaja.
Katsoa Suomalaiset ja Mika Kaurismäki
Moisio (muinaissuomalainen suurtila)
Julkaisija.
Katsoa Suomalaiset ja Moisio (muinaissuomalainen suurtila)
Myöhäiskantasuomi
Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantakieli.
Katsoa Suomalaiset ja Myöhäiskantasuomi
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Katsoa Suomalaiset ja Nationalismi
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Katsoa Suomalaiset ja Neuvostoliitto
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Katsoa Suomalaiset ja Novgorod
Novgorodin ensimmäinen kronikka
Novgorodin ensimmäinen kronikka eli Novgorodin kronikka 1016–1471 on vanhin nykyaikaan asti säilynyt novgorodilainen kronikka.
Katsoa Suomalaiset ja Novgorodin ensimmäinen kronikka
Nuorakeraaminen kulttuuri
Nuorakeraamisen kulttuurin, eli vasarakirveskulttuurin, levinneisyysalue. Nuorakeraaminen kulttuuri tai vasarakirveskulttuuri on kivikauden neoliittisella kaudella laajalla alueella vallinnut kulttuuri.
Katsoa Suomalaiset ja Nuorakeraaminen kulttuuri
Ojibwayt
Ojibwat ovat nykyään Pohjois-Amerikan kolmanneksi väkirikkain intiaanikansa heti navajoiden ja cherokeiden jälkeen.
Katsoa Suomalaiset ja Ojibwayt
Oka
Oka on Venäjällä virtaava 1 550 kilometriä pitkä joki, joka laskee Volgaan.
Katsoa Suomalaiset ja Oka
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Katsoa Suomalaiset ja Ortodoksinen kirkko
Paavo Nurmi
Paavo Johannes Nurmi (13. kesäkuuta 1897 Turku – 2. lokakuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen yhdeksänkertainen kestävyysjuoksun olympiavoittaja.
Katsoa Suomalaiset ja Paavo Nurmi
Paimentolaiset
Paimentolaisia Tiibetissä Namtsojärven lähellä. Keskellä oleva asumus on nimeltään jurtta. Paimentolaiset eli pastoraaliset nomadit ovat liikkuvaa elämää viettäviä, karjaa kasvattavia ihmisiä.
Katsoa Suomalaiset ja Paimentolaiset
Paula Vesala
Paula Julia Vesala (ent. Paula Anneli Kivivuori, s. 10. joulukuuta 1981 Kärsämäki) on suomalainen laulaja, muusikko, sanoittaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja.
Katsoa Suomalaiset ja Paula Vesala
Perinnöllinen sairaus
Perinnölliset sairaudet ovat virheellisten geenien aiheuttamia sairauksia.
Katsoa Suomalaiset ja Perinnöllinen sairaus
Pietarinsuomalaiset
Pietarinsuomalaiset ovat Pietarin kaupunkiin muuttaneita ja siellä asuvia suomalaisia.
Katsoa Suomalaiset ja Pietarinsuomalaiset
Pohjalaiset
Pohjalaiset on nimitys Pohjanmaan asukkaille yhtenä suomalaisten heimoista.
Katsoa Suomalaiset ja Pohjalaiset
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Katsoa Suomalaiset ja Pronssikausi
Pyhän Eerikin legenda
alt.
Katsoa Suomalaiset ja Pyhän Eerikin legenda
Pyhän Henrikin legenda
Piispa Henrik ja murhamies Lalli hänen jaloissaan. Piirros 1400-luvun lopulta. Pyhän Henrikin legenda on keskiajalla Turun hiippakunnassa laadittu pyhimyslegenda.
Katsoa Suomalaiset ja Pyhän Henrikin legenda
Rautakausi
ietf-kielikoodi.
Katsoa Suomalaiset ja Rautakausi
Resessiivinen ominaisuus
Perinnöllisyystieteessä resessiivinen eli väistyvä ominaisuus tulee näkyviin yksilön ilmiasussa eli fenotyypissä vain, mikäli ominaisuuden aiheuttava alleeli on periytynyt yksilölle homotsygoottina eli samaperintäisenä.
Katsoa Suomalaiset ja Resessiivinen ominaisuus
Ristiretket Suomeen
Ristiretket Suomeen olivat 1100- ja 1200-luvulla tehtyjä sotaretkiä, joiden tarkoituksena oli käännyttää Suomen luonnonuskoinen väestö katoliseen uskoon ja kirkon alaisuuteen.
Katsoa Suomalaiset ja Ristiretket Suomeen
Ristiretkiaika
Ennallistus perniön puvusta 1100-luvulta. Ristiretkiaika eli Suomen varhaiskristillinen aika (1025–1300 jaa. tai 1050–1300 jaa.) on Suomen rautakauteen liittyvä arkeologinen periodinimitys.
Katsoa Suomalaiset ja Ristiretkiaika
Rooman kuuria
Rooman kuuria tai Paavillinen kuuria tarkoittaa Pyhän istuimen hallitusta ja keskushallintoa.
Katsoa Suomalaiset ja Rooman kuuria
Ruotsalaiset
Ruotsalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Skandinavian niemimaan itäosassa sijaitsevaa Ruotsin valtiota.
Katsoa Suomalaiset ja Ruotsalaiset
Ruotsin vallan aika Suomessa
Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.
Katsoa Suomalaiset ja Ruotsin vallan aika Suomessa
Ruotsinsuomalaiset
Suomenkielisten prosenttiosuus väestöstä Etelä-Ruotsin kunnissa vuonna 2005. Ruotsinsuomalaiset (tai sverigefinländare) ovat äidinkielenään suomen kieltä tai meänkieltä puhuvia Ruotsin asukkaita.
Katsoa Suomalaiset ja Ruotsinsuomalaiset
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Katsoa Suomalaiset ja Saamelaiset
Saksansuomalaiset
Saksansuomalaiset ovat äidinkielenään suomen kieltä puhuvia Saksan asukkaita, jotka etnisesti ovat suomalaisia.
Katsoa Suomalaiset ja Saksansuomalaiset
Sanna Marin
Sanna Mirella Marin (s. 16. marraskuuta 1985 Helsinki) on suomalainen poliitikko.
Katsoa Suomalaiset ja Sanna Marin
Savolaiset
Savolaisilla tarkoitetaan itäsuomalaisesta Savon maakunnasta lähtöisin olevia ihmisiä, jotka muodostavat murteeltaan, perinteiltään, historialtaan ja identiteetiltään ominaislaatuisen ryhmän.
Katsoa Suomalaiset ja Savolaiset
Seima-Turbino-ilmiö
Putkikirves ja pronssinen keihäänkärki Turbinon kalmistoista. Pronssisia putkikirveitä Galitsin kätköstä. Hopeapronssisia keihäänkärkiä Turbinon hautapaikalta. Seima-Turbino-ilmiön löytöesineistöä Galitsin kätköstä (hirvenpääveitsi) Pronssinen veistos.
Katsoa Suomalaiset ja Seima-Turbino-ilmiö
Simo Häyhä
Simo Häyhä oli suomalainen sotilas Neuvostoliittoa vastaan käydyssä talvisodassa.
Katsoa Suomalaiset ja Simo Häyhä
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Katsoa Suomalaiset ja Siperia
Siperiansuomalaiset
Siperiansuomalaiset ovat Venäjän itäosissa, kuten Siperiassa, asuvia suomalaisia.
Katsoa Suomalaiset ja Siperiansuomalaiset
Skandinavia
Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.
Katsoa Suomalaiset ja Skandinavia
Spede Pasanen
Pertti Olavi ”Spede” Pasanen oli suomalainen koomikko, näyttelijä, käsikirjoittaja, elokuvaohjaaja, tuottaja, lauluntekijä ja keksijä, jota on kutsuttu ”viihteen yleismieheksi”.
Katsoa Suomalaiset ja Spede Pasanen
Sukunimi
Sukunimi on henkilönnimi, joka periytyy suvussa.
Katsoa Suomalaiset ja Sukunimi
Suomalainen (täsmennyssivu)
Suomalainen voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavia.
Katsoa Suomalaiset ja Suomalainen (täsmennyssivu)
Suomalainen kulttuuri
Suomen kulttuuri on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuripiiriä.
Katsoa Suomalaiset ja Suomalainen kulttuuri
Suomalainen muinaisusko
Joutsen ja muna Karjalassa sijaitsevan kalliopiirroksen mukaan Suomalainen muinaisusko tarkoittaa ennen kristinuskon valtakautta Suomen alueella harjoitettuja uskonnollisia tapoja ja uskomuksia.
Katsoa Suomalaiset ja Suomalainen muinaisusko
Suomalainen siirtolaisuus
Suomalaisen siirtolaisuuden suurimmat kohdemaat ovat Ruotsi, Yhdysvallat, Kanada ja Australia.
Katsoa Suomalaiset ja Suomalainen siirtolaisuus
Suomalainen tautiperintö
Suomalainen tautiperintö tarkoittaa noin 40 perinnöllistä sairautta, jotka ovat Suomessa, osa myös Pohjois-Ruotsissa, huomattavasti yleisempiä kuin muualla maailmassa, vaikkeivät ne tosin yleisiä sairauksia ole myöskään Suomessa eivätkä Pohjois-Ruotsissa.
Katsoa Suomalaiset ja Suomalainen tautiperintö
Suomalais-ugrilaiset kansat
Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.
Katsoa Suomalaiset ja Suomalais-ugrilaiset kansat
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Katsoa Suomalaiset ja Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalaiset heimot
Suomalaiset heimot ovat muinaisia etnisiä ryhmiä joista ajan saatossa muodostuivat suomalaiset.
Katsoa Suomalaiset ja Suomalaiset heimot
Suomalaisten alkuperä
Suomalaisten alkuperä on muiden länsiuralilaisten ja itämerensuomalaisten kansojen tavoin Volga-, Oka- ja Kama-jokien välillä nykyisen Venäjän alueella.
Katsoa Suomalaiset ja Suomalaisten alkuperä
Suomen historia
ImageSize.
Katsoa Suomalaiset ja Suomen historia
Suomen historialliset maakunnat
Suomen historialliset maakunnat on Suomessa yleensä määritelty Ruotsin valtakunnan hallintoalueina myöhäiskeskiajalla olleiden linnaläänien mukaan; tätä kantaa ovat edustaneet esimerkiksi historioitsijat Eino Jutikkala ja Kauko Pirinen.
Katsoa Suomalaiset ja Suomen historialliset maakunnat
Suomen kielen historia
Suomen kielen historia käsittää sekä kielihistorian eli ajan, jolloin kieltä ei vielä kirjoitettu, että kirjoitetun kielen historian.
Katsoa Suomalaiset ja Suomen kielen historia
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Katsoa Suomalaiset ja Suomen kieli
Suomen murteet
eteläpohjalaiset murteet4) keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5) peräpohjalaiset murteet6) savolaismurteet7) kaakkoismurteet Suomen murteet ovat suomen kielessä esiintyviä murteita.
Katsoa Suomalaiset ja Suomen murteet
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Katsoa Suomalaiset ja Suomen suuriruhtinaskunta
Suomenruotsalaiset
Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita.
Katsoa Suomalaiset ja Suomenruotsalaiset
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Suomalaiset ja Suomi
Tacitus
Publius Cornelius Tacitus (noin 55–120) oli roomalainen senaattori ja historioitsija.
Katsoa Suomalaiset ja Tacitus
Tallinnan yliopisto
Tallinnan yliopisto (lyhenne TÜ, viroksi Tallinna Ülikool) on Tallinnassa sijaitseva korkeakoulu, joka perustettiin vuonna 2005 pienempien korkeakoulujen fuusion tuloksena.
Katsoa Suomalaiset ja Tallinnan yliopisto
Taru Rinne
Taru Rinne vuoden 1990 Japanin GP:ssä. Taru Rinne (s. 27. elokuuta 1968 Turku) on suomalainen uransa lopettanut karting-autoilija ja ratamoottoripyöräilijä.
Katsoa Suomalaiset ja Taru Rinne
Teemu Selänne
Teemu Ilmari Selänne (s. 3. heinäkuuta 1970 Helsinki) on suomalainen jääkiekkoilija, Stanley Cup -voittaja sekä olympia- ja MM-mitalisti.
Katsoa Suomalaiset ja Teemu Selänne
Tom of Finland
Touko Valio Laaksonen (8. toukokuuta 1920 Kaarina – 7. marraskuuta 1991 Helsinki), taiteilijanimeltään Tom of Finland, oli suomalainen homoeroottinen kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä, jonka tuotanto vaikutti merkittävästi 1900-luvun lopun homokulttuuriin.
Katsoa Suomalaiset ja Tom of Finland
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Katsoa Suomalaiset ja Turun akatemia
Ulkosuomalainen
Ulkosuomalainen on vakituisesti Suomen ulkopuolella asuva suomalainen, joka on joko Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää.
Katsoa Suomalaiset ja Ulkosuomalainen
Unkarilaiset
Unkarilaiset, 2000-luku Unkarilaiset eli madjaarit ovat uralilaisiin kansoihin kuuluva etninen ryhmä Keski-Euroopassa.
Katsoa Suomalaiset ja Unkarilaiset
Ural (joki)
Ural, tai myös Uraljoki, on Kaspianmereen laskeva joki Kazakstanissa ja Venäjällä.
Katsoa Suomalaiset ja Ural (joki)
Uralilaiset kansat
Uralilaisten kansojen asuinalueet Nenetsilapsi Uralilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat uralilaisia kieliä.
Katsoa Suomalaiset ja Uralilaiset kansat
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Katsoa Suomalaiset ja Uralilaiset kielet
Urheilu
Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji Urheilu on liikuntamuoto, jota harjoitetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi, virkistykseksi tai sääntöjen mukaisena kilpailuna.
Katsoa Suomalaiset ja Urheilu
Urho Kekkonen
Urho Kaleva Kekkonen oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko.
Katsoa Suomalaiset ja Urho Kekkonen
Uskonnottomuus
Uskonnottomuus on elämänkatsomus, joka ei ole uskonnollinen.
Katsoa Suomalaiset ja Uskonnottomuus
Varhaiskantasuomi
Varhaiskantasuomi on nimitys, jota on käytetty itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten oletetusta yhteisestä kantakielestä, josta joskus on käytetty myös nimitystä suomalais-saamelainen kantakieli.
Katsoa Suomalaiset ja Varhaiskantasuomi
Varsinaissuomalaiset
Varsinaissuomalaiset ovat Lounais-Suomessa sijaitsevan Varsinais-Suomen maakunnan asukkaita.
Katsoa Suomalaiset ja Varsinaissuomalaiset
Vatja
Vatja (vatjaksi vaďďa tšeeli, maatšeeli) on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaiseen haaraan.
Katsoa Suomalaiset ja Vatja
Väinäjoki
Väinäjoki ((”Läntinen Dvina”),,, liiviksi Vēna) on 1 020 kilometriä pitkä Itämeren Riianlahteen laskeva joki.
Katsoa Suomalaiset ja Väinäjoki
Väinö Linna
Väinö Valtteri Linna oli suomalainen kirjailija ja tieteen akateemikko.
Katsoa Suomalaiset ja Väinö Linna
Võro
Võron levinneisyysalue: Võrun maakunta ja setukaisten alue niiden historiallisten rajojen mukaan. Võro eli võru on Kaakkois-Viron alueellinen alkuperäiskieli.
Katsoa Suomalaiset ja Võro
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Katsoa Suomalaiset ja Venäjä
Venäjänsuomalaiset
Venäjänsuomalaiset ovat suomalaista sukujuurta olevia Venäjän asukkaita.
Katsoa Suomalaiset ja Venäjänsuomalaiset
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Katsoa Suomalaiset ja Vepsäläiset
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Katsoa Suomalaiset ja Vepsän kieli
Viime jääkausi Suomessa
jäätikön ja tundran raja nykypäivän Grönlannissa. Viime jääkausi Suomessa viittaa tässä viimeisen suuren jääkausisyklin eli Veiksel-jääkauden aikaisiin tapahtumiin Suomessa ja lähialueilla.
Katsoa Suomalaiset ja Viime jääkausi Suomessa
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Katsoa Suomalaiset ja Viro
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Katsoa Suomalaiset ja Viron kieli
Vironmaa
Vironmaan, Liivinmaan ja Kuurinmaan rajat 1600-luvulla Vironmaa, joskus myös Eestinmaa oli yksi Baltian neljästä historiallisesta maasta tai maakunnasta.
Katsoa Suomalaiset ja Vironmaa
Vjatka
Vjatka on yksi suurimmista Kaman sivujoista Itä-Euroopassa Venäjällä.
Katsoa Suomalaiset ja Vjatka
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Katsoa Suomalaiset ja Volga
Volter Kilpi
Volter Adalbert Kilpi (vuoteen 1886 Ericsson) oli suomalainen kirjailija.
Katsoa Suomalaiset ja Volter Kilpi
Widsith
Widsith on 144:stä säkeestä koostuva runo, joka on kirjoitettu muinaisenglanniksi.
Katsoa Suomalaiset ja Widsith
X-kromosomi
X-kromosomin sisältö. X-kromosomi on toinen ihmisen kahdesta sukupuolikromosomista.
Katsoa Suomalaiset ja X-kromosomi
Y-kromosomi
Ihmisen Y-kromosomi kolmella eri resoluutiolla. Y-kromosomi on toinen ihmisen kahdesta sukupuolikromosomista.
Katsoa Suomalaiset ja Y-kromosomi
Zachris Topelius
Zacharias (Zachris, Sakari) Topelius oli suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori.
Katsoa Suomalaiset ja Zachris Topelius
Katso myös
Itämerensuomalaiset kansat
- Fintiaanit
- Itämerensuomalaiset kansat
- Karjalaiset (kansa)
- Kveenit
- Länsipohjalaiset
- Liiviläiset
- Olhavan tšuudit
- Ruotsinsuomalaiset
- Setukaiset
- Siperiansuomalaiset
- Suomalaiset
- Suur-Suomi
- Tšuhna
- Tšuudit
- Tverinkarjalaiset
- Võrolaiset
- Vatjalaiset
- Vepsäläiset
- Virolaiset
Suomalaiset henkilöt
- Kuolansuomalaiset
- Suomalaiset
- Suomenruotsalaiset
Suomen etniset ryhmät
- Afrosuomalaiset
- Hämäläiset
- Inarinsaamelaiset
- Inkeriläiset
- Kainuulaiset
- Karjalaiset
- Karjalaiset (kansa)
- Pohjalaiset
- Saamelaiset
- Savolaiset
- Suomalaiset
- Suomalaiset heimot
- Suomen intialaiset
- Suomen kiinalaiset
- Suomen kurdit
- Suomen romanialaiset
- Suomen romanit
- Suomen saksalaiset
- Suomen somalit
- Suomen tataarit
- Suomen turkkilaiset
- Suomen unkarilaiset
- Suomen venäläiset
- Suomen vietnamilaiset
- Suomen virolaiset
- Suomenitalialaiset
- Varsinaissuomalaiset
Tunnetaan myös nimellä Etniset suomalaiset, Suomalainen, Suomalaisuus, Suomenkielisyys, Supisuomalaiset.