Sisällysluettelo
107 suhteet: Aitotumaiset, Aivot, Alkio, Anapsidit, Argentinosaurus, Arkosaurit, Crocodylomorpha, Devonikausi, Diapsidit, Dikynodontit, Dinosaurukset, Eläimet, Elinympäristö, Galeaspida, Haikouichthys, Hait, Holoseeni, Hyperoartia, Ichthyostegalia, Ihminen, Ihmiset, Jälkisuiset, Joutsenliskot, Jurakausi, Kala, Kalaliskot, Kallo, Kambrikausi, Käärmeet, Kädelliset, Kenotsooinen maailmankausi, Keuhkokalat, Kilpikalat, Kilpikonnat, Kivihiilikausi, Kladi, Kladistiikka, Konodontit, Koppapäiset, Krokotiilieläimet, Kynodontit, Kypäräkasuaari, Laji, Lentoliskot, Leualliset selkärankaiset, Leuattomat selkärankaiset, Lihaseväiset, Liitukauden joukkosukupuutto, Linnut, Liskot, ... Laajenna indeksi (57 lisää) »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Katsoa Selkärankaiset ja Aitotumaiset
Aivot
Ihmisen aivot Aivot ovat eläimen päässä sijaitseva elin, joka hallitsee ruumiintoimintoja.
Katsoa Selkärankaiset ja Aivot
Alkio
Seitsemän viikon ikäinen ihmisen alkio Sammakon alkioita Kiistanalaiset Karl Ernst von Baer sikiökuvat, jotka eivät kuvaa alkionkehitystä täsmällisesti. Silti toisiaan muistuttavien lajien sikiönkehityksen alut muistuttavat monesti toisiaan. Alkio eli embryo on aitotumainen eliö kehityksensä varhaisimmassa vaiheessa.
Katsoa Selkärankaiset ja Alkio
Anapsidit
Anapsidit on vanhentunut matelijoiden ryhmä, jonka lajien kallosta puuttuu ohimoaukot.
Katsoa Selkärankaiset ja Anapsidit
Argentinosaurus
Argentinosaurus oli yksi suurimmista hirmuliskoista ja näin yksi suurimmista koskaan eläneistä maaeläimistä.
Katsoa Selkärankaiset ja Argentinosaurus
Arkosaurit
Arkosaurit (Archosauria) olivat suuri diapsidimatelijaryhmä, joka kehittyi triaskauden alussa Archosauriformes-ryhmän esivanhemmista.
Katsoa Selkärankaiset ja Arkosaurit
Crocodylomorpha
Crocodylomorpha on arkosaurien ryhmä, joka sisältää krokotiilieläimet ja joitakin niiden sukupuuttoon kuolleita sukulaisia.
Katsoa Selkärankaiset ja Crocodylomorpha
Devonikausi
Taiteilijan näkemys devonikautisesta maisemasta. Devonikausi on geologinen aikakausi, joka kesti siluurikauden lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikauden alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Selkärankaiset ja Devonikausi
Diapsidit
Petrolacosauruksen'' rekonstruktio Diapsidit (Diapsida) on sauropsidien ryhmä, jolle kehittyi kallon molemmille puolelle kaksi ohimoaukkoa.
Katsoa Selkärankaiset ja Diapsidit
Dikynodontit
Dikynodontit (Dicynodontia) on sukupuuttoon kuollut Anomodontia-alalahkon terapsideihin kuuluva osalahko.
Katsoa Selkärankaiset ja Dikynodontit
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Katsoa Selkärankaiset ja Dinosaurukset
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Katsoa Selkärankaiset ja Eläimet
Elinympäristö
Elinympäristö eli habitaatti on se paikka, jossa tietty eliö elää ja lisääntyy.
Katsoa Selkärankaiset ja Elinympäristö
Galeaspida
Galeaspida on hävinnyt luokka, joka kuului leuattomiin kaloihin.
Katsoa Selkärankaiset ja Galeaspida
Haikouichthys
Haikouichthys oli leuaton kala, joka eli 535 miljoonaa vuotta sitten kambrikaudella.
Katsoa Selkärankaiset ja Haikouichthys
Hait
Hait (Selachii) on leveäsuisiin kuuluva rustokalojen lohko.
Katsoa Selkärankaiset ja Hait
Holoseeni
350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.
Katsoa Selkärankaiset ja Holoseeni
Hyperoartia
Hyperoartia tai Petromyzontida on kiistanalainen selkärankaisten ryhmä joka sisältää nykyiset nahkiaiskalat ja niiden esi-isät.
Katsoa Selkärankaiset ja Hyperoartia
Ichthyostegalia
Ichthyostegalia, epävirallisesti kalasammakot, on vanhentunut varhaisten sammakkoeläinten lahko, joka sisälsi devonikaudella eläneitä esi-tetrapodeja.
Katsoa Selkärankaiset ja Ichthyostegalia
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Katsoa Selkärankaiset ja Ihminen
Ihmiset
Ihmiset (Homo) on isojen ihmisapinoiden (Hominidae) heimoon kuuluva nisäkässuku, joka sisältää modernit ihmiset ja näiden läheiset sukulaislajit.
Katsoa Selkärankaiset ja Ihmiset
Jälkisuiset
Jälkisuiset eli deuterostomit (Deuterostomia) on eläinkuntaan kuuluva yläjakso.
Katsoa Selkärankaiset ja Jälkisuiset
Joutsenliskot
Joutsenliskot eli plesiosaurit (Plesiosauria) on sukupuuttoon kuollut matelijoihin kuuluva lahko.
Katsoa Selkärankaiset ja Joutsenliskot
Jurakausi
kannon päällä ''Archaeopteryx''. Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Katsoa Selkärankaiset ja Jurakausi
Kala
Valashai, maailman suurin nykyään elävä kala. Ahven (''Perca fluviatilis'') on Suomen yleisin kalalaji ja Suomen kansalliskala. Kala on yleisnimitys vedessä eläville, kiduksilla hengittäville, selkärankaisille eläimille.
Katsoa Selkärankaiset ja Kala
Kalaliskot
Kalaliskoja maalauksen havainnollistamana (''Heinrich Harder'', 1916). Kalaliskot (Ichthyosauria) on Ichthyopterygia ylälahkoon kuuluva sukupuuttoon kuollut diapsidisten matelijoiden lahko.
Katsoa Selkärankaiset ja Kalaliskot
Kallo
Kallo on selkärankaisten aivoja suojaava luinen tai rustoinen kuori.
Katsoa Selkärankaiset ja Kallo
Kambrikausi
Trilobiittilaji ''Asaphiscus wheeleri''. Kambrikausi oli geologinen ajanjakso 542–490 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Selkärankaiset ja Kambrikausi
Käärmeet
Käärmeet (Serpentes) ovat jalattomia matelijoita.
Katsoa Selkärankaiset ja Käärmeet
Kädelliset
Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu.
Katsoa Selkärankaiset ja Kädelliset
Kenotsooinen maailmankausi
sarvikuonoa ja virtahepoa. Kenotsooinen maailmankausi eli elämän uusi aika on geologinen ajanjakso, joka alkoi liitukauden lopun joukkotuhosta noin 65 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.
Katsoa Selkärankaiset ja Kenotsooinen maailmankausi
Keuhkokalat
Keuhkokalat (Dipneusti tai Dipnoi) on lihaseväisten kalojen (Sarcopterygii) alaluokka.
Katsoa Selkärankaiset ja Keuhkokalat
Kilpikalat
Kilpikalat (Osteostraci) on esihistoriallinen sukupuuttoon kuollut leuattomien kalojen luokka, joka on osa panssarillisten alkukalojen ryhmää (Ostracodermi).
Katsoa Selkärankaiset ja Kilpikalat
Kilpikonnat
Kilpikonnat (Testudines) on matelijoihin kuuluva lahko.
Katsoa Selkärankaiset ja Kilpikonnat
Kivihiilikausi
Kivihiilikausi eli hiilikausi oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä noin 359–299 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Selkärankaiset ja Kivihiilikausi
Kladi
luokka on kuvassa sinisellä. Se käsittää matelijoiden kantamuodon ja matelijalajit, mutta ei lintuja. Kladi eli monofyleettinen ryhmä tai kehityslinja on evoluutioon perustuva eliöiden kladistinen ryhmä, joka käsittää kantamuodon ("esi-isän") ja kaikki siitä polveutuvat eliölajit.
Katsoa Selkärankaiset ja Kladi
Kladistiikka
Fylogeneettinen systematiikka eli kladistiikka on eliöiden tieteellisen luokittelun lähestymistapa, jossa luokituksen on tarkoitus heijastaa eliöiden evolutiivista polveutumishistoriaa.
Katsoa Selkärankaiset ja Kladistiikka
Konodontit
Konodontit (Conodonta) ovat sukupuuttoon kuolleita, matomaisia leuattomia selkärankaisia, joiden hampaat olivat apatiittiset.
Katsoa Selkärankaiset ja Konodontit
Koppapäiset
Koppapäiset (Holocephali) on rustokalojen alaluokka, johon kuuluu vain yksi elossa oleva lahko, sillikuningaskalat (Chimaeriformes).
Katsoa Selkärankaiset ja Koppapäiset
Krokotiilieläimet
Krokotiilieläimet (Crocodylia) on suurten matelijoiden lahko.
Katsoa Selkärankaiset ja Krokotiilieläimet
Kynodontit
Kynodontit (Cynodontia) olivat kehittynein synapsidiryhmä ja samalla nisäkkäiden suorat esi-isät, jotka elivät myöhäiseltä permikaudelta liitukauden keskivaiheille.
Katsoa Selkärankaiset ja Kynodontit
Kypäräkasuaari
Kypäräkasuaarin muna Kypäräkasuaari (Casuarius casuarius) on suurikokoinen strutsilintuihin kuuluva lentokyvytön lintu.
Katsoa Selkärankaiset ja Kypäräkasuaari
Laji
Orkidealajeja Laji (lyhenne sp., monikko spp.) on biologiassa eliöiden ryhmä, jonka jälkeläiset pystyvät lisääntymään keskenään tai jotka ovat joillakin muilla tärkeillä tavoilla keskenään samankaltaisia.
Katsoa Selkärankaiset ja Laji
Lentoliskot
Lentoliskot eli siipisaurukset, pterosaurukset, pterosaurit (Pterosauria), olivat dinosaurusten aikaan mesotsooisella maailmankaudella eläneitä lentäviä matelijoita, joilla oli nykyisen lepakon siipeä muistuttavat nahkaiset siivet.
Katsoa Selkärankaiset ja Lentoliskot
Leualliset selkärankaiset
Leualliset selkärankaiset (Gnathostomata) on ryhmä, johon kuuluu 60 000 lajia eli 99 prosenttia kaikista elävistä selkärankaisista.
Katsoa Selkärankaiset ja Leualliset selkärankaiset
Leuattomat selkärankaiset
Leuattomat selkärankaiset myös leuattomat kalat (Agnatha) on parafyleettinen ryhmä hyvin alkeellisia selkärankaisia eläimiä, joihin kuuluvat nykyisin elävät ympyräsuiset ja niiden fossiiliset sukulaiset konodontit (Conodonta) ja alkukalat (Ostracodermi).
Katsoa Selkärankaiset ja Leuattomat selkärankaiset
Lihaseväiset
Lihaseväiset (Sarcopterygii), aikaisemmin varsieväiset, on toinen luukalojen alaluokista viuhkaeväisten (Actinopterygii) rinnalla.
Katsoa Selkärankaiset ja Lihaseväiset
Liitukauden joukkosukupuutto
kraatterin. Taiteilijan tulkinta asteroidin törmäyksestä maahan. Liitukauden joukkosukupuutto tapahtui Maapallolla 65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Selkärankaiset ja Liitukauden joukkosukupuutto
Linnut
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.
Katsoa Selkärankaiset ja Linnut
Liskot
Liskot (Lacertilia) on alalahko suomumatelijoiden (Squamata) lahkossa.
Katsoa Selkärankaiset ja Liskot
Luukalat
Luukalat (Osteichthyes) on selkärankaisiin kuuluva eläinten luokka.
Katsoa Selkärankaiset ja Luukalat
Matelijat
Matelijat (Reptilia) on nelijalkaisten selkärankaisten luokka.
Katsoa Selkärankaiset ja Matelijat
Möhkäkala
Möhkäkala (Mola mola) on möhkäkalojen heimoon kuuluva erikoisen muotoinen kala, joka elää lauhkeilla ja trooppisilla merillä.
Katsoa Selkärankaiset ja Möhkäkala
Mosasaurit
Mosasaurit tai mosasaurukset olivat matalien merten valtiaita liitukaudella.
Katsoa Selkärankaiset ja Mosasaurit
Nahkiaiset
Nahkiaiset (Petromyzontidae) ovat alkeellisia leuattomia selkärankaisia, joilla on sarveishampaiden reunustama pyöreä imusuu.
Katsoa Selkärankaiset ja Nahkiaiset
Nilviäiset
Nilviäiset (Mollusca) on yksi eläinkunnan pääjaksoista, ja lajimäärältään toiseksi suurin niveljalkaisten jälkeen.
Katsoa Selkärankaiset ja Nilviäiset
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Katsoa Selkärankaiset ja Nisäkkäät
Notosaurit
Notosaurit (Nothosauroidea, suppeammin Nothosauria) olivat triaskautisia vesimatelijoita, jotka muistuttivat elintavoiltaan hieman hyljettä.
Katsoa Selkärankaiset ja Notosaurit
Ordovikikausi
Ordovikikausi eli ordoviikkikausi oli geologinen ajanjakso ja toinen paleotsooisen maailmankauden kuudesta kaudesta.
Katsoa Selkärankaiset ja Ordovikikausi
Paedophryne amauensis
Paedophryne amauensis on äskettäin Papua-Uudelta-Guinealta löydetty uusi sammakkolaji.
Katsoa Selkärankaiset ja Paedophryne amauensis
Paleotsooinen maailmankausi
Paleotsooinen maailmankausi eli elämän vanha aika oli geologinen ajanjakso noin 542–250 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Selkärankaiset ja Paleotsooinen maailmankausi
Panssarihait
Panssarihait tai panssarikalat (Placodermi) on sukupuuttoon kuolleiden kalojen ryhmä, johon kuuluvat vanhimmat tunnetut leualliset kalalajit.
Katsoa Selkärankaiset ja Panssarihait
Panssarisammakot
Panssarisammakot (Temnospondyli) olivat varhaisia tetrapodeja – yleisesti sammakkoeläimiä, jotka kykenivät liikkumaan maalla tukehtumatta.
Katsoa Selkärankaiset ja Panssarisammakot
Parafyleettinen ryhmä
Selkärankaisten yksinkertainen kladogrammi. Matelijat (sininen) on '''parafyleettinen''' ryhmä, sillä sen ulkopuolelle on rajattu linnut (Aves). Sauropsidit (Sauropsida, keltainen) sen sijaan on '''monofyleettinen''' ryhmä eli kladi, joka sisältää sauropsidien kantamuodon ja kaikki sen jälkeläiset, niin matelijat kuin linnut.
Katsoa Selkärankaiset ja Parafyleettinen ryhmä
Pareiasaurit
Pareiasaurit (Pareiasauridae) on sukupuuttoon kuollut varhaisten anapsidisten matelijoiden heimo.
Katsoa Selkärankaiset ja Pareiasaurit
Pelykosaurit
”Primitiivisten” synapsidien, niin kutsuttujen ”pelykosaurien” monimuotoisuutta Pelykosaurit on epävirallinen yhteisnimitys muille synapsidien kehityslinjoille kuin terapsideille.
Katsoa Selkärankaiset ja Pelykosaurit
Permikauden joukkotuho
triaskaudelle (Tr). Permikauden joukkotuho oli Maan historian suurin tunnettu joukkosukupuutto.
Katsoa Selkärankaiset ja Permikauden joukkotuho
Permikausi
Permikausi oli geologinen ajanjakso paleotsooisen maailmankauden lopulla noin 300 – 245 tai 280 – 248 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Selkärankaiset ja Permikausi
Pituriaspida
Pituriaspida on hävinnyt luokka, joka kuului leuattomiin kaloihin.
Katsoa Selkärankaiset ja Pituriaspida
Porolepiformes
Porolepiformes on esihistoriallisten kalojen lahko, joka kuuluu lihaseväisten luokkaan.
Katsoa Selkärankaiset ja Porolepiformes
Pseudosuchia
Pseudosuchia on arkosaureihin kuuluva eläinryhmä, johon kuuluvat nykyiset krokotiilieläimet sekä niiden sukupuuttoon kuolleet sukulaiset.
Katsoa Selkärankaiset ja Pseudosuchia
Pteraspidomorphi
Pteraspidomorphi on hävinnyt luokka, joka kuului leuattomien selkärankaisten yläluokkaan.
Katsoa Selkärankaiset ja Pteraspidomorphi
Rauskut
Rauskut (Batomorphi) on leveäsuisiin kuuluva litteäruumiisten rustokalojen lohko.
Katsoa Selkärankaiset ja Rauskut
Rustokalat
Rustokalat (Chondrichthyes) ovat yksi selkärankaisten (Vertebrata) luokista.
Katsoa Selkärankaiset ja Rustokalat
Rustokudos
Ihmisen rustokudos merkittynä sinisellä värillä. Rustokudos on eräs tukikudoksen tyyppi.
Katsoa Selkärankaiset ja Rustokudos
Sammakkoeläimet
Sammakkoeläimet (Amphibia) on selkärankaisten eläinten luokka.
Katsoa Selkärankaiset ja Sammakkoeläimet
Sammakot
Sammakot eli pyrstöttömät sammakot eli varsinaiset sammakot (Anura, ennen myös Salientia) on yksi sammakkoeläinten kolmesta lahkosta.
Katsoa Selkärankaiset ja Sammakot
Selkäjänne
Selkäjänne (chorda dorsalis, notochorda) on selkäjänteisillä suolen ja selkäytimen välissä sijaitseva sauvamainen, jaokkeeton ja kimmoisa tukielin.
Katsoa Selkärankaiset ja Selkäjänne
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Katsoa Selkärankaiset ja Selkäjänteiset
Selkärangattomat
Selkärangattomat (Invertebrata) ovat eläimiä, joilla ei ole sisäistä tukirankaa eli selkärankaa.
Katsoa Selkärankaiset ja Selkärangattomat
Selkäranka
Ihmisen selkäranka sivulta nähtynä. Ylhäältä alas:1. kaulanikamat (7)2. rintanikamat (12)3. lannenikamat (5)4. ristiluu ja häntäluu. Selkäranka on vartalon tukirakenne, johon muut luut niveltyvät.
Katsoa Selkärankaiset ja Selkäranka
Selkäydin
Poikkileikkaus selkäytimestä, jossa näkyy sinisellä selkäydinhermon takajuuri ja punaisella etujuuri. Selkäydin on keskushermostoon kuuluva osa, joka sijaitsee selkäydinkanavassa.
Katsoa Selkärankaiset ja Selkäydin
Sinivalas
Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji.
Katsoa Selkärankaiset ja Sinivalas
Suikulaiset
Suikulaiset eli putkisydämiset (Cephalochordata) ovat alkeellisten selkäjänteisten ryhmä.
Katsoa Selkärankaiset ja Suikulaiset
Suistokrokotiili
Suistokrokotiili (Crocodylus porosus) on Kaakkois-Aasiassa ja Australian pohjoisosissa elävä suurikokoinen matelija.
Katsoa Selkärankaiset ja Suistokrokotiili
Sukupuutto
uhanalaisuusluokituksessa sukupuuttoon kuolleita lajeja varten on luokka ''hävinnyt laji'' (EX, Extinct). Sukupuutto tarkoittaa jonkin eliölajin, populaation tai muun taksonin alueellista tai globaalia häviämistä viimeistä yksilöä myöten.
Katsoa Selkärankaiset ja Sukupuutto
Synapsidit
Synapsidit (Synapsida) ovat maaselkärankaisia, joihin kuuluvat nykyiset nisäkkäät ja niiden sukupuuttoon kuolleet sukulaiset.
Katsoa Selkärankaiset ja Synapsidit
Taksonomia
Taksonomia on tieteenala, joka tutkii eliöiden luokittelua ja luokittelee niitä taksoneihin.
Katsoa Selkärankaiset ja Taksonomia
Terapsidit
Terapsidit (Therapsida) on selkärankaisten eläinten kladi, joka käsittää nisäkkäät ja niiden lähimmät sukupuuttoon kuolleet sukulaiskladit.
Katsoa Selkärankaiset ja Terapsidit
Teropodit
Giganotosauruksen'' rekonstruoitu luuranko, toiseksi suurin teropodi. Theropoda (kreik. "petojalka") eli teropodit on dinosaurusten alalahko, jonka lajeja yhdistää kolmivarpaiset raajat, ontot luut ja suuret silmäkuopat.
Katsoa Selkärankaiset ja Teropodit
Tetrapoda
Tetrapoda ('nelijalkaiset', 'neljä jalkaa') eli tetrapodit on selkärankaisten yläluokka, johon kuuluvat kaikki maalla elävät sekä neljällä raajalla kulkevat selkärankaiset.
Katsoa Selkärankaiset ja Tetrapoda
Tetrapodomorpha
Tetrapodomorpha on ryhmä, johon kuuluvat tetrapodien lisäksi niiden sukulaiset, jotka jollakin tavalla muistuttavat enemmän niitä kuin nykyisiä keuhkokaloja.
Katsoa Selkärankaiset ja Tetrapodomorpha
Theria
Theria on nisäkkäiden alaluokka, johon kuuluvat istukkanisäkkäiden (Eutheria) ja istukattomien nisäkkäiden (Metatheria) osaluokat.
Katsoa Selkärankaiset ja Theria
Tiikeri
Tiikeri (Panthera tigris) on suuri Panthera-sukuun kuuluva uhanalainen kissaeläinlaji, joka elää Itä- ja Kaakkois-Aasiassa, enimmäkseen trooppisissa sademetsissä.
Katsoa Selkärankaiset ja Tiikeri
Tonnikala
Tonnikala (Thunnus thynnus) on tonnikalojen tribuksen suurin laji ja samalla makrillien heimon suurin laji.
Katsoa Selkärankaiset ja Tonnikala
Triaskauden joukkotuho
Trias-jurakauden rajalta eivät kaikki lajit selvinneet hengissä. Triaskauden joukkotuho eli trias-jurakauden joukkotuho oli eliökuntaa noin 200 miljoonaa vuotta sitten kohdannut katastrofi, joka tuhosi monia maalla eläviä matelijoita ja suuria sammakkoeläimiä.
Katsoa Selkärankaiset ja Triaskauden joukkotuho
Triaskausi
Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Katsoa Selkärankaiset ja Triaskausi
Trilobiitit
Trilobiitit (Trilobita) ovat sukupuuttoon kuolleita niveljalkaisia, jotka muistuttavat jonkin verran molukkirapua tai siiraa.
Katsoa Selkärankaiset ja Trilobiitit
Tukiranka
Tukiranka on eliön ruumista sisä- tai ulkopuolisesti tukeva elimistön osa.
Katsoa Selkärankaiset ja Tukiranka
Tulisalamanteri
Tulisalamanteri (Salamandra salamandra) on salamantereihin kuuluva maalla elävä sammakkoeläin.
Katsoa Selkärankaiset ja Tulisalamanteri
Tummajättiläishyppypäästäinen
Tummajättiläishyppypäästäinen (Rhynchocyon petersi) on hyppypäästäisten lahkoon kuuluva pieni nisäkäslaji.
Katsoa Selkärankaiset ja Tummajättiläishyppypäästäinen
Uhanalaisuus
IUCN:n kolme uhanalaisuuden tasoa. Uhanalaisuus määritellään siten, että eliölajiin tai sen populaatioon kohdistuu lopullisen häviämisen vaara.
Katsoa Selkärankaiset ja Uhanalaisuus
Varsieväkalat
Varsieväkalat (Coelacanthiformes) on toinen lihaseväisiin kuuluvista kalalahkoista keuhkokalojen rinnalla.
Katsoa Selkärankaiset ja Varsieväkalat
Vesikalvolliset
Vesikalvolliset (Amniota) eli amniootit ovat nelijalkaisten selkärankaisten eläimien ryhmä, johon kuuluvat nisäkkäät, matelijat ja linnut.
Katsoa Selkärankaiset ja Vesikalvolliset
Vesikalvottomat
Anamnia tarkoittaa selkärankaisia, joilla ei ole sikiön amnion- eli vesikalvoa.
Katsoa Selkärankaiset ja Vesikalvottomat
Viiksiympyräsuiset
Viiksiympyräsuiset (Myxini) on erittäin alkeellisten leuattomien kalojen luokka, johon kuuluu vain yksi lahko limaajakalat (Myxiniformes; aiemmin limanahkiaiset) ja yksi heimo limaajat (Myxinidae) ja siinä kuusi sukua.
Katsoa Selkärankaiset ja Viiksiympyräsuiset
Viuhkaeväiset
Viuhkaeväiset (Actinopterygii) on toinen kahdesta luukaloihin (Osteichthyes) kuuluvasta alaluokasta, lihaseväisten kalojen ohella.
Katsoa Selkärankaiset ja Viuhkaeväiset
Tunnetaan myös nimellä Craniata, Selkärankainen, Selkärangalliset, Vertebrata, Vertebrate.