Selkupin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Selkupin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat

Selkupin kieli vs. Suomalais-ugrilaiset kansat

Selkupin kieli eli selkuppi (aikaisempi nimitys ostjakkisamojedi) on Venäjällä Ob- ja Jeniseijokien välisellä alueella asuvien selkuppien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli. Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.

Enetsin kieli

Enetsin kieli (aikaisempi nimitys jeniseinsamojedi) on Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuvien enetsien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.

Enetsin kieli ja Selkupin kieli · Enetsin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »

Hantin kieli

Hantin kieli (aikaisempi nimitys ostjakki; hantiksi ханты ясаӈ, xanti jasaŋ tai қантәɣ ясәӈ, ķantəɣ jasəŋ) on Venäjällä Länsi-Siperiassa asuvien hantien puhuma uralilaisen kieliperheen suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.

Hantin kieli ja Selkupin kieli · Hantin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »

Jamalin Nenetsia

Jamalin Nenetsia eli Jamalin nenetsien autonominen piirikunta tai Jamalin Nenetsi on runsaan 520 000 asukkaan hallintoalue Luoteis-Aasiassa Siperiassa Obinlahden ympärillä Venäjän federaatiossa.

Jamalin Nenetsia ja Selkupin kieli · Jamalin Nenetsia ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »

Nenetsi

Nenetsi (jurakki, jurakkisamojedi) on uralilainen kieli, jota puhuvat nenetsit.

Nenetsi ja Selkupin kieli · Nenetsi ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »

Nganasanin kieli

Nganasanin kieli (aikaisempi nimitys tavgi) on Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuvien nganasanien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.

Nganasanin kieli ja Selkupin kieli · Nganasanin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »

Ortodoksinen kirkko

Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.

Ortodoksinen kirkko ja Selkupin kieli · Ortodoksinen kirkko ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Pietari (kaupunki) ja Selkupin kieli · Pietari (kaupunki) ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »

Samojedikielet

Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.

Samojedikielet ja Selkupin kieli · Samojedikielet ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »

Selkupit

Selkupit eli ostjakkisamojedit on Venäjällä Siperiassa asuva samojedien ja Obin altaan aiemman väestön sulautumakansa.

Selkupin kieli ja Selkupit · Selkupit ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »

Tomskin alue

Tomskin alue on Venäjän federaatioon kuuluva alue Keski-Siperiassa Aasiassa.

Selkupin kieli ja Tomskin alue · Suomalais-ugrilaiset kansat ja Tomskin alue · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Selkupin kieli ja Uralilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kansat ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Selkupin kieli ja Venäjä · Suomalais-ugrilaiset kansat ja Venäjä · Katso lisää »