Yhtäläisyyksiä Samojedikielet ja Suomalais-ugrilaiset kansat
Samojedikielet ja Suomalais-ugrilaiset kansat on 19 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Enetsin kieli, Hanti-Mansia, Hantin kieli, Itämerensuomalaiset kielet, Jamalin Nenetsia, Mansin kieli, Marin kieli, Mordvalaiset kielet, Nenetsi, Nenetsia, Nganasanin kieli, Permiläiset kielet, Saamelaiskielet, Selkupin kieli, Suomalais-ugrilaiset kielet, Ugrilaiset kielet, Unkarin kieli, Uralilaiset kielet, Venäjä.
Enetsin kieli
Enetsin kieli (aikaisempi nimitys jeniseinsamojedi) on Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuvien enetsien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Enetsin kieli ja Samojedikielet · Enetsin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Hanti-Mansia
Hanti-Mansia eli Hantien ja mansien autonominen piirikunta on yksi Venäjän federaation 83 federaatiosubjektista.
Hanti-Mansia ja Samojedikielet · Hanti-Mansia ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Hantin kieli
Hantin kieli (aikaisempi nimitys ostjakki; hantiksi ханты ясаӈ, xanti jasaŋ tai қантәɣ ясәӈ, ķantəɣ jasəŋ) on Venäjällä Länsi-Siperiassa asuvien hantien puhuma uralilaisen kieliperheen suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Hantin kieli ja Samojedikielet · Hantin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Itämerensuomalaiset kielet ja Samojedikielet · Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Jamalin Nenetsia
Jamalin Nenetsia eli Jamalin nenetsien autonominen piirikunta tai Jamalin Nenetsi on runsaan 520 000 asukkaan hallintoalue Luoteis-Aasiassa Siperiassa Obinlahden ympärillä Venäjän federaatiossa.
Jamalin Nenetsia ja Samojedikielet · Jamalin Nenetsia ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Mansin kieli
Mansin kieli (aikaisempi nimitys voguli; mansiksi мāньси лāтыӈ, mānsi lātyŋ) on Venäjällä Luoteis-Siperiassa asuvien mansien puhuma uralilaisten kielten obinugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Mansin kieli ja Samojedikielet · Mansin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Marin kieli
Mari on suomalais-ugrilaisten kielten volgalaiseen ryhmään kuuluva kieli.
Marin kieli ja Samojedikielet · Marin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Mordvalaiset kielet
Mordvalaiset kielet ovat yksi uralilaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Mordvalaiset kielet ja Samojedikielet · Mordvalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Nenetsi
Nenetsi (jurakki, jurakkisamojedi) on uralilainen kieli, jota puhuvat nenetsit.
Nenetsi ja Samojedikielet · Nenetsi ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Nenetsia
Nenetsia eli Nenetsien autonominen piirikunta on Venäjän federaation autonominen piirikunta Pohjoisen jäämeren rannalla Koillis-Euroopassa.
Nenetsia ja Samojedikielet · Nenetsia ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Nganasanin kieli
Nganasanin kieli (aikaisempi nimitys tavgi) on Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuvien nganasanien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Nganasanin kieli ja Samojedikielet · Nganasanin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Permiläiset kielet
Permiläiset kielet on yksi uralilaisten kielten nykyisen tutkimuksen määrittelemistä seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.
Permiläiset kielet ja Samojedikielet · Permiläiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Saamelaiskielet ja Samojedikielet · Saamelaiskielet ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Selkupin kieli
Selkupin kieli eli selkuppi (aikaisempi nimitys ostjakkisamojedi) on Venäjällä Ob- ja Jeniseijokien välisellä alueella asuvien selkuppien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Samojedikielet ja Selkupin kieli · Selkupin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Samojedikielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kansat ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Ugrilaiset kielet
Ugrilaiset kielet ovat toinen uralilaisten kielten perinteisesti oletetun mutta nyttemmin historiallisena kieliryhmänä kyseenalaistetun suomalais-ugrilaisten kielten alaryhmän kahdesta kieliryhmästä - toinen kieliryhmä suomalais-ugrilaisten kielten sisällä ovat suomalais-permiläiset kielet.
Samojedikielet ja Ugrilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kansat ja Ugrilaiset kielet ·
Unkarin kieli
Unkari on uralilainen kieli.
Samojedikielet ja Unkarin kieli · Suomalais-ugrilaiset kansat ja Unkarin kieli ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Samojedikielet ja Uralilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kansat ja Uralilaiset kielet ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Samojedikielet ja Venäjä · Suomalais-ugrilaiset kansat ja Venäjä ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Samojedikielet ja Suomalais-ugrilaiset kansat
- Mitä heillä on yhteistä Samojedikielet ja Suomalais-ugrilaiset kansat
- Yhtäläisyyksiä Samojedikielet ja Suomalais-ugrilaiset kansat
Vertailu Samojedikielet ja Suomalais-ugrilaiset kansat
Samojedikielet on 35 suhteet, kun taas Suomalais-ugrilaiset kansat on 207. niillä on yhteistä 19, Jaccard'in indeksi on 7.85% = 19 / (35 + 207).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Samojedikielet ja Suomalais-ugrilaiset kansat. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: