169 suhteet: Adjektiivi, Adverbiaali, Ahvenanmaan maakunta, Aikamuoto, Akkusatiivi, Alasaksa, Argentiina, Artikkeli (kielioppi), August Strindberg, Äidinkieli, Älvdalen, Bara (Svedala), Blekinge, Bohuslän, Brasilia, Datiivi, Diftongi, Dragsfjärd, Du-reformen, Eerikinkronikka, Englannin kieli, Euroopan unioni, Fäärin kieli, Foneemi, Gammalsvenska, Gammalsvenskby, Götanmaa, Genetiivi, Germaaniset kielet, Gotlanti, Gutniska, Halland, Hansaliitto, Hälsingland, Hen-pronomini, Hiidenmaa, Hollannin kieli, Hufvudstadsbladet, Imperatiivi, Imperfekti, Indoeurooppalaiset kielet, Infinitiivi, Islannin kieli, Itä-Götanmaa, Jämtland, Kaakkois-Suomi, Kaisa Häkkinen, Kansalliskieli, Katolinen kirkko, Kaupungistuminen, ..., Keskiaika, Keskinäinen ymmärrettävyys, Kielitiede, Kirjain, Kirjanorja, Kirjoitettu kieli, Konjunktio (kielitiede), Kotimaisten kielten keskus, Kreikan kieli, Kustaa Vaasa, Lainasana, Latina, Latinalaiset aakkoset, Laurentius Petri, Länsi-Götanmaa, Liittomuoto, Mälarinlaakso, Minimipari, Muinaisnorja, Muinaisruotsi, Muistisääntö, Murre, Närke, Närpiö, Nominatiivi, Norjan kieli, Norlanti, Norrbotten, Numeraali, Objekti (lauseenjäsen), Oikeinkirjoitus, Olaus Petri, Orustin kunta, Painaminen, Paino (kielitiede), Pakkoruotsi, Passiivi, Perfekti, Persoona (kielioppi), Persoonapronomini, Perustuslaki, Pluskvamperfekti, Pohjanmaa, Pohjanmaan maakunta, Pohjoismaiden neuvosto, Pohjoismaiset murteet, Porvoo, Predikaatti (lauseenjäsen), Preesens, Preteriti, Pronomini, Proosa, Prosodia, Puhekieli, Raamattu, Raamatunkäännökset, Rökin kivi, Riikinruotsi, Riimukirjoitus, Riimukivi, Ruotsalainen kalenteri, Ruotsalaiset, Ruotsi, Ruotsin akatemia, Ruotsin kielioppi, Ruotsin kirjallisuus, Ruotsin murteet, Saarenmaa, Saksan kieli, Sanajärjestys, Södermanland, Siirtolaisuus Ruotsiin, Sija, Sjælland, Skandinaavinen mytologia, Skandinaaviset kielet, Skåne, Småland, Språkbruk, Subjekti (lauseenjäsen), Subjunktiivi, Substantiivi, Suku (kielioppi), Sukunimi, Suomen kieli, Suomen kielilaki, Suomenruotsalaiset, Suomenruotsi, Suomi, Supiini, Sveanmaa, Syntaksi, Taalainmaa, Tanskan kieli, Teollistuminen, Toinen kotimainen kieli, Turun saaristo, Ukraina, Umlaut, Uplanti, Uskonpuhdistus, Uskonpuhdistus Ruotsissa, Uudenmaan maakunta, Uusi testamentti, Varsinais-Suomen maakunta, Värmlanti, Västerbotten, Venäjän keisarikunta, Verbi, Viikinkiaika, Vironruotsalaiset, Vironruotsi, Vormsi, Yhdistynyt suku, Ylikainuu, 1225, 1526, 1541, 1917. Laajenna indeksi (119 lisää) »
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Adjektiivi · Katso lisää »
Adverbiaali
Adverbiaali on yleisnimitys lauseenjäsenille, jotka ilmaisevat esimerkiksi aikaa, paikkaa, suhtautumista tai tapaa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Adverbiaali · Katso lisää »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »
Aikamuoto
Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Aikamuoto · Katso lisää »
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Akkusatiivi · Katso lisää »
Alasaksa
Alasaksa eli alasaksi on pohjoisessa Saksassa sekä Alankomaiden koillisosissa puhuttava kieli.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Alasaksa · Katso lisää »
Argentiina
Argentiinan tasavalta eli Argentiina (IPA) on valtio Etelä-Amerikan eteläosassa Atlantin länsirannikolla.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Argentiina · Katso lisää »
Artikkeli (kielioppi)
Kieliopissa artikkeli on substantiiviin kiinteästi liittyvä sana, joka kertoo sen viittaussuhteesta.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Artikkeli (kielioppi) · Katso lisää »
August Strindberg
Johan August Strindberg (22. tammikuuta 1849 – 14. toukokuuta 1912) oli ruotsalainen romaani- ja näytelmäkirjailija sekä taidemaalari. Hän on yksi Ruotsin tunnetuimmista kirjailijoista ja yksi modernin teatterin suurista vaikuttajista. Strindbergin tuotanto on lähinnä naturalistista ja ekspressionistista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja August Strindberg · Katso lisää »
Äidinkieli
Äidinkieli on kieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä kielenään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Äidinkieli · Katso lisää »
Älvdalen
Älvdalen on samannimisen Älvdalenin kunnan keskustaajama.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Älvdalen · Katso lisää »
Bara (Svedala)
Bara on taajama Etelä-Ruotsissa Svedalan kunnassa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Bara (Svedala) · Katso lisää »
Blekinge
Metsätammi on Blekingen maakuntakukka. Ukontulikukkaa voidaan myös pitää Blekingen maakuntakukkana. Tamminkainen on Blekingen maakuntaeläin. Blekinge on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Blekinge · Katso lisää »
Bohuslän
Koreaköynnöskuusama on Bohuslänin maakuntakukka. Kirjohylje on Bohuslänin maakuntaeläin. Bohuslän on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Bohuslän · Katso lisää »
Brasilia
Brasilian liittotasavalta eli Brasilia on Etelä-Amerikan suurin valtio sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan ja se on myös sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan maailman viidenneksi suurin valtio.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Brasilia · Katso lisää »
Datiivi
Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Datiivi · Katso lisää »
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Diftongi · Katso lisää »
Dragsfjärd
Dragsfjärd on entinen Suomen kunta Varsinais-Suomessa. Kunta oli kaksikielinen ja enemmistönä 76 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 21 prosenttia suomea.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Dragsfjärd · Katso lisää »
Du-reformen
Rintaneula, jolla kannustetaan ihmisiä sinuttelemaan käyttäjää Du-reformen oli 1960-luvun loppupuolella Ruotsissa tapahtunut kulttuurinen ja kielellinen uudistus ja muutos, jossa alettiin suosia yksikön toisen persoonan pronominia du (’sinä’) yleisenä puhuttelusanana.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Du-reformen · Katso lisää »
Eerikinkronikka
Eerikinkronikka on muinaisruotsiksi kirjoitettu keskiaikainen riimikronikka, joka keskittyy Ruotsin historian folkunga-ajan tapahtumiin 1200-luvun alkupuolelta 1300-luvun alkupuoliskolle.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Eerikinkronikka · Katso lisää »
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Englannin kieli · Katso lisää »
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Euroopan unioni · Katso lisää »
Fäärin kieli
Fääri (omakielinen nimi: føroyskt) on germaanisten kielten skandinaaviseen haaraan kuuluva, Färsaarilla puhuttava kieli, jota puhuvat färingit.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Fäärin kieli · Katso lisää »
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Foneemi · Katso lisää »
Gammalsvenska
Gammalsvenska on ukrainalaisessa Gammalsvenskbyn kylässä puhuttava ruotsin kielen murre.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Gammalsvenska · Katso lisää »
Gammalsvenskby
Arkkienkeli Mikaelin kirkko. Entisen Gammalsvenskbyn volostin alueella, Mühlhausendorfin ja Schlangendorfin kylien rajalla oleva saksalaisluterilainen kirkko. Gammalsvenskby (paikallisella murteella Gammölsvänskbi,, suom. ”Vanha ruotsalainen kylä”) on nykyisen Zmijivkan kylän osa Ukrainassa Hersonin alueella.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Gammalsvenskby · Katso lisää »
Götanmaa
Götanmaan sijainti Ruotsin kartalla (tummennettu). Götanmaa (myös Göötanmaa) on eteläisin Ruotsin kolmesta pääalueesta.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Götanmaa · Katso lisää »
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Genetiivi · Katso lisää »
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Germaaniset kielet · Katso lisää »
Gotlanti
Gotlanti on Ruotsin ja varsinaisen Itämeren suurin saari.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Gotlanti · Katso lisää »
Gutniska
Gutniska (myös gutemål tai gotländska) on skandinaavinen kieli, jota puhutaan Gotlannin saarella Ruotsissa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Gutniska · Katso lisää »
Halland
Karvaväriherne on Hallandin maakuntakukka. Lohi on Hallandin maakuntaeläin. Halland on Ruotsin maakunta, joka sijaitsee Länsi-Ruotsissa Götanmaan pääalueella.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Halland · Katso lisää »
Hansaliitto
Hansaliiton pääkauppareitit Hansaliitto (muinaisalasaksan sanasta hansa ’ryhmä, joukko’) – myös dudische Hanse ja deutsche Hanse, – oli pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (varhaisvaiheissa yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200–1400-luvuilla.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Hansaliitto · Katso lisää »
Hälsingland
Pellava on Hälsinglandin maakuntakukka. Ilves on Hälsinglandin maakuntaeläin. Hälsingland (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Hälsingland · Katso lisää »
Hen-pronomini
Hen ’hän’ on ruotsin kielen sukupuolineutraali persoonapronomini.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Hen-pronomini · Katso lisää »
Hiidenmaa
Hiidenmaa Kotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Itämeressä sijaitseva Viron toiseksi suurin saari sen eteläpuolella sijaitsevan Saarenmaan jälkeen.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Hiidenmaa · Katso lisää »
Hollannin kieli
Puhuttua hollantia Hollannin kieli (Nederlandse taal) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen haaran länsigermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Hollannin kieli · Katso lisää »
Hufvudstadsbladet
Hufvudstadsbladet (lyh. HBL) on Suomen laajalevikkisin ruotsinkielinen sanomalehti.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Hufvudstadsbladet · Katso lisää »
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Imperatiivi · Katso lisää »
Imperfekti
Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Imperfekti · Katso lisää »
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »
Infinitiivi
Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Infinitiivi · Katso lisää »
Islannin kieli
Islannin kieli (omakielinen nimi: íslenska) on skandinaavinen kieli, jota puhutaan etupäässä Islannissa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Islannin kieli · Katso lisää »
Itä-Götanmaa
Ruiskaunokki on Itä-Götanmaan maakuntakukka. Kyhmyjoutsen on Itä-Götanmaan maakuntaeläin. Itä-Götanmaa on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Itä-Götanmaa · Katso lisää »
Jämtland
Ruskokirkiruoho on Jämtlandin maakuntakukka. Hirvi on Jämtlandin maakuntaeläin. Jämtland (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Jämtland · Katso lisää »
Kaakkois-Suomi
Kaakkois-Suomi on entisen Etelä-Suomen läänin itäosassa tätä edeltänyttä Kymen lääniä vastaava alue.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Kaakkois-Suomi · Katso lisää »
Kaisa Häkkinen
Kaisa Mervi Maritta Häkkinen (o.s. Ranta, s. 17. marraskuuta 1950 Kouvola) on suomalainen kielitieteilijä ja tieteen akateemikko (2020–).
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Kaisa Häkkinen · Katso lisää »
Kansalliskieli
Kansalliskieli on valtion tai alueen virallinen kieli, jota esimerkiksi viranomaiset saattavat käyttää.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Kansalliskieli · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Kaupungistuminen
Näkymä Seinen halkomasta Ranskan pääkaupungista Pariisista. Kaupungistuminen eli urbanisaatio on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa kaupungeissa asuvan väestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Kaupungistuminen · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Keskiaika · Katso lisää »
Keskinäinen ymmärrettävyys
Keskinäinen ymmärrettävyys tarkoittaa toisilleen sukua olevien kielten tai murteiden välistä suhdetta, jossa yhden kielen tai murteen puhuja ymmärtää myös toista sukulaiskieltä tai murretta sitä erikseen opiskelematta.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Keskinäinen ymmärrettävyys · Katso lisää »
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Kielitiede · Katso lisää »
Kirjain
Kreikkalaiset, kyrilliset ja latinalaiset kirjaimet Venn-diagrammissa. Kirjain on äänteisiin perustuvassa kirjoitusjärjestelmässä käytettävä merkki, joka edustaa, pyrkii edustamaan tai on joskus edustanut jotain puhutun kielen foneemia.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Kirjain · Katso lisää »
Kirjanorja
Kirjanorja (’kirjakieli’) on norjan kielen yleiskielimuoto, joka on Norjan kuningaskunnan kahdesta virallisesta kielimuodosta yleisempi.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Kirjanorja · Katso lisää »
Kirjoitettu kieli
Kirjoitettu kieli on kirjoituksen eli erityisten symbolien avulla ilmaistu kieli.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Kirjoitettu kieli · Katso lisää »
Konjunktio (kielitiede)
Konjunktiot, eli sidesanat, ovat partikkelien sanaluokkaan kuuluvia sanoja, joilla yhdistetään virkkeen eri lauseita toisiinsa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Konjunktio (kielitiede) · Katso lisää »
Kotimaisten kielten keskus
Kotimaisten kielten keskus (lyh. Kotus) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Kotimaisten kielten keskus · Katso lisää »
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Kreikan kieli · Katso lisää »
Kustaa Vaasa
Kustaa Vaasa (myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Kustaa Vaasa · Katso lisää »
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Lainasana · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Latina · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Laurentius Petri
Laurentius Petri Laurentius Petri (Örebro, Närke 1499 – Uppsala 26. lokakuuta 1573), alkuaan Lars Petterson, liikanimeltään Nericius tai Nericianus (Närkeläinen) oli Ruotsin ensimmäinen luterilainen arkkipiispa ja tärkeä uskonpuhdistaja.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Laurentius Petri · Katso lisää »
Länsi-Götanmaa
Kanerva on Länsi-Götanmaan maakuntakukka. Kurki on Länsi-Götanmaan maakuntaeläin. Länsi-Götanmaa on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Länsi-Götanmaa · Katso lisää »
Liittomuoto
Liittomuoto on sanaliitto, joka merkitykseltään vastaa verbin jotakin aikamuotoa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Liittomuoto · Katso lisää »
Mälarinlaakso
Mälarinlaakso on alue Mälaren-järven ympärillä Keski-Ruotsissa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Mälarinlaakso · Katso lisää »
Minimipari
Minimipari on kielitieteellinen käsite, jota tarvitaan kielen foneemien erottelussa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Minimipari · Katso lisää »
Muinaisnorja
Krimin goottia. Muinaisnorja tai muinaisskandinaavi (norrǿnt mál tai dǫnsk tunga) oli kieli, jota puhuttiin ja kirjoitettiin noin vuosina 800–1225 nykyisessä Skandinaviassa sekä skandinaavien asuttamilla alueilla muun muassa Islannissa ja Britteinsaarilla, jonkin aikaa myös Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Muinaisnorja · Katso lisää »
Muinaisruotsi
Muinaisruotsi (nykyruots. fornsvenska) on nimi kahdelle ruotsin kielen muodolle, joita puhuttiin keskiajalla: varhainen muinaisruotsi (klassisk fornsvenska), jota puhuttiin vuosina 1225–1375, ja myöhäinen muinaisruotsi (yngre fornsvenska), jota puhuttiin vuosina 1375–1526.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Muinaisruotsi · Katso lisää »
Muistisääntö
Muistisääntö on nimensä mukaisesti muistamisen apuneuvo, muistettavan tiedon tiivistelmä tai viite siihen.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Muistisääntö · Katso lisää »
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Murre · Katso lisää »
Närke
Kevätesikko on Närken maakuntakukka. Pähkinähiiri on Närken maakuntaeläin. Närke on Ruotsin maakunta, joka sijaitsee Keski-Ruotsissa Sveanmaan pääalueella.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Närke · Katso lisää »
Närpiö
Närpiö on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Närpiö · Katso lisää »
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Nominatiivi · Katso lisää »
Norjan kieli
Norjan kieli on Norjan kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan skandinaavisten kielten läntiseen haaraan.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Norjan kieli · Katso lisää »
Norlanti
Norlannin sijainti Ruotsin kartalla (tummennettu). Pohjoinen Ruotsi ja Suomi Kalmarin unionin aikaan vuodelta 1880 olevassa kartassa. Suomen kohdalla kartassa lukee ''Österland'' eli "Itämaa". Pohjanmaan kohdalle on kirjoitettu ''Östernorrland'' eli "Itä-Norlanti". saamelaiskylät Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Venäjällä. Ruotsin ja Norjan osalta kartta kuvaa 1500-luvun, Suomessa 1600-luvun ja Venäjällä 1800-luvun alun tilannetta. Norlanti (joskus myös Norrlanti) on pohjoisin Ruotsin kolmesta pääalueesta.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Norlanti · Katso lisää »
Norrbotten
Mesimarja on Norrbottenin maakuntakukka. Kuukkeli on Norrbottenin maakuntaeläin. Norrbotten (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Norrbotten · Katso lisää »
Numeraali
Numeraalit eli lukusanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Numeraali · Katso lisää »
Objekti (lauseenjäsen)
Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Objekti (lauseenjäsen) · Katso lisää »
Oikeinkirjoitus
Oikeinkirjoitus eli ortografia on kielen kirjoitussäännöstö.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Oikeinkirjoitus · Katso lisää »
Olaus Petri
Suurkirkon luona. Olaus Petri, myös muodossa Olavus Petri latinalaistettu, alkuaan Olof Persson, (6. tammikuuta 1493 – 9. huhtikuuta 1552 Tukholma) oli Wittenbergissä opiskellut ruotsalainen uskonpuhdistaja ja pappi.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Olaus Petri · Katso lisää »
Orustin kunta
Riimukivi Orustin saarella. Orustin kunta on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Orustin kunta · Katso lisää »
Painaminen
Kirjapaino vuodelta 1568 Painaminen on tapa muodostaa kuva sileälle alustalle, useimmiten paperille tai kankaalle.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Painaminen · Katso lisää »
Paino (kielitiede)
Paino eli prominenssi tarkoittaa kielitieteessä sitä, että jokin puheen osa tuodaan prosodisesti esiin.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Paino (kielitiede) · Katso lisää »
Pakkoruotsi
Pakkoruotsi on ruotsin kielestä Suomen suomenkielisten koulujen pakollisena oppiaineena käytetty hieman negatiivinen arkikielinen nimitys, jota käytetään varsinkin silloin, kun ruotsin kielen pakollista opiskelua toisena kotimaisena kielenä vastustetaan.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Pakkoruotsi · Katso lisää »
Passiivi
Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Passiivi · Katso lisää »
Perfekti
Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Perfekti · Katso lisää »
Persoona (kielioppi)
Persoona on kieliopillinen käsite, jolla ilmaistaan puhujan ja puhuteltavan suhdetta johonkin asiaan.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Persoona (kielioppi) · Katso lisää »
Persoonapronomini
Persoonapronominit ovat pronomineja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Persoonapronomini · Katso lisää »
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Perustuslaki · Katso lisää »
Pluskvamperfekti
Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Pluskvamperfekti · Katso lisää »
Pohjanmaa
Pohjanmaa voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Pohjanmaa · Katso lisää »
Pohjanmaan maakunta
Pohjanmaa (vuoteen 1998 Vaasan rannikkoseutu, Vasa kustregion) on nykymaakunta Länsi-Suomessa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »
Pohjoismaiden neuvosto
Pohjoismaiden neuvosto (lyhenne PN) ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat Pohjoismaiden parlamentaarikkojen ja hallitusten yhteistyöfoorumeita.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Pohjoismaiden neuvosto · Katso lisää »
Pohjoismaiset murteet
Pohjoismaiset murteet tai pohjoisgermaaniset murteet ovat joukko germaanisen kieliryhmän pohjoismaiseen haaraan kuuluvia paikallisia, murteellisia variantteja, joita puhutaan Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Pohjoismaiset murteet · Katso lisää »
Porvoo
Porvoo on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Porvoo · Katso lisää »
Predikaatti (lauseenjäsen)
Predikaatti, suomeksi aiemmin myös maine, on lauseenjäsen.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Predikaatti (lauseenjäsen) · Katso lisää »
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Preesens · Katso lisää »
Preteriti
Preteriti ('mennyt') on menneen ajan aikamuoto, joka ilmaisee selkeästi päättynyttä tapahtumista, mutta ei itsessään tämän ajankohtaa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Preteriti · Katso lisää »
Pronomini
Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Pronomini · Katso lisää »
Proosa
Proosa tarkoittaa suorasanaista tekstiä, joka ei noudata riimejä, alkusointua tai mitään runomittaa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Proosa · Katso lisää »
Prosodia
Prosodia on yleisnimitys puhutun kielen niille ilmiöille, jotka ainakin potentiaalisesti ylittävät yksittäisen äänteen alan eli voivat olla laajempia kuin yksittäinen äänne.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Prosodia · Katso lisää »
Puhekieli
Puhekieli on yleiskieltä arkisempi puhuttu kielen muoto, jonka ei tarvitse noudattaa normitetun kirjakielen periaatteita.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Puhekieli · Katso lisää »
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Raamattu · Katso lisää »
Raamatunkäännökset
RaamattuRaamattu on käännetty useammalle kielelle kuin mikään muu kirja.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Raamatunkäännökset · Katso lisää »
Rökin kivi
Rökin kivi. Rökin kivi on 800-luvulta peräisin oleva riimukivi Ruotsin Itä-Götanmaalla.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Rökin kivi · Katso lisää »
Riikinruotsi
Riikinruotsi eli ruotsinruotsi tarkoittaa Ruotsissa puhuttuja ruotsin kielen varianttia ja alueellisia yleiskieliä, erotuksena esimerkiksi Virossa ja Suomessa puhutuista ruotsin kielen varianteista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Riikinruotsi · Katso lisää »
Riimukirjoitus
Rökin kivi 800-luvulta. Riimukirjaimet olivat erityisesti germaanisten kansojen keskuudessa esiintynyt kirjoitusjärjestelmä, jota käyttivät muinaiset gootit, muinaissaksilaiset, friisit, alamannit ja muinaisenglantilaiset sekä skandinaavit.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Riimukirjoitus · Katso lisää »
Riimukivi
Uppsalan yliopiston puistossa. Riimukivet ovat rautakaudelta ja varhaiskeskiajalta peräisin olevia kivipaasia, joissa on skandinaavisella kielellä tehtyä riimukirjoitusta.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Riimukivi · Katso lisää »
Ruotsalainen kalenteri
Helmikuu vuoden 1712 ruotsalaisessa kalenterissa. Ruotsalainen kalenteri oli Ruotsissa 1. maaliskuuta 1700 – 30. helmikuuta 1712 käytössä ollut kalenteri.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Ruotsalainen kalenteri · Katso lisää »
Ruotsalaiset
Ruotsalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Skandinavian niemimaan itäosassa sijaitsevaa Ruotsin valtiota.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Ruotsalaiset · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotsin akatemia
Ruotsin akatemian tunnus. Tunnukseen on kirjattu akatemian motto ”Snille och smak” eli ”nerous ja hyvä maku”. Ruotsin akatemia on yksi Ruotsin kuninkaallisista akatemioista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Ruotsin akatemia · Katso lisää »
Ruotsin kielioppi
Ruotsin kielioppi käsittää ruotsin kielen morfologian ja syntaksin.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Ruotsin kielioppi · Katso lisää »
Ruotsin kirjallisuus
Rökstenen. Ruotsin kirjallisuus on ruotsalaista tai ruotsin kielellä kirjoitettua kirjallisuutta.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Ruotsin kirjallisuus · Katso lisää »
Ruotsin murteet
Ruotsin kielen kuusi murrealuetta. Ruotsin murteet ovat ruotsin kielessä esiintyviä murteita.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Ruotsin murteet · Katso lisää »
Saarenmaa
SaarenmaaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron suurin saari.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Saarenmaa · Katso lisää »
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Saksan kieli · Katso lisää »
Sanajärjestys
Sanajärjestys on kielitieteessä osa lauseen rakennetta: missä järjestyksessä lauseenjäsenet seuraavat toisiaan.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Sanajärjestys · Katso lisää »
Södermanland
Pohjanlumme on Södermanlandin maakuntakukka. Sääksi on Södermanlandin maakuntaeläin. Södermanland (puhekielessä Sörmland) on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Södermanland · Katso lisää »
Siirtolaisuus Ruotsiin
Syyrialaisia turvapaikanhakijoita Ruotsissa. Maahanmuuttajat Ruotsissa ovat Ruotsiin muuttaneita siirtolaisia.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Siirtolaisuus Ruotsiin · Katso lisää »
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Sija · Katso lisää »
Sjælland
Juutinrauman silta Sjællandin suunnasta salmen yli kohti Ruotsia kuvattuna. Sjælland (suomeksi myös Sjellanti) on Tanskan ja koko Itämeren alueen suurin saari.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Sjælland · Katso lisää »
Skandinaavinen mytologia
Thor taistelee jättiläisten kanssa. Mårten Eskil Wingen maalaus vuodelta 1872. Skandinaavinen mytologia (myös pohjoismainen mytologia tai muinaisnorjalainen mytologia) tarkoittaa Skandinavian rautakautisten ja varsinkin viikinkiaikaisten asukkaiden myyttejä ja uskomuksia.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Skandinaavinen mytologia · Katso lisää »
Skandinaaviset kielet
Alueet, joilla skandinaavisia kieliä pääasiallisesti puhutaan. Pohjoisen pronssikauden kulttuurin levinneisyys n. 1200 eaa. Skandinaaviset kielet eli pohjoisgermaaniset kielet ovat indoeurooppalaisen kielikunnan germaaniseen haaraan kuuluvia kieliä.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Skandinaaviset kielet · Katso lisää »
Skåne
Päivänkakkara on Skånen maakuntakukka. Saksanhirvi on Skånen maakuntaeläin. Skånen, Blekingen ja Hallandin kihlakuntajako keskiajalla, jolloin maakunnat olivat osa Tanskaa. Skånen kihlakunnat ja pitäjät vuonna 1865. Skånelaista maanviljelysmaisemaa Kverrestadissa. Skånen maankäyttö:O maatalousmaata O lehtimetsää O havumetsää O kaupunkeja O hedelmänviljelyä ja puutarhoja. Skåne, suomeksi myös Skoone, on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Skåne · Katso lisää »
Småland
Vanamo on Smålandin maakuntakukka. Saukko on Smålandin maakuntaeläin. Smålandin seudut viikinkiajalla. Punaiset ja mustat pisteet tarkoittavat maakunnassa sijaitsevia riimukiviä. Punaisten pisteiden riimukivet sisältävät kirjoituksia kaukomatkoilta. Hultaklintin mäki Bergin pitäjässä. Boskvarnasjönin järvi. Kalmarin linna. Småland (suomeksi myös Smoolanti) on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Småland · Katso lisää »
Språkbruk
Språkbruk on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema ruotsinkielinen aikakauslehti.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Språkbruk · Katso lisää »
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Subjekti (lauseenjäsen) · Katso lisää »
Subjunktiivi
Subjunktiivi on verbin tapaluokka, jolla ilmaistaan epävarmuutta, toivetta tai muuta vastaavaa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Subjunktiivi · Katso lisää »
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Substantiivi · Katso lisää »
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Suku (kielioppi) · Katso lisää »
Sukunimi
Sukunimi on henkilönnimi, joka periytyy suvussa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Sukunimi · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen kielilaki
Kielilaki (SDK 423/2003) on säädös, joka määrittelee Suomen perustuslain mukaisia kansalliskieliä äidinkielenään puhuvan kansalaisen kielelliset oikeudet.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Suomen kielilaki · Katso lisää »
Suomenruotsalaiset
Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Suomenruotsalaiset · Katso lisää »
Suomenruotsi
Suomenruotsi on ruotsin kielen Suomessa käytetty kirja- ja yleiskielinen variantti, jota puhutaan pääasiassa rannikkoalueilla Uudellamaalla, Turunmaalla ja Pohjanmaalla, sekä jossain määrin myös muualla Suomessa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Suomenruotsi · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Suomi · Katso lisää »
Supiini
Supiini on verbin infiniittimuoto, joka esiintyy muun muassa latinan kielessä.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Supiini · Katso lisää »
Sveanmaa
Sveanmaan sijainti Ruotsin kartalla (tummennettu). Sveanmaa (myös Sveeanmaa, ruots. Svealand) on keskimmäinen Ruotsin kolmesta pääalueesta.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Sveanmaa · Katso lisää »
Syntaksi
Syntaksi (kr. σύνταξις ’kokoonpano’) eli lauseoppi tarkastelee luonnollisen tai formaalin kielen merkkiyhdistelmiä (sanoja).
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Syntaksi · Katso lisää »
Taalainmaa
Kissankello on Taalainmaan maakuntakukka. Sarvipöllö on Taalainmaan maakuntaeläin. Taalainmaa on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Taalainmaa · Katso lisää »
Tanskan kieli
Tanskan kieli (omakielinen nimi: dansk) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Tanskan kieli · Katso lisää »
Teollistuminen
Maailman teollistuneet alueet Teollistuminen on yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos, jossa yhteiskunta muuttuu esiteollisesta teolliseksi.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Teollistuminen · Katso lisää »
Toinen kotimainen kieli
Toinen kotimainen kieli on suomen tai ruotsin kielestä opetuksessa Suomessa käytetty nimitys silloin, kun suomalainen ei puhu kyseistä kieltä äidinkielenään.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Toinen kotimainen kieli · Katso lisää »
Turun saaristo
Lempisaaresta. Varsinais-Suomeen kuuluva osa Särkisalon ja Kustavin välillä. Turun saaristo (myös Lounais-Suomen saaristo tai Varsinais-Suomen saaristo) on noin 20 000 saaresta muodostuva, Särkisalosta ja Hiittisistä Kustavin saaristoon ulottuva saaristoalue Saaristomerellä Varsinais-Suomessa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Turun saaristo · Katso lisää »
Ukraina
Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Ukraina · Katso lisää »
Umlaut
Umlaut on kielitieteellinen termi, jolla tarkoitetaan erityisesti germaanisissa kielissä tapahtuvaa vokaalien muutosta takavokaaleista etuvokaaleiksi.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Umlaut · Katso lisää »
Uplanti
Kirjopikarililja on Uplannin maakuntakukka. Merikotka on Uplannin maakuntaeläin. kihlakuntien rajat. Sana ''skeppslag'' tarkoittaa laivakuntaa. Uplanti on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Uplanti · Katso lisää »
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Uskonpuhdistus · Katso lisää »
Uskonpuhdistus Ruotsissa
Raamatun ruotsinkielinen käännös vuodelta 1541. Uskonpuhdistus eli reformaatio lähti liikkeelle saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta Martti Lutherin toiminnan seurauksena 1500-luvun alussa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Uskonpuhdistus Ruotsissa · Katso lisää »
Uudenmaan maakunta
Uusimaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Uudenmaan maakunta · Katso lisää »
Uusi testamentti
Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Uusi testamentti · Katso lisää »
Varsinais-Suomen maakunta
Varsinais-Suomi on Suomen maakunta, joka sijaitsee Saaristomeren rannikolla ja saarissa.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Varsinais-Suomen maakunta · Katso lisää »
Värmlanti
Metsätähti on Värmlannin maakuntakukka. Susi on Värmlannin maakuntaeläin. Värmlanti (joskus myös Vermlanti) on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Värmlanti · Katso lisää »
Västerbotten
Kaarlenvaltikka on Västerbottenin maakuntakukka. Kuovi on Västerbottenin maakuntaeläin. Västerbotten (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Västerbotten · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Verbi · Katso lisää »
Viikinkiaika
Viikinkien retket ja heidän asuttamansa alueet. Viikinkiaika (n. 793–1066) on Pohjoismaiden esihistoriaan liittyvä ajanjakso, jota leimasivat viikinkien ryöstöretket, valloitukset ja kaupankäynti.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Viikinkiaika · Katso lisää »
Vironruotsalaiset
Vironruotsalaiset eli rantaruotsalaiset (viroksi rannarootslased, ruots. estlandssvenskar) ovat Viron historiallinen ruotsalaisvähemmistö, joka käytännössä kokonaan siirtyi Ruotsiin ennen toista neuvostomiehitystä vuonna 1944.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Vironruotsalaiset · Katso lisää »
Vironruotsi
Ruotsinkielinen kartta Viron rannikosta 1930-luvulta. Vironruotsi on Virossa historiallisesti laajalti puhuttu ruotsin kielen murre.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Vironruotsi · Katso lisää »
Vormsi
Vormsi on Viroon kuuluva saari ja kunta, joka sijaitsee Hiidenmaan saaren ja Noarootsin niemen välissä maan länsirannikolla.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Vormsi · Katso lisää »
Yhdistynyt suku
Yhdistynyt suku on muun muassa skandinaavisissa kielissä esiintyvä kieliopillinen suku, joka on syntynyt siten, että maskuliini- ja feminiinisuku ovat yhdistyneet.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Yhdistynyt suku · Katso lisää »
Ylikainuu
Tallvik ja Ylikainuu vuoden 2015 taajamarajauksen mukaan. Ylikainuu on samannimisen Ylikainuun kunnan keskustaajama.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja Ylikainuu · Katso lisää »
1225
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja 1225 · Katso lisää »
1526
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja 1526 · Katso lisää »
1541
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja 1541 · Katso lisää »
1917
Vuosi 1917 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Ruotsin kieli ja 1917 · Katso lisää »