Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Ruotsin kieli ja Suomen kieli
Ruotsin kieli ja Suomen kieli on 45 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adjektiivi, Ahvenanmaan maakunta, Aikamuoto, Akkusatiivi, Diftongi, Eerikinkronikka, Englannin kieli, Euroopan unioni, Foneemi, Genetiivi, Germaaniset kielet, Imperatiivi, Imperfekti, Indoeurooppalaiset kielet, Infinitiivi, Kaisa Häkkinen, Kielitiede, Kirjain, Konjunktio (kielitiede), Kotimaisten kielten keskus, Lainasana, Latinalaiset aakkoset, Murre, Nominatiivi, Numeraali, Objekti (lauseenjäsen), Paino (kielitiede), Passiivi, Perfekti, Persoona (kielioppi), ..., Pluskvamperfekti, Predikaatti (lauseenjäsen), Preesens, Pronomini, Prosodia, Ruotsi, Sanajärjestys, Sija, Subjekti (lauseenjäsen), Substantiivi, Suku (kielioppi), Suomenruotsalaiset, Suomi, Uskonpuhdistus, Verbi. Laajenna indeksi (15 lisää) »
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Adjektiivi ja Ruotsin kieli · Adjektiivi ja Suomen kieli ·
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Ahvenanmaan maakunta ja Ruotsin kieli · Ahvenanmaan maakunta ja Suomen kieli ·
Aikamuoto
Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).
Aikamuoto ja Ruotsin kieli · Aikamuoto ja Suomen kieli ·
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Akkusatiivi ja Ruotsin kieli · Akkusatiivi ja Suomen kieli ·
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Diftongi ja Ruotsin kieli · Diftongi ja Suomen kieli ·
Eerikinkronikka
Eerikinkronikka on muinaisruotsiksi kirjoitettu keskiaikainen riimikronikka, joka keskittyy Ruotsin historian folkunga-ajan tapahtumiin 1200-luvun alkupuolelta 1300-luvun alkupuoliskolle.
Eerikinkronikka ja Ruotsin kieli · Eerikinkronikka ja Suomen kieli ·
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Englannin kieli ja Ruotsin kieli · Englannin kieli ja Suomen kieli ·
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Euroopan unioni ja Ruotsin kieli · Euroopan unioni ja Suomen kieli ·
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Foneemi ja Ruotsin kieli · Foneemi ja Suomen kieli ·
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Genetiivi ja Ruotsin kieli · Genetiivi ja Suomen kieli ·
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Germaaniset kielet ja Ruotsin kieli · Germaaniset kielet ja Suomen kieli ·
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Imperatiivi ja Ruotsin kieli · Imperatiivi ja Suomen kieli ·
Imperfekti
Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.
Imperfekti ja Ruotsin kieli · Imperfekti ja Suomen kieli ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Indoeurooppalaiset kielet ja Ruotsin kieli · Indoeurooppalaiset kielet ja Suomen kieli ·
Infinitiivi
Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto.
Infinitiivi ja Ruotsin kieli · Infinitiivi ja Suomen kieli ·
Kaisa Häkkinen
Kaisa Mervi Maritta Häkkinen (o.s. Ranta, s. 17. marraskuuta 1950 Kouvola) on suomalainen kielitieteilijä ja tieteen akateemikko (2020–).
Kaisa Häkkinen ja Ruotsin kieli · Kaisa Häkkinen ja Suomen kieli ·
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Kielitiede ja Ruotsin kieli · Kielitiede ja Suomen kieli ·
Kirjain
Kreikkalaiset, kyrilliset ja latinalaiset kirjaimet Venn-diagrammissa. Kirjain on äänteisiin perustuvassa kirjoitusjärjestelmässä käytettävä merkki, joka edustaa, pyrkii edustamaan tai on joskus edustanut jotain puhutun kielen foneemia.
Kirjain ja Ruotsin kieli · Kirjain ja Suomen kieli ·
Konjunktio (kielitiede)
Konjunktiot, eli sidesanat, ovat partikkelien sanaluokkaan kuuluvia sanoja, joilla yhdistetään virkkeen eri lauseita toisiinsa.
Konjunktio (kielitiede) ja Ruotsin kieli · Konjunktio (kielitiede) ja Suomen kieli ·
Kotimaisten kielten keskus
Kotimaisten kielten keskus (lyh. Kotus) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos.
Kotimaisten kielten keskus ja Ruotsin kieli · Kotimaisten kielten keskus ja Suomen kieli ·
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Lainasana ja Ruotsin kieli · Lainasana ja Suomen kieli ·
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Latinalaiset aakkoset ja Ruotsin kieli · Latinalaiset aakkoset ja Suomen kieli ·
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Murre ja Ruotsin kieli · Murre ja Suomen kieli ·
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Nominatiivi ja Ruotsin kieli · Nominatiivi ja Suomen kieli ·
Numeraali
Numeraalit eli lukusanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Numeraali ja Ruotsin kieli · Numeraali ja Suomen kieli ·
Objekti (lauseenjäsen)
Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.
Objekti (lauseenjäsen) ja Ruotsin kieli · Objekti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli ·
Paino (kielitiede)
Paino eli prominenssi tarkoittaa kielitieteessä sitä, että jokin puheen osa tuodaan prosodisesti esiin.
Paino (kielitiede) ja Ruotsin kieli · Paino (kielitiede) ja Suomen kieli ·
Passiivi
Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.
Passiivi ja Ruotsin kieli · Passiivi ja Suomen kieli ·
Perfekti
Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.
Perfekti ja Ruotsin kieli · Perfekti ja Suomen kieli ·
Persoona (kielioppi)
Persoona on kieliopillinen käsite, jolla ilmaistaan puhujan ja puhuteltavan suhdetta johonkin asiaan.
Persoona (kielioppi) ja Ruotsin kieli · Persoona (kielioppi) ja Suomen kieli ·
Pluskvamperfekti
Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.
Pluskvamperfekti ja Ruotsin kieli · Pluskvamperfekti ja Suomen kieli ·
Predikaatti (lauseenjäsen)
Predikaatti, suomeksi aiemmin myös maine, on lauseenjäsen.
Predikaatti (lauseenjäsen) ja Ruotsin kieli · Predikaatti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli ·
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Preesens ja Ruotsin kieli · Preesens ja Suomen kieli ·
Pronomini
Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Pronomini ja Ruotsin kieli · Pronomini ja Suomen kieli ·
Prosodia
Prosodia on yleisnimitys puhutun kielen niille ilmiöille, jotka ainakin potentiaalisesti ylittävät yksittäisen äänteen alan eli voivat olla laajempia kuin yksittäinen äänne.
Prosodia ja Ruotsin kieli · Prosodia ja Suomen kieli ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Ruotsin kieli · Ruotsi ja Suomen kieli ·
Sanajärjestys
Sanajärjestys on kielitieteessä osa lauseen rakennetta: missä järjestyksessä lauseenjäsenet seuraavat toisiaan.
Ruotsin kieli ja Sanajärjestys · Sanajärjestys ja Suomen kieli ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Ruotsin kieli ja Sija · Sija ja Suomen kieli ·
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Ruotsin kieli ja Subjekti (lauseenjäsen) · Subjekti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli ·
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Ruotsin kieli ja Substantiivi · Substantiivi ja Suomen kieli ·
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Ruotsin kieli ja Suku (kielioppi) · Suku (kielioppi) ja Suomen kieli ·
Suomenruotsalaiset
Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita.
Ruotsin kieli ja Suomenruotsalaiset · Suomen kieli ja Suomenruotsalaiset ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Ruotsin kieli ja Suomi · Suomen kieli ja Suomi ·
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Ruotsin kieli ja Uskonpuhdistus · Suomen kieli ja Uskonpuhdistus ·
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Ruotsin kieli ja Suomen kieli
- Mitä heillä on yhteistä Ruotsin kieli ja Suomen kieli
- Yhtäläisyyksiä Ruotsin kieli ja Suomen kieli
Vertailu Ruotsin kieli ja Suomen kieli
Ruotsin kieli on 169 suhteet, kun taas Suomen kieli on 295. niillä on yhteistä 45, Jaccard'in indeksi on 9.70% = 45 / (169 + 295).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Ruotsin kieli ja Suomen kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
