Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 ja Ranskan suuri vallankumous

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 ja Ranskan suuri vallankumous

Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 vs. Ranskan suuri vallankumous

Säätyjen yleiskokouksen avajaisistunto Versailles’n Menus Plaisirsissa 5. toukokuuta 1789, Auguste Couderin maalaus vuodelta 1839. Valtiovarainministeri Jacques Necker puhumassa. Ranskan säätyjen yleiskokous (États généraux) järjestettiin viimeisen kerran kuningas Ludvig XVI:n kutsumana vuonna 1789. Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.

Aateli

Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.

Aateli ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Aateli ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Étienne Charles de Loménie de Brienne

Étienne-Charles de Loménie de Brienne, Joseph Perrinin tekemä muotokuva. Étienne-Charles de Loménie de Brienne (9. lokakuuta 1727 Pariisi – 19. helmikuuta 1794 Sens) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Étienne Charles de Loménie de Brienne ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Étienne Charles de Loménie de Brienne ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Emmanuel Joseph Sieyès

Emmanuel Joseph Sieyès (ransk.) (3. toukokuuta 1748 Fréjus – 20. kesäkuuta 1836 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Emmanuel Joseph Sieyès ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Emmanuel Joseph Sieyès ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Erioikeus

356x356pxErioikeus eli privilegio on jollekin yhteisölle tai yksityiselle myönnetty etuus, jota ei ole muilla.

Erioikeus ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Erioikeus ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau

Honoré Gabriel Riquetti de Mirabeau (9. maaliskuuta 1749 Le Bignon, Ranska – 2. huhtikuuta 1791 Pariisi, Ranska) Assemblée nationale.

Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Itsevaltius

Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.

Itsevaltius ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Itsevaltius ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Jacques Necker

Joseph Siffred Duplessis’n maalaama muotokuva noin vuodelta 1781. Jacques Necker (30. syyskuuta 1732 Geneve – 9. huhtikuuta 1804 Coppet, Vaud, Sveitsi)Albert Goodwin: Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Jacques Necker ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Jacques Necker ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Kolmas sääty

Kolmas sääty oli yksi kolmesta Ranskan säätykokouksessa edustetusta yhteiskuntaluokasta ennen Ranskan suurta vallankumousta ja sen aikana.

Kolmas sääty ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Kolmas sääty ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Ludvig XVI

Ludvig XVI (23. elokuuta 1754 Versailles – 21. tammikuuta 1793 Pariisi) oli Ranskan kuningas vuosina 1774–1792.

Ludvig XVI ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Ludvig XVI ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Pallohuoneen vala

Pallohuoneen vala'', Jacques-Louis Davidin maalaus vuodelta 1791. ''Pallohuoneen vala'', Léopold Moricen tekemä pronssireliefi vuonna 1883 valmistuneessa tasavallan monumentissa Pariisin Place de la Républiquella. Pallohuoneen vala oli Ranskan kansalliskokoukseksi julistautuneiden porvarissäädyn edustajien 20. kesäkuuta 1789 vannoma vala, jonka mukaan kokous ei hajaantuisi ennen kuin se olisi saanut säädettyä Ranskalle uuden perustuslain.

Pallohuoneen vala ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Pallohuoneen vala ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Papisto

Eri uskontojen edustajia World Economic Forumissa 2009. Papisto eli hengellinen sääty on kristittyjen kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöiden järjestäytynyt kokonaisuus, joka katolisen kirkon käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla on erityinen armolahja.

Papisto ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Papisto ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Pariisi

Pariisi (.

Pariisi ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Pariisi ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Parlamentti (ancien régime)

Parlamentti oli ancien régimen ajan Ranskassa nimitys aatelin johtamille ylimmille tuomioistuimille.

Parlamentti (ancien régime) ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Parlamentti (ancien régime) ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Porvaristo

Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.

Porvaristo ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Porvaristo ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

Ranska ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Ranska ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous

Perustuslakia säätävän kansalliskokouksen istunto 7. syyskuuta 1789. Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous oli vallankumouksen alkuvaiheessa vuosina 1789–1791 toiminut Ranskan kansalliskokous.

Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Ranskan säätyjen yleiskokous

Viimeisen säätyjen yleiskokouksen ajavaisistunto 5. toukokuuta 1789 Versaillesissa. J. M. Moreau Le Jeunen piirros. Säätyjen yleiskokous (myös yleissäädyt) oli Ranskassa ancien régimen aikana säätyvaltiopäivistä käytetty nimitys.

Ranskan säätyjen yleiskokous ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Ranskan säätyjen yleiskokous ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Valtionvelka

bruttokansantuotteeseen vuonna 2012.Valtionvelka on valtion kotimaasta ja ulkomailta ottama luotto.

Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 ja Valtionvelka · Ranskan suuri vallankumous ja Valtionvelka · Katso lisää »

Versailles

Versailles (ääntämys: /vɛʁ.ˈsaj/) on kaupunki Pariisin metropolialueella noin 19 kilometriä pääkaupungista lounaaseen.

Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 ja Versailles · Ranskan suuri vallankumous ja Versailles · Katso lisää »

Veto-oikeus

Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton käyttämässä veto-oikeuttaan vuonna 1993. Veto-oikeus ('minä kiellän') on kielto tai tahdonilmaus, jolla valtionpäämies, muu valtioelin tai yhteisö taikka yksityinen toimija estää jonkin päätöksen syntymisen tai voimaantulon.

Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 ja Veto-oikeus · Ranskan suuri vallankumous ja Veto-oikeus · Katso lisää »