Yhtäläisyyksiä Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Ranskan suuri vallankumous
Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Ranskan suuri vallankumous on 29 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adrien Duport, Alexandre de Lameth, Antoine Barnave, Emmanuel Joseph Sieyès, Feodalismi, Feuillanttien klubi, Gilbert du Motier de Lafayette, Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, Itsevaltius, Jakobiinit, Jean Joseph Mounier, Jean Sylvain Bailly, Jean-Sifrein Maury, Katolinen kirkko, Kolmas sääty, Ludvig XVI, Maximilien Robespierre, Naisten marssi Versailles’hin, Pallohuoneen vala, Pariisi, Ranska, Ranskan departementit, Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous, Ranskan säätyjen yleiskokous 1789, Ranskan vuoden 1791 perustuslaki, Tuileries’n palatsi, Vallankumouksen helluntaiyö, Versailles.
Adrien Duport
Adrien Duport kansalliskokousedustajana vuonna 1790, Jean-Baptiste Véritén piirros. Adrien Jean-François Duport (myös muodossa Du Port; 5. helmikuuta 1759 Pariisi – 15. elokuuta 1798 Appenzell, Helvetian tasavalta (Sveitsi)) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Adrien Duport ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Adrien Duport ja Ranskan suuri vallankumous ·
Alexandre de Lameth
Alexander de Lameth kansalliskokousedustajana vuonna 1790 tai 1791, Jean-Baptiste Véritén piirros. Alexandre Théodore Victor de Lameth (28. lokakuuta 1760 Pariisi – 18. maaliskuuta 1829 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Alexandre de Lameth ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Alexandre de Lameth ja Ranskan suuri vallankumous ·
Antoine Barnave
Antoine Barnave, Joseph Bozen maalaama muotokuva. Antoine-Pierre-Joseph-Marie Barnave (22. lokakuuta 1761 Dauphiné (nyk. Grenoble) – 29. marraskuuta 1793 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Antoine Barnave ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Antoine Barnave ja Ranskan suuri vallankumous ·
Emmanuel Joseph Sieyès
Emmanuel Joseph Sieyès (ransk.) (3. toukokuuta 1748 Fréjus – 20. kesäkuuta 1836 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Emmanuel Joseph Sieyès ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Emmanuel Joseph Sieyès ja Ranskan suuri vallankumous ·
Feodalismi
Feodalismi tai feodaalinen järjestelmä (latinan sanasta feudum) on keskiajalle tyypillinen sotilaallinen, hallinnollinen ja taloudellinen järjestelmä.
Feodalismi ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Feodalismi ja Ranskan suuri vallankumous ·
Feuillanttien klubi
Feuillanttien klubi (virallinen nimi Amis de la Constitution, ”Perustuslain ystävät”) oli Pariisissa Ranskan vallankumouksen aikana vuosina 1791–1792 toiminut perustuslaillisen monarkian kannattajien poliittinen keskustelukerho.
Feuillanttien klubi ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Feuillanttien klubi ja Ranskan suuri vallankumous ·
Gilbert du Motier de Lafayette
Marie-Joseph-Paul-Roch-Yves-Gilbert du Motier de La Fayette, markiisi de La Fayette tai de Lafayette (6. syyskuuta 1757 Chavaniac, Ranska – 20. toukokuuta 1834 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen aristokraatti, kenraali ja poliitikko, joka liittyi vuonna 1777 Amerikan siirtokuntien armeijaan Ison-Britannian kuningaskuntaa vastaan käydyssä sodassa.
Gilbert du Motier de Lafayette ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Gilbert du Motier de Lafayette ja Ranskan suuri vallankumous ·
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau
Honoré Gabriel Riquetti de Mirabeau (9. maaliskuuta 1749 Le Bignon, Ranska – 2. huhtikuuta 1791 Pariisi, Ranska) Assemblée nationale.
Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau ja Ranskan suuri vallankumous ·
Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus
Ranskan Ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1789. Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus annettiin Ranskan suuren vallankumoksen yhteydessä 26. elokuuta 1789. Sen laati ja julisti Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous, ja siinä määriteltiin vallankumouksen tavoitteet, eli vapauden, veljeyden ja tasa-arvon toteuttaminen. Keskeisiä julistuksen periaatteita olivat sananvapaus, ihmisten tasa-arvo lain edessä (ei kuitenkaan sukupuolten välillä), uskonnonvapaus ja yksityinen omistusoikeus.
Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus ja Ranskan suuri vallankumous ·
Itsevaltius
Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.
Itsevaltius ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Itsevaltius ja Ranskan suuri vallankumous ·
Jakobiinit
Jakobiinit eli jakobiiniklubi (1789–1794) olivat Ranskan suuren vallankumouksen ajan johtava vallankumouspuolue vuodesta 1789 lähtien.
Jakobiinit ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Jakobiinit ja Ranskan suuri vallankumous ·
Jean Joseph Mounier
Jean Joseph Mounier, postuumi muotokuva. Jean Joseph Mounier (12. marraskuuta 1758 Grenoble – 26. tammikuuta 1806 Pariisi) Assemblée nationale (Ranskan kansalliskokous).
Jean Joseph Mounier ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Jean Joseph Mounier ja Ranskan suuri vallankumous ·
Jean Sylvain Bailly
Jean-Laurent Mosnier’n maalaama muotokuva vuodelta 1789. Jean Sylvain Bailly (15. syyskuuta 1736 Pariisi – 12. marraskuuta 1793 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Jean Sylvain Bailly ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Jean Sylvain Bailly ja Ranskan suuri vallankumous ·
Jean-Sifrein Maury
Jean-Sifrein Maury. Jean-Sifrein Maury (26. kesäkuuta 1746 Valréas, Ranska – 11. toukokuuta 1817 Rooma, Kirkkovaltio) Runeberg.org.
Jean-Sifrein Maury ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Jean-Sifrein Maury ja Ranskan suuri vallankumous ·
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Katolinen kirkko ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Katolinen kirkko ja Ranskan suuri vallankumous ·
Kolmas sääty
Kolmas sääty oli yksi kolmesta Ranskan säätykokouksessa edustetusta yhteiskuntaluokasta ennen Ranskan suurta vallankumousta ja sen aikana.
Kolmas sääty ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Kolmas sääty ja Ranskan suuri vallankumous ·
Ludvig XVI
Ludvig XVI (23. elokuuta 1754 Versailles – 21. tammikuuta 1793 Pariisi) oli Ranskan kuningas vuosina 1774–1792.
Ludvig XVI ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Ludvig XVI ja Ranskan suuri vallankumous ·
Maximilien Robespierre
Maximilien François Marie Isidore de Robespierre (6. toukokuuta 1758 – 28. heinäkuuta 1794) oli ranskalainen vallankumouksellinen ja asianajaja.
Maximilien Robespierre ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Maximilien Robespierre ja Ranskan suuri vallankumous ·
Naisten marssi Versailles’hin
Naisten kulkue matkalla Versailles’hin, tuntemattoman tekijän aikalaispiirros. Naisten marssi Versailles’hin oli 5.
Naisten marssi Versailles’hin ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Naisten marssi Versailles’hin ja Ranskan suuri vallankumous ·
Pallohuoneen vala
Pallohuoneen vala'', Jacques-Louis Davidin maalaus vuodelta 1791. ''Pallohuoneen vala'', Léopold Moricen tekemä pronssireliefi vuonna 1883 valmistuneessa tasavallan monumentissa Pariisin Place de la Républiquella. Pallohuoneen vala oli Ranskan kansalliskokoukseksi julistautuneiden porvarissäädyn edustajien 20. kesäkuuta 1789 vannoma vala, jonka mukaan kokous ei hajaantuisi ennen kuin se olisi saanut säädettyä Ranskalle uuden perustuslain.
Pallohuoneen vala ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Pallohuoneen vala ja Ranskan suuri vallankumous ·
Pariisi
Pariisi (.
Pariisi ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Pariisi ja Ranskan suuri vallankumous ·
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Ranska ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Ranska ja Ranskan suuri vallankumous ·
Ranskan departementit
Kartta Ranskan departementeista ja niiden pääkaupungeista. Departementti on aluehallinnon yksikkö Ranskassa.
Ranskan departementit ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Ranskan departementit ja Ranskan suuri vallankumous ·
Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous
Kuningas Ludvig XVI julistaa sodan Itävallalle lakiasäätävän kansalliskokouksen istunnossa 20. huhtikuuta 1792. Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous oli Ranskan parlamentti vallankumouksen aikana vuosina 1791–1792.
Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous ja Ranskan suuri vallankumous ·
Ranskan säätyjen yleiskokous 1789
Säätyjen yleiskokouksen avajaisistunto Versailles’n Menus Plaisirsissa 5. toukokuuta 1789, Auguste Couderin maalaus vuodelta 1839. Valtiovarainministeri Jacques Necker puhumassa. Ranskan säätyjen yleiskokous (États généraux) järjestettiin viimeisen kerran kuningas Ludvig XVI:n kutsumana vuonna 1789.
Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 ja Ranskan suuri vallankumous ·
Ranskan vuoden 1791 perustuslaki
Vuoden 1791 perustuslain kansilehti. Vuoden 1791 perustuslaki oli Ranskan ensimmäinen perustuslaki.
Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Ranskan suuri vallankumous ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ·
Tuileries’n palatsi
Tuileries’n palatsi noin vuonna 1865. Vasemmalta oikealle: eteläsiipi, Kellopaviljonki, pohjoissiipi, Teatteripaviljonki, Koneiden galleria, Marsan-paviljonki. Äärimmäisenä oikealla Carrouselin pihaa. Tuileries’n palatsi oli Pariisin keskustassa sijainnut palatsi, joka kuului samaan pihapiiriin Louvren palatsin kanssa.
Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Tuileries’n palatsi · Ranskan suuri vallankumous ja Tuileries’n palatsi ·
Vallankumouksen helluntaiyö
Piirros perustuslakia säätävän kansalliskokouksen istunnosta 4.–5. elokuuta 1789. ”Vallankumouksen helluntaiyö”Knut Mykland (suom. Heikki Eskelinen): Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset, s. 107–113, 119–122.
Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Vallankumouksen helluntaiyö · Ranskan suuri vallankumous ja Vallankumouksen helluntaiyö ·
Versailles
Versailles (ääntämys: /vɛʁ.ˈsaj/) on kaupunki Pariisin metropolialueella noin 19 kilometriä pääkaupungista lounaaseen.
Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Versailles · Ranskan suuri vallankumous ja Versailles ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Ranskan suuri vallankumous
- Mitä heillä on yhteistä Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Ranskan suuri vallankumous
- Yhtäläisyyksiä Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Ranskan suuri vallankumous
Vertailu Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Ranskan suuri vallankumous
Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous on 32 suhteet, kun taas Ranskan suuri vallankumous on 148. niillä on yhteistä 29, Jaccard'in indeksi on 16.11% = 29 / (32 + 148).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Ranskan suuri vallankumous. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: