Sisällysluettelo
47 suhteet: A. F. Airo, Aimo Hallberg, Aladár Paasonen, Asemapäällikkö, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Erik Heinrichs, Esikunta, Gustaf Adolf von Rehausen, Hannes Ignatius, Inkilän kartano, Intendentti, Jarl Lundqvist, Jatkosota, Juho Niukkanen, Juva, Kenraaliluutnantti, Komentopaikka, Lapin sota, Lennart Oesch, Leo Ekberg, Marsalkansauva, Martin Wetzer, Mikkeli, Mikkelin vaakuna, Otavan Opisto, Otto Holmberg, Pääesikunta (Suomen puolustusvoimat), Päämaja (elokuva), Päämajakoulu, Päämajamuseo, Päämajoitusmestari, Suomen sisällissota, Talvisota, Unio Sarlin, Uolevi Poppius, Vaasa, Valkoisten päämaja, Valo Nihtilä, Vapaudenristin ritarikunta, Väinö Svanström, Väinö Valve, Viestikeskus Lokki, Vilho Nenonen, Wiljo Einar Tuompo, Ylipäällikkö, 1939, 27. maaliskuuta.
A. F. Airo
Aksel Fredrik (A. F.) Airo (vuoteen 1906 Johansson, 14. helmikuuta 1898 Turku – 9. toukokuuta 1985 Heinolan mlk) oli suomalainen kenraali, joka vastasi operaatioiden suunnittelusta talvi- ja jatkosodan aikana.
Katsoa Päämaja ja A. F. Airo
Aimo Hallberg
Aimo Theodor Albinius Hallberg (1. maaliskuuta 1865 – 21. tammikuuta 1937) (Viitattu 1.11.2018) oli kotkalainen pankinjohtaja.
Katsoa Päämaja ja Aimo Hallberg
Aladár Paasonen
Aladár Antero Zoltán Béla Gyula Árpád Paasonen (11. joulukuuta 1898 Budapest, Itävalta-Unkari – 6. heinäkuuta 1974 Flourtown, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli suomalainen eversti, joka toimi Päämajan tiedustelujaoston päällikkönä jatkosodan aikana.
Katsoa Päämaja ja Aladár Paasonen
Asemapäällikkö
Asemapäällikön hihalaatta, virkapuku M50. Asemapäällikkö on VR:n käytöstä poistunut rautatiealan ammatti.
Katsoa Päämaja ja Asemapäällikkö
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Katsoa Päämaja ja Carl Gustaf Emil Mannerheim
Erik Heinrichs
Axel Erik Heinrichs (21. heinäkuuta 1890 Helsinki – 16. marraskuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen jääkäri ja jalkaväenkenraali.
Katsoa Päämaja ja Erik Heinrichs
Esikunta
Esikunta (lyhenne ”E”) tarkoittaa asevoimissa johto-organisaatiota, joka toimii komentajan apuna.
Katsoa Päämaja ja Esikunta
Gustaf Adolf von Rehausen
Gustaf Adolf von Rehausen (1861 - 23. maaliskuuta 1935 Vihti) oli suomalainen kenraalimajuri.
Katsoa Päämaja ja Gustaf Adolf von Rehausen
Hannes Ignatius
Johannes (Hannes) Ferdinand Ignatius (8. lokakuuta 1871 Helsinki – 3. maaliskuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen sotilas, jonka sotilasura katkesi Venäjän vallan aikana.
Katsoa Päämaja ja Hannes Ignatius
Inkilän kartano
Inkilän kartano eli Inkilänhovi on Juvalla Inkilän kylässä sijaitseva entinen rusthollitila.
Katsoa Päämaja ja Inkilän kartano
Intendentti
Intendentti ('jännittää, innokkaasti harjoittaa jotakin' > ransk. intendant > ’laitoksen tai osaston johtaja’) on tiede- tai taidelaitoksen johtajan virka tai orkesterin hallinnollisen ja usein myös taiteellisen johtajan virka.
Katsoa Päämaja ja Intendentti
Jarl Lundqvist
Jarl Frithiof Lundqvist (15. elokuuta 1896 Helsinki – 23. syyskuuta 1965 Helsinki) oli jääkärikenraaliluutnantti, joka toimi Suomen ilmavoimien komentajana vuosina 1932–1945, mukaan lukien koko toisen maailmansodan ajan, sekä va.
Katsoa Päämaja ja Jarl Lundqvist
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Katsoa Päämaja ja Jatkosota
Juho Niukkanen
Kyösti Kallio (vas.) ja Juho Niukkanen (oik.) 1920-luvulla. Juhana (Juho) Niukkanen (27. heinäkuuta 1888 Kirvu – 17. toukokuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen maanviljelijä ja poliitikko.
Katsoa Päämaja ja Juho Niukkanen
Juva
Juva (vanh.) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa.
Katsoa Päämaja ja Juva
Kenraaliluutnantti
Kenraaliluutnantti (lyhenne kenr.luutn. tai kenrl) on useiden maiden maa- ja ilmavoimissa käytössä oleva korkea sotilasarvo.
Katsoa Päämaja ja Kenraaliluutnantti
Komentopaikka
Doppler-ilmiöön perustuva tutka näyttää ympäröivää säätilaa. Komentopaikka on tila, jossa kerätään taisteluun liittyvää tietoja ja välitetään se edelleen.
Katsoa Päämaja ja Komentopaikka
Lapin sota
Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.
Katsoa Päämaja ja Lapin sota
Lennart Oesch
Karl Lennart Oesch (8. elokuuta 1892 Pyhäjärvi Vpl – 28. maaliskuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen jääkäri, kenraaliluutnantti ja ministeri.
Katsoa Päämaja ja Lennart Oesch
Leo Ekberg
Leo Aleksander Ekberg (20. heinäkuuta 1894 Tampere – 1. lokakuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.
Katsoa Päämaja ja Leo Ekberg
Marsalkansauva
Marsalkansauva on marsalkalle kuuluva arvon merkki.
Katsoa Päämaja ja Marsalkansauva
Martin Wetzer
Paul Martin Wetzer (7. elokuuta 1868 Pfronten, Baijeri – 29. syyskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen jalkaväenkenraali ja juristi, joka toimi Suomen sisällissodassa valkoisten Hämeen Ryhmän ja Länsiarmeijan komentajana sekä lyhyen aikaa valkoisten päämajan esikuntapäällikkönä.
Katsoa Päämaja ja Martin Wetzer
Mikkeli
Mikkeli on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla.
Katsoa Päämaja ja Mikkeli
Mikkelin vaakuna
Mikkelin kaupungin vaakuna Mikkelin vaakuna on Mikkelin kaupungin virallinen tunnus ja sen aiheena on Savon jousi ja marsalkansauvat.
Katsoa Päämaja ja Mikkelin vaakuna
Otavan Opisto
Otavan Opisto on vuonna 1892 perustettu sitoutumaton kansanopisto Mikkelin Otavassa.
Katsoa Päämaja ja Otavan Opisto
Otto Holmberg
Otto Valter Holmberg Otto Walter Holmberg (26. tammikuuta 1868 Heinola – 17. toukokuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri, jonka arvon hän sai 1918.
Katsoa Päämaja ja Otto Holmberg
Pääesikunta (Suomen puolustusvoimat)
Fabianinkadun puolella. Pääesikunta (lyhenne PE) on Suomen puolustusvoimien puolustusvoimain komentajan johtoesikunta.
Katsoa Päämaja ja Pääesikunta (Suomen puolustusvoimat)
Päämaja (elokuva)
Päämaja on Matti Kassilan ohjaama sotahistoriallinen elokuva vuodelta 1970.
Katsoa Päämaja ja Päämaja (elokuva)
Päämajakoulu
Päämajakoulu on Mikkelin keskustassa, Kaukolan kaupunginosassa toimiva alakoulu (peruskoulun luokka-asteet 1-6).
Katsoa Päämaja ja Päämajakoulu
Päämajamuseo
Päämajamuseo on Mikkelin Kaukolassa toimiva museo, joka esittelee talvi- ja jatkosodan aikaisia ylipäällikön ja muun ylimmän sodanjohdon (päämajan) työskentelytiloja silloisessa Mikkelin Keskuskansakoulussa.
Katsoa Päämaja ja Päämajamuseo
Päämajoitusmestari
A. F. Airo Päämajoitusmestari oli Suomen armeijassa Päämajan operatiivisen osaston (Päämajoitusmestarin osaston) päällikön esimies, ja siten päämajoitusmestari vastasi sotatoimien suunnittelusta ja joukkojen siirroista operaatioita varten.
Katsoa Päämaja ja Päämajoitusmestari
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Katsoa Päämaja ja Suomen sisällissota
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Katsoa Päämaja ja Talvisota
Unio Sarlin
Unio Bernhard Sarlin (6. tammikuuta 1893 Helsinki – 19. maaliskuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraaliluutnantti ja kilpa-ampuja.
Katsoa Päämaja ja Unio Sarlin
Uolevi Poppius
Uolevi Poppius (25. maaliskuuta 1896 Helsinki – 10. syyskuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka teki uransa tykistön aselajissa ja toimi puolustusvoimien kaasusuojelun kehittäjänä 1920-luvun lopusta lähtien.
Katsoa Päämaja ja Uolevi Poppius
Vaasa
Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.
Katsoa Päämaja ja Vaasa
Valkoisten päämaja
Ylipäällikkö ratsuväen kenraali vapaaherra C. G. E. Mannerheim Päämajan juna Seinäjoen ratapihalla Valkoisten päämaja oli Suomen sisällissodan valkoisen armeijan komentopaikka.
Katsoa Päämaja ja Valkoisten päämaja
Valo Nihtilä
Valo Konstantin Nihtilä Valo Konstantin Nihtilä (27. huhtikuuta 1896 Kärkölä – 24. lokakuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen eversti, joka toimi muun muassa Sotakorkeakoulun opettajana sekä talvi- ja jatkosodan aikana Päämajassa.
Katsoa Päämaja ja Valo Nihtilä
Vapaudenristin ritarikunta
Vapaudenristin suurristi. Vapaudenristin ritarikunta on vanhin kolmesta virallisesta suomalaisesta ansioritarikunnasta.
Katsoa Päämaja ja Vapaudenristin ritarikunta
Väinö Svanström
Väinö Vilhelm Svanström (7. marraskuuta 1884 Helsinki – 22. tammikuuta 1966 Helsinki) oli Venäjällä koulutuksensa saanut ja Suomen armeijassa kenraalimajuriksi ylennyt tykistöupseeri.
Katsoa Päämaja ja Väinö Svanström
Väinö Valve
Väinö Lahja Rikhard Valve (vuoteen 1915 Vähätupa; 28. joulukuuta 1895 Lappeenranta – 11. maaliskuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali, joka toimi Suomen rannikkopuolustuksen ja merivoimien komentajana vuosina 1927–1946 sekä puolustusministerinä joulukuusta 1944 huhtikuuhun 1945.
Katsoa Päämaja ja Väinö Valve
Viestikeskus Lokki
Viestikeskus Lokki oli jatkosodan aikana Mikkelissä toiminut Päämajan viestikeskus.
Katsoa Päämaja ja Viestikeskus Lokki
Vilho Nenonen
Vilho Nenonen (oikealta nimeltään Wilho Petter Nenonen, 6. maaliskuuta 1883 Kuopio – 17. helmikuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen, niin Suomen armeijassa kuin Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut tykistönkenraali.
Katsoa Päämaja ja Vilho Nenonen
Wiljo Einar Tuompo
Viljo (Wiljo) Einar Tuompo (23. syyskuuta 1893 Pornainen – 25. marraskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali, Pohjois-Suomen Ryhmän komentaja talvisodassa ja Päämajan komento-osaston päällikkö jatkosodassa.
Katsoa Päämaja ja Wiljo Einar Tuompo
Ylipäällikkö
Ylipäällikkö on maan asevoimien ylin johtaja.
Katsoa Päämaja ja Ylipäällikkö
1939
Tänä vuonna alkaa toinen maailmansota, ihmiskunnan historian suurin ja kuolettavin konflikti.
Katsoa Päämaja ja 1939
27. maaliskuuta
27.
Katsoa Päämaja ja 27. maaliskuuta