Sisällysluettelo
152 suhteet: Adjektiivi, Affrikaatta, Agglutinatiivinen kieli, Akkusatiivi, Aktio (kielioppi), Akuutti (tarke), Alveolaari, Alveolaarinen nasaali, Alveolaarinen tremulantti, Anders Larsen, Approksimantti, Arjeplogin kunta, Ŋ, Astevaihtelu, Attribuutti (lauseenjäsen), Ávvir, Š, Švaa, Ŧ, Ž, Č, Bilabiaalinen nasaali, D ja poikkiviiva, Dentaali, Diftongi, Elatiivi, Enontekiö, Essiivi, Finnmarkin lääni, Foneemi, Frikatiivi, Genetiivi, Giellagas-instituutti, Glottaaliklusiili, Helsingin yliopisto, Illatiivi, Imperatiivi, Inari, Indikatiivi, Inessiivi, Jällivaaran kunta, Jens Andreas Friis, Johan Turi, Jokimukan kunta, Kaarasjoki, Kaivuono, Kaksikko, Kansalais- ja työväenopistot, Kaunokirjallisuus, Kieliopillinen luku, ... Laajenna indeksi (102 lisää) »
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Katsoa Pohjoissaame ja Adjektiivi
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Katsoa Pohjoissaame ja Affrikaatta
Agglutinatiivinen kieli
Agglutinatiiviset eli agglutinoivat kielet ovat kielitieteessä sellaisten kielien luokka, joissa sanan vartaloon liittyy (useita) päätteitä ja muita affikseja.
Katsoa Pohjoissaame ja Agglutinatiivinen kieli
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Katsoa Pohjoissaame ja Akkusatiivi
Aktio (kielioppi)
Aktio on saamelaiskielissä esiintyvä verbimuoto, joka ilmaisee perusmerkityksessään teonnimeä.
Katsoa Pohjoissaame ja Aktio (kielioppi)
Akuutti (tarke)
Akuutti on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.
Katsoa Pohjoissaame ja Akuutti (tarke)
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Katsoa Pohjoissaame ja Alveolaari
Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Katsoa Pohjoissaame ja Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen tremulantti
(Soinnillinen) alveolaarinen tremulantti (r-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Katsoa Pohjoissaame ja Alveolaarinen tremulantti
Anders Larsen
Anders Larsen (1870 Seglvik – 10. joulukuuta 1949 Sørvikmark) oli saamenkielinen opettaja, toimittaja ja kirjailija.
Katsoa Pohjoissaame ja Anders Larsen
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Katsoa Pohjoissaame ja Approksimantti
Arjeplogin kunta
Talvista Arjeplogia. Hornavan-järvi. Iggesjávrre. Galtispouda. Arjeplogin kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Katsoa Pohjoissaame ja Arjeplogin kunta
Ŋ
Ŋ (ŋ) on kirjain, jolla merkitään velaarista nasaalia eli niin sanottua äng-äännettä saamelaiskielissä sekä kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa eli IPA:ssa.
Katsoa Pohjoissaame ja Ŋ
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Katsoa Pohjoissaame ja Astevaihtelu
Attribuutti (lauseenjäsen)
Vanhan formalistisen käsityksen mukaan attribuutti on lauseenjäsen, jonka tehtävä on toimia substantiivin välittömänä määritteenä.
Katsoa Pohjoissaame ja Attribuutti (lauseenjäsen)
Ávvir
Ávvirin logo Ávvir on pohjoissaamenkielinen päivälehti, joka julkaistiin ensimmäisen kerran saamelaisten kansallispäivänä 6.
Katsoa Pohjoissaame ja Ávvir
Š
Š (š) on latinalaisiin aakkosiin muutamissa kielissä lisätty kirjain.
Katsoa Pohjoissaame ja Š
Švaa
Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e. Švaa on kielitieteellinen termi, jolla voidaan asiayhteyden, tutkimusalan ja tutkimuksen kielen mukaan tarkoittaa eri vokaaleja.
Katsoa Pohjoissaame ja Švaa
Ŧ
Ŧ (ŧ), t ja poikkiviiva eli poikkiviiva-t on latinalaista kirjaimistoa täydentävä erikoiskirjain ja pohjoissaamen aakkoston 25. kirjain.
Katsoa Pohjoissaame ja Ŧ
Ž
Ž (ž) on latinalaiseen aakkostoon eräissä kielissä lisätty kirjain.
Katsoa Pohjoissaame ja Ž
Č
Č (č) edustaa monessa kielessä affrikaattaa .
Katsoa Pohjoissaame ja Č
Bilabiaalinen nasaali
Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Katsoa Pohjoissaame ja Bilabiaalinen nasaali
D ja poikkiviiva
Đ (đ) eli d ja poikkiviiva tai poikkiviiva-d on latinalaisen kirjaimiston täydennys, joka muodostuu kirjaimesta D/d ja tarketta muistuttavasta vaakasuorasta poikkiviivasta.
Katsoa Pohjoissaame ja D ja poikkiviiva
Dentaali
Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.
Katsoa Pohjoissaame ja Dentaali
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Katsoa Pohjoissaame ja Diftongi
Elatiivi
Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.
Katsoa Pohjoissaame ja Elatiivi
Enontekiö
Enontekiö on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Katsoa Pohjoissaame ja Enontekiö
Essiivi
Essiivi eli olento eli yleinen olosija, joka ilmaisee olotilaa, jonakin olemista: lapsena, äitinä.
Katsoa Pohjoissaame ja Essiivi
Finnmarkin lääni
Finnmarkin lääni (kveeniksi Finmarkun fylkki) on Norjan lääni maan koillisosassa Pohjois-Norjan alueella.
Katsoa Pohjoissaame ja Finnmarkin lääni
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Katsoa Pohjoissaame ja Foneemi
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Katsoa Pohjoissaame ja Frikatiivi
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Katsoa Pohjoissaame ja Genetiivi
Giellagas-instituutti
Giellagas-instituutti on Oulun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan kuuluva yksikkö, joka on erikoistunut saamelaiskielten ja saamelaisen kulttuurin tutkimukseen ja opetukseen.
Katsoa Pohjoissaame ja Giellagas-instituutti
Glottaaliklusiili
Glottaaliklusiilin ääntöpaikka ja -tapa kuviossa A. Glottaaliklusiili on konsonanttiäänne, joka muodostetaan sulkemalla kokonaan sekä äänihuulirako että rustorako, niin että ilmavirtaus keuhkoista pysähtyy hetkeksi.
Katsoa Pohjoissaame ja Glottaaliklusiili
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Katsoa Pohjoissaame ja Helsingin yliopisto
Illatiivi
Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.
Katsoa Pohjoissaame ja Illatiivi
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Katsoa Pohjoissaame ja Imperatiivi
Inari
Inarin kartta ja kyläkeskukset. Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä. Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa. Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa. Keskiyön aurinko Inarijärvellä. Lemmenjoki Kiilopään aluetta Saariselällä.
Katsoa Pohjoissaame ja Inari
Indikatiivi
Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.
Katsoa Pohjoissaame ja Indikatiivi
Inessiivi
Inessiivi eli sisäolento eli sisäinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä ja vastaa esimerkiksi kysymykseen missä.
Katsoa Pohjoissaame ja Inessiivi
Jällivaaran kunta
Jällivaaran rautatieasema. Vindelfjällenin alueen maisemia Kungledenin vaellusreitillä. Vesiputous Muddusin kansallispuistossa. Jällivaaran kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Katsoa Pohjoissaame ja Jällivaaran kunta
Jens Andreas Friis
Jens Andreas Friis (1821–1896) oli norjalainen saamen kielen ja kansatieteen tutkija.
Katsoa Pohjoissaame ja Jens Andreas Friis
Johan Turi
Johan Turi poroerotuksesta kirjassaan ''Muitalus sámiid birra''. Johan Turi (nimi kirjoitettiin myös muodossa Johan Thuuri tai Johan Thuri; 1854 Kautokeino, Norja – 1936) oli saamelainen Ruotsin Lapissa Tornionjärven pohjoisrannalla, Laimolahdella eli Laimoluoktassa asunut kirjailija ja saamenkielisen kirjallisuuden uranuurtaja.
Katsoa Pohjoissaame ja Johan Turi
Jokimukan kunta
Jokimukan tienviitta kolmella kielellä: ylimpänä ruotsiksi, keskellä luulajansaameksi ja alimpana pohjoissaameksi. Kuva Stora Sjöfalletin kansallispuistosta. Alggavaggen laakso ja Alggajavrren järvi Sarekin kansallispuistossa. Staloluoktan suuntaan otettu kuva Padjelantan kansallispuistosta.
Katsoa Pohjoissaame ja Jokimukan kunta
Kaarasjoki
Kaarasjoki on pinta-alaltaan Norjan toiseksi suurin kunta Ruijan eli Finnmarkin sisämaassa.
Katsoa Pohjoissaame ja Kaarasjoki
Kaivuono
KaivuonoPohjois-Norjan paikannimet.
Katsoa Pohjoissaame ja Kaivuono
Kaksikko
Kaksikko eli duaali on kieliopillinen luku, jota käytetään puhuttaessa täsmälleen kahdesta esineestä tai asiasta.
Katsoa Pohjoissaame ja Kaksikko
Kansalais- ja työväenopistot
Joensuun kansalaisopisto Heinäveden kirjasto ja kansalaisopisto Kansalaisopistot (joita joillakin paikkakunnilla kutsutaan työväenopistoiksi, aikuisopistoiksi tms.) ovat suomalaisia yleissivistävää aikuiskoulutusta (aikuiskasvatusta) tarjoavia oppilaitoksia, jotka saavat valtionosuutta vapaan sivistystyön lain (Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632) nojalla.
Katsoa Pohjoissaame ja Kansalais- ja työväenopistot
Kaunokirjallisuus
Kaunokirjallisuus on yleisnimitys kaikelle taiteeksi tai viihteeksi luokiteltavalle kirjallisuudelle (vastakohtana tietokirjallisuudelle).
Katsoa Pohjoissaame ja Kaunokirjallisuus
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Katsoa Pohjoissaame ja Kieliopillinen luku
Kielipesä
Kielipesä on päiväkodin tyyppinen paikka ja toimintamuoto, jossa pienille lapsille pyritään kielikylvyn tavoin opettamaan ja heitä totuttamaan usein muutoin katoamassa olevaan kieleen ja kulttuuriin.
Katsoa Pohjoissaame ja Kielipesä
Kieltoverbi
Kieltoverbi on verbi, jonka avulla muodostetaan verbien kieltomuodot.
Katsoa Pohjoissaame ja Kieltoverbi
Kiirunan kunta
Kiirunassa sijaitsee Ruotsin korkein vuori Kebnekaise. Lapporten-vuoristolaakso. Rakisvaara Kiirunan taajamasta kuvattuna. Kolmikielinen paikannimikyltti Svappavaarassa. Malmirata, taustalla Torniojärvi. Kiirunan kaupunkitaajaman keskusta Luossavaaralta kuvattuna. Kiirunan kunta (pohjoissaameksi Girona gielda) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Katsoa Pohjoissaame ja Kiirunan kunta
Kilpisjärvi
Kilpisjärvi on kylä Enontekiön kunnan luoteisimmassa kolkassa, Käsivarren peukalossa.
Katsoa Pohjoissaame ja Kilpisjärvi
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Katsoa Pohjoissaame ja Klusiili
Komitatiivi
Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto.
Katsoa Pohjoissaame ja Komitatiivi
Komparatiivi
Komparatiivi eli voittoaste on adjektiivin tai adverbin vertailuaste.
Katsoa Pohjoissaame ja Komparatiivi
Konditionaali
Konditionaali eli ehtotapa on tapaluokka.
Katsoa Pohjoissaame ja Konditionaali
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Katsoa Pohjoissaame ja Konsonantti
Kotimaisten kielten keskus
Kotimaisten kielten keskus (lyh. Kotus) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos.
Katsoa Pohjoissaame ja Kotimaisten kielten keskus
Koutokeino
KoutokeinoPohjois-Norjan paikannimet.
Katsoa Pohjoissaame ja Koutokeino
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Katsoa Pohjoissaame ja Labiaali
Lapin yliopisto
Lapin yliopisto (lyhenne LY, ruotsiksi Lapplands universitet, latinaksi Universitatis Lappoensis) on Rovaniemen kaupungissa sijaitseva tiedekorkeakoulu.
Katsoa Pohjoissaame ja Lapin yliopisto
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Katsoa Pohjoissaame ja Lateraali
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Katsoa Pohjoissaame ja Latinalaiset aakkoset
Lause
Lause on sanoista muodostuva rakenne ja yksi kielen perusyksiköistä.
Katsoa Pohjoissaame ja Lause
Lavea suppea etuvokaali
Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Katsoa Pohjoissaame ja Lavea suppea etuvokaali
Lavea väljä etuvokaali
Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään noin suomen kielen vokaalien ä /æ/ ja a /ɑ/ väliin.
Katsoa Pohjoissaame ja Lavea väljä etuvokaali
Länsisaamelaiskielet
Länsisaamelaiskielet eli länsisaamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskielten haara.
Katsoa Pohjoissaame ja Länsisaamelaiskielet
Lokatiivi
Lokatiivi on yleismerkityksinen olosija eli paikallissijoihin kuuluva sijaintia ilmoittava sijamuoto.
Katsoa Pohjoissaame ja Lokatiivi
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Katsoa Pohjoissaame ja Murre
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Katsoa Pohjoissaame ja Nasaali
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Katsoa Pohjoissaame ja Nominatiivi
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Pohjoissaame ja Norja
Norrbotten
Mesimarja on Norrbottenin maakuntakukka. Kuukkeli on Norrbottenin maakuntaeläin. Norrbotten (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Pohjoissaame ja Norrbotten
Numeraali
Numeraalit eli lukusanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Katsoa Pohjoissaame ja Numeraali
Nuorttanaste
Näköispainos Nuorttanaste-lehden ensimmäisestä numerosta vuodelta 1898. Nuorttanaste (Itätähti) on pohjoissaamenkielinen kristillinen lehti, joka on perustettu vuonna 1898 Norjan Finnmarkissa.
Katsoa Pohjoissaame ja Nuorttanaste
Oikeinkirjoitus
Oikeinkirjoitus eli ortografia on kielen kirjoitussäännöstö.
Katsoa Pohjoissaame ja Oikeinkirjoitus
Oulun yliopisto
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta sijaitsee Tietotalo I:ssä, joka on osa Linnanmaan yliopistokampusta. Linnanmaan kampusalueen kartta. Oulun yliopiston rakennuksesta näkyy selvästi rakennusvaiheiden eri aikakaudet. Osa Oulun ammattikorkeakoulun opetuksesta muuttaa Linnanmaan yliopistorakennuksen pohjoispäähän syksyllä 2020.
Katsoa Pohjoissaame ja Oulun yliopisto
Paino (kielitiede)
Paino eli prominenssi tarkoittaa kielitieteessä sitä, että jokin puheen osa tuodaan prosodisesti esiin.
Katsoa Pohjoissaame ja Paino (kielitiede)
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Katsoa Pohjoissaame ja Palataali
Palataalinen nasaali
Palataalinen nasaali on konsonanttiäänne, joka esiintyy muun muassa tšekin, ranskan, italian ja espanjan kielissä.
Katsoa Pohjoissaame ja Palataalinen nasaali
Pedar Jalvi
Pedar Jalvi, Lemehaš-Biehtár, alkuaan Piera Klemetinpoika Helander"Pedar Jalvi – saamelaiskirjallisuuden uranuurtaja" teoksessa: Pedar Jalvi: Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita, 2017, s. 5 (10. huhtikuuta 1888 Utsjoen Outakoskella – 8. elokuuta 1916 Inarissa) oli Suomen ensimmäinen saamelainen kirjailija.
Katsoa Pohjoissaame ja Pedar Jalvi
Perfekti
Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.
Katsoa Pohjoissaame ja Perfekti
Persoonapronomini
Persoonapronominit ovat pronomineja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä.
Katsoa Pohjoissaame ja Persoonapronomini
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa.
Katsoa Pohjoissaame ja Petsamo
Pluskvamperfekti
Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.
Katsoa Pohjoissaame ja Pluskvamperfekti
Pohjoissaamelaiset
Pohjoissaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä.
Katsoa Pohjoissaame ja Pohjoissaamelaiset
Porsanki
Porsanki (kveeniksi Porsanki, vuoteen 1964 Ryssämarkka, pohjoissaameksi Čuđegieddi, norj. Kistrand) on kunta Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa Porsanginvuonon sisäosien ympäristössä.
Katsoa Pohjoissaame ja Porsanki
Positiivi
Positiivi eli perusaste on adjektiivin tai adverbin vertailuaste.
Katsoa Pohjoissaame ja Positiivi
Possessiivisuffiksi
Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.
Katsoa Pohjoissaame ja Possessiivisuffiksi
Postalveolaari
Postalveolaari on konsonantti, jonka ääntöpaikka sijaitsee hammasvallin takana ennen kitalakea.
Katsoa Pohjoissaame ja Postalveolaari
Potentiaali
Potentiaali voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Katsoa Pohjoissaame ja Potentiaali
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Katsoa Pohjoissaame ja Preesens
Preteriti
Preteriti ('mennyt') on menneen ajan aikamuoto, joka ilmaisee selkeästi päättynyttä tapahtumista, mutta ei itsessään tämän ajankohtaa.
Katsoa Pohjoissaame ja Preteriti
Pyöreä suppea takavokaali
Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.
Katsoa Pohjoissaame ja Pyöreä suppea takavokaali
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Katsoa Pohjoissaame ja Raamattu
Rasmus Rask
Rasmus Christian Rask Rasmus Rask (22. marraskuuta 1787, Brændekilde, Fyn – 14. marraskuuta 1832, Kööpenhamina) oli tanskalainen kielentutkija.
Katsoa Pohjoissaame ja Rasmus Rask
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Pohjoissaame ja Ruotsi
Saamelaisalueen koulutuskeskus
Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) - Sámi oahpahusguovddáš (SOG) on Suomen valtion ylläpitämä toisen asteen oppilaitos.
Katsoa Pohjoissaame ja Saamelaisalueen koulutuskeskus
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Katsoa Pohjoissaame ja Saamelaiskielet
Saǥai Muittalægje
Saǥai Muittalægje Saǥai Muittalægje (nykyaikaisella oikeinkirjoituksella Ságaid Muitaleaddji; suom. 'Uutisten kertoja') oli Anders Larsenin perustama pohjoissaamenkielinen sanomalehti, jota julkaistiin 1904–1911.
Katsoa Pohjoissaame ja Saǥai Muittalægje
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Katsoa Pohjoissaame ja Sija
Sodankylä
Sodankylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan keskiosassa.
Katsoa Pohjoissaame ja Sodankylä
Soinnillinen alveolaarinen klusiili
Soinnillinen alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti D-kirjaimella.
Katsoa Pohjoissaame ja Soinnillinen alveolaarinen klusiili
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili on useimmissa kielissä esiintyvä labiaalinen äänne, jota niin suomessa kuin monissa muissakin kielissä vastaa kirjain B. Kansainvälinen foneettinen aakkosto käyttää äänteestä merkkiä.
Katsoa Pohjoissaame ja Soinnillinen bilabiaalinen klusiili
Soinnillinen velaariklusiili
Soinnillinen velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Katsoa Pohjoissaame ja Soinnillinen velaariklusiili
Soinniton alveolaarinen klusiili
Soinniton alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti T-kirjaimella, kuten suomen kielessä.
Katsoa Pohjoissaame ja Soinniton alveolaarinen klusiili
Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Katsoa Pohjoissaame ja Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton bilabiaalinen klusiili
Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä.
Katsoa Pohjoissaame ja Soinniton bilabiaalinen klusiili
Soinniton glottaalifrikatiivi
Soinniton glottaalifrikatiivi on ääniraossa syntyvä henkäyssoinnillinen äänne, joka tavallisesti luokitellaan frikatiiviksi, vaikka sillä ei juurikaan ole frikatiivien foneettisia ominaisuuksia.
Katsoa Pohjoissaame ja Soinniton glottaalifrikatiivi
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi (myös soinniton palato-alveolaarinen frikatiivi tai soinniton postalveolaarinen sibilantti) on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä "suhu-s".
Katsoa Pohjoissaame ja Soinniton postalveolaarinen frikatiivi
Soinniton velaariklusiili
Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Katsoa Pohjoissaame ja Soinniton velaariklusiili
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Katsoa Pohjoissaame ja Subjekti (lauseenjäsen)
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Katsoa Pohjoissaame ja Substantiivi
Suomalais-permiläiset kielet
Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.
Katsoa Pohjoissaame ja Suomalais-permiläiset kielet
Suomalais-saamelaiset kielet
Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi. Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet.
Katsoa Pohjoissaame ja Suomalais-saamelaiset kielet
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Katsoa Pohjoissaame ja Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-volgalaiset kielet
Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.
Katsoa Pohjoissaame ja Suomalais-volgalaiset kielet
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Katsoa Pohjoissaame ja Suomen kieli
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Pohjoissaame ja Suomi
Superlatiivi
Superlatiivi eli yliaste on adjektiivien ja adverbien vertailumuoto.
Katsoa Pohjoissaame ja Superlatiivi
Supiini
Supiini on verbin infiniittimuoto, joka esiintyy muun muassa latinan kielessä.
Katsoa Pohjoissaame ja Supiini
Tapaluokka
Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.
Katsoa Pohjoissaame ja Tapaluokka
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Katsoa Pohjoissaame ja Tavu
Teno (kunta)
Teno (kveeni Taana) on kunta Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa.
Katsoa Pohjoissaame ja Teno (kunta)
Tooni
Tooni on sanan tai tavun sävelkorko, joka olennaisesti vaikuttaa ilmaisun merkitykseen.
Katsoa Pohjoissaame ja Tooni
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Katsoa Pohjoissaame ja Tremulantti
Tromssan lääni
Tromssan lääni (kveeniksi Tromssan fylkki) on Norjan lääni maan pohjoisosassa Pohjois-Norjan alueella.
Katsoa Pohjoissaame ja Tromssan lääni
Tromssan yliopisto
Tromssan yliopisto Norjan Tromssassa on maailman pohjoisin yliopisto.
Katsoa Pohjoissaame ja Tromssan yliopisto
Turun yliopisto
Turun kauppatorin laidalla. Wäinö Aaltosen veistos ''Genius ohjaa nuoruutta''. Kirjaston edessä oleva ''Tieteen tammi'' on istutettu vuonna 1973. Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920.
Katsoa Pohjoissaame ja Turun yliopisto
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Katsoa Pohjoissaame ja Uralilaiset kielet
Utsjoki
Utsjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Katsoa Pohjoissaame ja Utsjoki
Uuniemi
Uuniemi on Pohjois-Norjan kunta Finnmarkin läänissä Varanginvuonon rannalla.
Katsoa Pohjoissaame ja Uuniemi
Uusi testamentti
Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon.
Katsoa Pohjoissaame ja Uusi testamentti
Varanginvuono
Varanginvuono (norj. Varangerfjorden) on Norjan Finnmarkin läänissä sijaitseva noin 100 km pitkä, itään aukeava Barentsinmeren lahti.
Katsoa Pohjoissaame ja Varanginvuono
Varhaiskasvatus
Ruotsalaislapsia liikenneopissa. Varhaiskasvatus tarkoittaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.
Katsoa Pohjoissaame ja Varhaiskasvatus
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Katsoa Pohjoissaame ja Velaari
Velaarinen nasaali
Velaarinen nasaali ("äng-äänne") on suomessa ja monessa muussakin kielessä esiintyvä nasaaliäänne.
Katsoa Pohjoissaame ja Velaarinen nasaali
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Katsoa Pohjoissaame ja Verbi
Verbiabessiivi
Verbiabessiivi on saamelaiskielissä esiintyvä verbien infiniittimuoto, joka ilmaisee jonkin tekemättä jättämistä.
Katsoa Pohjoissaame ja Verbiabessiivi
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Katsoa Pohjoissaame ja Vokaali
W
W (w) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 23.
Katsoa Pohjoissaame ja W
Y
Y (y) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 25.
Katsoa Pohjoissaame ja Y
Yhdyssana
Yhdyssana on kahden tai useamman sanan muodostama sana, jolla on oma merkityksensä.
Katsoa Pohjoissaame ja Yhdyssana
Ylioppilastutkinto
Ylioppilastutkinnoksi kutsutaan tutkintoa, joka suoritetaan toisen asteen yleissivistävän koulutuksen, tavallisimmin lukion, päätteeksi.
Katsoa Pohjoissaame ja Ylioppilastutkinto
1720-luku
1720-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.
Katsoa Pohjoissaame ja 1720-luku
1904
Vuosi 1904 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.
Katsoa Pohjoissaame ja 1904
1910
Nikola I.
Katsoa Pohjoissaame ja 1910
1912
Vuosi 1912 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.
Katsoa Pohjoissaame ja 1912
1915
Vuosi 1915 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.
Katsoa Pohjoissaame ja 1915
1978
1978 (MCMLXXVIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista.
Katsoa Pohjoissaame ja 1978
Tunnetaan myös nimellä Merisaame, Norjansaame, Pohjoissaamen kieli, Pohjoissamen kieli, Ruijansaame, Tornionsaame, Tunturisaame.