Sisällysluettelo
220 suhteet: Aasia, Abukirin taistelu, Ailurofobia, Ajaccio, Akko, Aleksanteri I, Alexandre Colonna-Walewski, Alexandre de Beauharnais, Alpit, Amerikka, André Masséna, Armeija, Arseenitrioksidi, Arthur Wellesley Wellington, Auguste de Marmont, Austerlitzin taistelu, École militaire, Édouard Mortier, Élisa Bonaparte, Étienne Jacques Joseph Macdonald, Banque de France, Baselin rauha, Batavian tasavalta, Belgia, Bernadotte, Bon-Adrien Jeannot de Moncey, Bonaparte, Borodinon taistelu, Brumairekuun 18. päivän vallankaappaus, Carlo Buonaparte, Caroline Bonaparte, Catherine-Dominique de Pérignon, Charles-François Lebrun, Cisalppinen tasavalta, Claude-Victor Perrin, Code Civil, Diktaattori, Duomo di Milano, Egypti, Egyptologia, Elba, Elban ruhtinaskunta, Emmanuel de Grouchy, Englannin kanaali, Ensilumi, Espanja, Etelä-Amerikka, Eugène de Beauharnais, Eurooppa, Feodalismi, ... Laajenna indeksi (170 lisää) »
- Bonaparten suku
- Napoleon
- Ranskan keisarit
- Ranskan marsalkat
- Vuonna 1769 syntyneet
- Vuonna 1821 kuolleet
Aasia
Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.
Katsoa Napoleon I ja Aasia
Abukirin taistelu
Abukirin taistelu tai Niilin taistelu oli Ranskan vallankumoussotien meritaistelu, joka käytiin Niilin suulla sijaitsevalla Abukirinlahdella 1.
Katsoa Napoleon I ja Abukirin taistelu
Ailurofobia
Ailurofobia on erityinen pelkotila, joka tarkoittaa kissojen pelkäämistä.
Katsoa Napoleon I ja Ailurofobia
Ajaccio
Ajaccio on Ranskaan kuuluvan Korsikan saaren eteläosasta muodostuvan Corse-du-Sudin departementin pääkaupunki.
Katsoa Napoleon I ja Ajaccio
Akko
Akko (Akka, aiemmin Antiokia Ptolemais) oli yksi keskeisiä ristiretkeläisten tukikohtia ristiretkikaudella.
Katsoa Napoleon I ja Akko
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12.
Katsoa Napoleon I ja Aleksanteri I
Alexandre Colonna-Walewski
Alexandre Colonna-Walewski noin vuonna 1860. Alexandre Florian Joseph Colonna-Walewski (4. toukokuuta 1810 Walewice, Varsovan herttuakunta – 27. syyskuuta 1868 Strasbourg, Ranska) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Napoleon I ja Alexandre Colonna-Walewski
Alexandre de Beauharnais
Alexandre de Beauharnais (28. toukokuuta 1760 Martinique – 23. kesäkuuta 1794 Pariisi) oli ranskalainen varakreivi, kenraali ja liberaalipoliitikko Ranskan vallankumouksen aikana.
Katsoa Napoleon I ja Alexandre de Beauharnais
Alpit
Alpit on Euroopan suurin ja korkein vuoristo.
Katsoa Napoleon I ja Alpit
Amerikka
Amerikan manner eli Uusi manner. Amerikka eli Uusi manner on manner maapallon läntisellä puoliskolla.
Katsoa Napoleon I ja Amerikka
André Masséna
André Masséna, kopio Antoine-Jean Grosin vuonna 1814 maalaamasta muotokuvasta. André Masséna, Rivolin herttua, Esslingin ruhtinas (6. toukokuuta 1758 Nizza, Sardinian kuningaskunta – 4. huhtikuuta 1817 Pariisi, Ranska) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Napoleon I ja André Masséna
Armeija
Alankomaiden ja Espanjan armeijat kohtasivat Gibraltarin taistelussa vuonna 1607. Armeija tarkoittaa laajassa merkityksessä sota- tai puolustusvoimia, järjestäytyneitä aseellisia joukkoja (vrt. sotaväki, asevoimat).
Katsoa Napoleon I ja Armeija
Arseenitrioksidi
Arseenitrioksidijauhetta Arseenitrioksidi (As2O3, CAS-numero 1327-53-3) on kemiallinen yhdiste, josta käytetään myös nimityksiä arsenikki, arseeni(III)oksidi, arseenioksidianhydridi, arseenihappoanhydridi ja valkoinen arsenikki.
Katsoa Napoleon I ja Arseenitrioksidi
Arthur Wellesley Wellington
Arthur Wellesley, Wellingtonin 1.
Katsoa Napoleon I ja Arthur Wellesley Wellington
Auguste de Marmont
Auguste de Marmont, Jean-Baptiste Paulin Guérinin maalaama muotokuva vuodelta 1834. Auguste-Frédéric-Louis Viesse de Marmont, Ragusen herttua (20. heinäkuuta 1774 Châtillon-sur-Seine – 2. maaliskuuta 1852 Venetsia) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Napoleon I ja Auguste de Marmont
Austerlitzin taistelu
Austerlitzin taistelu (2. joulukuuta 1805/11 Frimaire An XIV FRC), joka tunnetaan myös nimellä Kolmen keisarin taistelu, oli yksi tärkeimmistä ja ratkaisevimmista Napoleonin sotien taisteluista.
Katsoa Napoleon I ja Austerlitzin taistelu
École militaire
École militairen päärakennus. École militaire on historiallinen sotilasakatemia ja sen rakennuskompleksi Pariisin 7. arrondissementissa, Marskentän kaakkoispuolella.
Katsoa Napoleon I ja École militaire
Édouard Mortier
Édouard Adolphe Casimir Joseph Mortier, Trévisen herttua (13. helmikuuta 1768 Cateau-Cambrésis – 28. heinäkuuta 1835 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Napoleon I ja Édouard Mortier
Élisa Bonaparte
Marie Anna Élise Bonaparte (13. tammikuuta 1777 Ajaccio – 7. elokuuta 1820 Triest), alun perin Maria Anna Elisa Buonaparte, oli Napoleon Bonaparten sisar ja vanhin Carlo Bonaparten ja Laetitia Bonaparten aikuiseksi selvinneistä tyttäristä.
Katsoa Napoleon I ja Élisa Bonaparte
Étienne Jacques Joseph Macdonald
Étienne Jacques Joseph Macdonald, muotokuva 1800-luvun alkuvuosilta. Étienne Jacques Joseph Alexandre Macdonald (17. marraskuuta 1765 Sedan − 25. syyskuuta 1840 Courcelles, Loiret) oli ranskalainen sotilas, Ranskan marsalkka ja Tarenten herttua.
Katsoa Napoleon I ja Étienne Jacques Joseph Macdonald
Banque de France
Banque de France on Ranskan keskuspankki.
Katsoa Napoleon I ja Banque de France
Baselin rauha
Baselin rauha on yhteisnimitys kolmelle vuonna 1795 solmitulle rauhansopimukselle, joilla Preussi, Espanja ja Hessen irtautuivat ensimmäisen liittokunnan sodasta.
Katsoa Napoleon I ja Baselin rauha
Batavian tasavalta
Batavian tasavalta oli vuosina 1795–1806 Yhdistyneistä provinsseista (käsitti nykyiset Alankomaat ja Belgian) ranskalaisvalloituksen jälkeen Ranskan mallin mukaan luotu tasavalta.
Katsoa Napoleon I ja Batavian tasavalta
Belgia
Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio.
Katsoa Napoleon I ja Belgia
Bernadotte
Bernadotte on ranskalaista alkuperää oleva hallitsijasuku, joka on hallinnut Ruotsia vuodesta 1818 alkaen ja Norjaa vuosina 1818–1905.
Katsoa Napoleon I ja Bernadotte
Bon-Adrien Jeannot de Moncey
Bon-Adrien Jeannot de Moncey, duc de Conegliano (Coneglianon herttua) (31. heinäkuuta 1754 Moncey, Besançon, Ranskan kuningaskunta – 20. huhtikuuta 1842 Pariisi) oli ranskalainen upseeri, jolle keisari Napoleon I antoi Ranskan keisarikunnan marsalkan arvon vuonna 1804.
Katsoa Napoleon I ja Bon-Adrien Jeannot de Moncey
Bonaparte
Bonaparte (alun perin di Buonaparte) on juuriltaan italialais-korsikalainen aatelissuku sekä ranskalainen keisarillinen että eurooppalainen kuninkaallinen hallitsijasuku.
Katsoa Napoleon I ja Bonaparte
Borodinon taistelu
Borodinon taistelu (Borodinskoe sraženie; ranskaksi Bataille de la Moskova, 7. syyskuuta 1812 (J: 26. elokuuta) Moskovan lähistöllä oli suurin ja tuhoisin taistelu Napoleonin sotaretkellä Venäjälle ja myös kaikissa Napoleonin sodissa. Ranskan keisarikunnan "Suuri Armeija", Grande Armée, jonka joukoista yli puolet oli saksalaisia, puolalaisia ja italialaisia ym.
Katsoa Napoleon I ja Borodinon taistelu
Brumairekuun 18. päivän vallankaappaus
Brumairekuun 18.
Katsoa Napoleon I ja Brumairekuun 18. päivän vallankaappaus
Carlo Buonaparte
Carlo Maria Buonaparte Carlo Maria Buonaparte tai Charles-Marie Bonaparte (27. maaliskuuta 1746 – 24. helmikuuta 1785) oli korsikalainen lakimies ja diplomaatti, joka tunnetaan parhaiten Napoleon Bonaparten isänä ja Napoleon III:n isoisänä.
Katsoa Napoleon I ja Carlo Buonaparte
Caroline Bonaparte
Caroline Bonaparte (1813) Maria Nunziata Carolina Buonaparte, Napolin kuningatar, Bergin ja Kleven ruhtinatar (25. maaliskuuta 1782, Ajaccio – 18. toukokuuta 1839, Firenze) tunnetaan paremmin nimellä Caroline Bonaparte oli Carlo Buonaparten ja Letizia Ramolinon seitsemäs lapsi ja kolmas tytär.
Katsoa Napoleon I ja Caroline Bonaparte
Catherine-Dominique de Pérignon
Catherine-Dominique de Pérignon, Philippe-Auguste Hennequinin maalaama muotokuva 1800-luvun alusta. Dominique-Catherine de Pérignon (31. toukokuuta 1754 Grenade – 25. joulukuuta 1818 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Napoleon I ja Catherine-Dominique de Pérignon
Charles-François Lebrun
Charles-François Lebrun (19. maaliskuuta 1739 – 16. kesäkuuta 1824) oli ranskalainen valtiomies ja yksi kolmesta konsulista Jean Jacques Régis de Cambacérèsin ja Napoleon Bonaparten kanssa.
Katsoa Napoleon I ja Charles-François Lebrun
Cisalppinen tasavalta
Cisalppinen tasavalta oli Napoleonin vuonna 1797 Pohjois-Italiaan perustama vasallivaltio, johon yhdistettiin Cispadaaninen tasavalta ja Transpadaaninen tasavalta.
Katsoa Napoleon I ja Cisalppinen tasavalta
Claude-Victor Perrin
Claude Victor-Perrin (7. joulukuuta 1764 Lamarche, Vosges, Ranska – 1. maaliskuuta 1841 Pariisi) oli ranskalainen sotilas, joka palveli sekä Ranskan vallankumoussodissa että Napoleonin sodissa, ja sotien jälkeen Ranskan kuningaskunnan sotaministerinä.
Katsoa Napoleon I ja Claude-Victor Perrin
Code Civil
Vuoden 1804 painoksen ensimmäinen sivu Code Civil (CC) / Code Napoléon eli Ranskan siviililaki (1804) on kuuluisin uudella ajalla julkaistuista lakikokoelmista.
Katsoa Napoleon I ja Code Civil
Diktaattori
Italia ja Kim Il-sung, Pohjois-Korea Diktaattori (’sanelija’) on johtaja, jolla on diktatuurissa rajaton hallintavalta usein vallananastuksen perusteella.
Katsoa Napoleon I ja Diktaattori
Duomo di Milano
Duomo di Milano. Duomo di Milano on tunnettu Milanossa Italiassa sijaitseva goottilaistyylinen katedraali.
Katsoa Napoleon I ja Duomo di Milano
Egypti
Egypti (egyptinarabiaksi) eli Egyptin arabitasavalta (Egyptin virallinen nimi oli vuosina 1958–1971 Yhdistynyt arabitasavalta) on Pohjois-Afrikassa sijaitseva valtio.
Katsoa Napoleon I ja Egypti
Egyptologia
Jean-François Champollion, joka tulkitsi hieroglyfit. Egyptologia on muinaisen Egyptin ja egyptiläisten esineiden tutkintaan keskittynyt arkeologian ja historiantutkimuksen alahaara.
Katsoa Napoleon I ja Egyptologia
Elba
Elba on saari Italiassa Toscanan rannikolla, 20 kilometrin päässä Grossetosta.
Katsoa Napoleon I ja Elba
Elban ruhtinaskunta
Elban ruhtinaskunta oli Fontainebleaun rauhansopimuksella 11.
Katsoa Napoleon I ja Elban ruhtinaskunta
Emmanuel de Grouchy
Georges Rouget’n maalaus vuodelta 1835. Emmanuel de Grouchy, Grouchyn toinen markiisi, (23. lokakuuta 1766 – 29. toukokuuta 1847) oli ranskalainen kenraali ja Napoleonin palveluksessa toiminut marsalkka.
Katsoa Napoleon I ja Emmanuel de Grouchy
Englannin kanaali
Englannin kanaali (’hiha’) on Koillis-Atlantin salmi, joka erottaa Ison-Britannian saaren Pohjois-Ranskasta ja yhdistää Atlantin valtameren Pohjanmereen.
Katsoa Napoleon I ja Englannin kanaali
Ensilumi
Turussa 16. marraskuuta 2004. Tartossa, Virossa. Ensilumi on syksyn tai talven ensimmäinen maahan satanut lumikerros.
Katsoa Napoleon I ja Ensilumi
Espanja
Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.
Katsoa Napoleon I ja Espanja
Etelä-Amerikka
Satelliittikuva Etelä-Amerikasta. Etelä-Amerikka on maanosa läntisellä pallonpuoliskolla Tyynenmeren ja Atlantin välissä.
Katsoa Napoleon I ja Etelä-Amerikka
Eugène de Beauharnais
Andrea Appianin tekemä maalaus. Eugène de Beauharnais (3. syyskuuta 1781 – 21. helmikuuta 1824) oli ranskalainen sotilas ja keisari Napoleonin poikapuoli, joka toimi Italian kuningaskunnan varakuninkaana 1805–1815.
Katsoa Napoleon I ja Eugène de Beauharnais
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Katsoa Napoleon I ja Eurooppa
Feodalismi
Feodalismi tai feodaalinen järjestelmä (latinan sanasta feudum) on keskiajalle tyypillinen sotilaallinen, hallinnollinen ja taloudellinen järjestelmä.
Katsoa Napoleon I ja Feodalismi
François Gérard
Antoine-Jean Gros’n maalaama muotokuva vuodelta 1790. François Pascal Simon Gérard (4. toukokuuta 1770 Rooma, Kirkkovaltio – 11. tammikuuta 1837 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Napoleon I ja François Gérard
François Joseph Lefebvre
François Joseph Lefebvre, Césarine Davin-Mirvaultin maalaama muotokuva vuodelta 1807. François Joseph Lefebvre, Dantzigin herttua (25. lokakuuta 1755 Rouffach, Ranska – 14. syyskuuta 1820 Pariisi, Ranska) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Napoleon I ja François Joseph Lefebvre
François-Christophe Kellermann
François-Christophe Kellermann, jäljennös Antoine Ansiaux’n maalaamasta muotokuvasta. François-Christophe Kellermann, Valmyn herttua (28. toukokuuta 1735 Strasbourg – 23. syyskuuta 1820 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Napoleon I ja François-Christophe Kellermann
Frans I (Itävalta)
Frans I (12. helmikuuta 1768 Firenze, Toscanan suurherttuakunta – 2. maaliskuuta 1835 Wien, Itävallan keisarikunta) oli viimeinen Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari (1792–1806) ja ensimmäinen Itävallan keisari (1804–1835).
Katsoa Napoleon I ja Frans I (Itävalta)
Fredrik Vilhelm II
Fredrik Vilhelm II (25. syyskuuta 1744 Berliini – 16. marraskuuta 1797 Potsdam) oli järjestyksessään neljäs Preussin kuningas.
Katsoa Napoleon I ja Fredrik Vilhelm II
Friedlandin taistelu
Friedlandin taistelu oli Napoleonin johtaman Ranskan armeijan ja Venäjän keisarillisen armeijan 14.
Katsoa Napoleon I ja Friedlandin taistelu
Fructidorkuun 18. päivän vallankaappaus
Fructidorkuun 18.
Katsoa Napoleon I ja Fructidorkuun 18. päivän vallankaappaus
Gebhard Leberecht von Blücher
Preussilainen sotapäällikkö Gebhard Leberecht von Blücher. Gebhard Leberecht von Blücher (16. joulukuuta 1742 Rostock, Preussi – 12. syyskuuta 1819 Krieblowitz, Preussi) oli Wahlstattin ruhtinas ja preussilainen sotapäällikkö, arvoltaan sotamarsalkka.
Katsoa Napoleon I ja Gebhard Leberecht von Blücher
Genovan tasavalta
siirtokunnat ja kauppareitit. Genovan tasavalta oli Genovan kaupungista kehittynyt itsenäinen valtio vuosina 1005–1797 Välimeren pohjoisrannikolla.
Katsoa Napoleon I ja Genovan tasavalta
Giljotiini
Badenilainen giljotiini (''Fallbeil''). Giljotiini on mekaaninen mestauslaite, jossa putoava terä katkaisee kuolemaantuomitun kaulan.
Katsoa Napoleon I ja Giljotiini
Graniitti
Graniitti on rakeinen syväkivilaji, joka kuuluu magmakiviin.
Katsoa Napoleon I ja Graniitti
Gregor MacGregor
Kenraali MacGregor Samuel William Reynoldsin maalaamana. Gregor MacGregor (24. joukukuuta 1786 Glengyle, Skotlanti, Ison-Britannian kuningaskunta – 4. joulukuuta 1845 Caracas, Venezuela) oli skotlantilainen kenraali ja seikkailija, joka onnistui huijaamaan valtavia summia rahaa esiintymällä kuvitteellisen Poyais-valtion prinssinä.
Katsoa Napoleon I ja Gregor MacGregor
Guillaume Marie Anne Brune
Guillaume Brune vuonna 1792. Auguste Vinchonin maalaama muotokuva vuodelta 1835. Guillaume Marie Anne Brune (13. maaliskuuta 1763 – 2. elokuuta 1815) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka nousi Ranskan marsalkan arvoon palvellessaan Napoleonia.
Katsoa Napoleon I ja Guillaume Marie Anne Brune
Guineanlahti
Guineanlahti saarineen ja sen ympärillä olevat valtiot. Guineanlahtea São Tomén saaren eteläpuoliselta pieneltä Ilhéu das Rolasin saarelta nähtynä. Guineanlahti on laaja Atlantin valtameren lahti Afrikan länsirannikolla Liberiassa sijaitsevan Cape Palmasin ja Gabonissa sijaitsevan Cap Lopezin välissä.
Katsoa Napoleon I ja Guineanlahti
Hôtel des Invalides
Invalidikirkko. Hôtel des Invalides. Ilmakuva. Hôtel des Invalides, usein vain Les Invalides, on rakennusryhmä Pariisissa, Ranskassa.
Katsoa Napoleon I ja Hôtel des Invalides
Helvetian tasavalta
Helvetian tasavalta oli Ranskan vasallivaltio nykyisen Sveitsin alueella.
Katsoa Napoleon I ja Helvetian tasavalta
HMS Bellerophon (1786)
HMS Bellerophon oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1786 vesillelaskettu Arrogant-luokan 74-tykkinen kolmannen luokan linjalaiva, jolla Ranskan keisari Napoleon I antautui heinäkuussa 1815.
Katsoa Napoleon I ja HMS Bellerophon (1786)
Holland (maakunta)
Alankomaiden kartta. Nykyiset Pohjois- ja Etelä-Hollandin maakunnat ovat maan länsiosassa merkittyinä keltaisella ja punaisella. Holland, vanhentunut nimi Hollanti, on alue ja entisten Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja Yhdistyneiden provinssien tasavallan maakunta Alankomaissa.
Katsoa Napoleon I ja Holland (maakunta)
Horatio Nelson
Horatio Nelson (29. syyskuuta 1758 Burnham Thorpe, Norfolk, Ison-Britannian kuningaskunta – 21. lokakuuta 1805 Gibraltarinsalmi) oli englantilainen amiraali ja kaikkien aikojen kuuluisimpia merisodan johtajia.
Katsoa Napoleon I ja Horatio Nelson
Intia
Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.
Katsoa Napoleon I ja Intia
Ison-Britannian kuningaskunta
Ison-Britannian kuningaskunta, virallisesti Iso-Britannia, oli Ison-Britannian saaren käsittänyt perustuslaillinen monarkia Länsi-Euroopassa vuodesta 1707 vuoteen 1800.
Katsoa Napoleon I ja Ison-Britannian kuningaskunta
Isorokko
Isorokko eli variola on yleisvaarallinen, vuonna 1980 luonnosta hävitetyksi julistettu, virusperäinen tartuntatauti.
Katsoa Napoleon I ja Isorokko
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Katsoa Napoleon I ja Italia
Italialaiset
Italialaiset ovat etninen ryhmä, jotka asuvat pääosin Euroopan eteläosassa sijaitsevalla Apenniinien niemimaalla ja sen pohjoisilla lähialueilla.
Katsoa Napoleon I ja Italialaiset
Italian kieli
Italian kieli (ital. italiano tai lingua italiana) on noin 70 miljoonan ihmisen äidinkielenään puhuma romaaninen kieli.
Katsoa Napoleon I ja Italian kieli
Italian kuningas
Italian kuningas oli titteli, jota käyttivät monet hallitsijat Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen.
Katsoa Napoleon I ja Italian kuningas
Itävallan arkkiherttuakunta
Itävallan arkkiherttuakunnan taaleri vuodelta 1651. Taalerissa kuvattuna keisari Ferdinand III. Itävallan arkkiherttuakunta oli merkittävä valtio Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa sekä Habsburgien monarkian keskus, joka oli olemassa vuosina 1453–1806.
Katsoa Napoleon I ja Itävallan arkkiherttuakunta
Itävalta
Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Katsoa Napoleon I ja Itävalta
Jacques-Louis David
''Omakuva'', 1794. Jacques-Louis David (30. elokuuta 1748 Pariisi – 29. joulukuuta 1825 Bryssel) oli vaikutusvaltainen ranskalainen uusklassiseen koulukuntaan kuulunut taidemaalari.
Katsoa Napoleon I ja Jacques-Louis David
Jaffa (kaupunki)
Jaffa on historiallinen kaupunki ja satama, joka kuuluu nykyisin Israelin Tel Avivin kaupunkiin.
Katsoa Napoleon I ja Jaffa (kaupunki)
Jakobiinit
Jakobiinit eli jakobiiniklubi (1789–1794) olivat Ranskan suuren vallankumouksen ajan johtava vallankumouspuolue vuodesta 1789 lähtien.
Katsoa Napoleon I ja Jakobiinit
Japani
Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.
Katsoa Napoleon I ja Japani
Jérôme Bonaparte
Jérôme Bonaparte (15. marraskuuta 1784 – 24. kesäkuuta 1860), Napoleon Bonaparten nuorin veli, oli Westfalenin kuningas nimellä Hieronymus Napoleon vuosina 1807–1813.
Katsoa Napoleon I ja Jérôme Bonaparte
Józef Antoni Poniatowski
Józef Antoni Poniatowski (7. toukokuuta 1763 – 19. lokakuuta 1813) oli puolalainen prinssi ja kuningas Stanislaus II Poniatowskin veli.
Katsoa Napoleon I ja Józef Antoni Poniatowski
Jean Jacques Régis de Cambacérès
Jean Jacques Régis de Cambacérès, Parman herttua, Cambacérèsin herttua, keisarikunnan arkkikansleri (18. lokakuuta 1753 Montpellier – 8. maaliskuuta 1824 Pariisi), oli ranskalainen valtiomies ja yksi kolmesta konsulista Napoleon Bonaparten ja Charles-François Lebrunin ohella.
Katsoa Napoleon I ja Jean Jacques Régis de Cambacérès
Jean Lannes
Jean Lannes. Jean Lannes, Montebellon ensimmäinen herttua, Napoleonin marsalkka (10. huhtikuuta 1769 – 31. toukokuuta 1809) oli yksi kuuluisista Napoleonin palveluksessa taistelleista kenraaleista.
Katsoa Napoleon I ja Jean Lannes
Jean Mathieu Philibert Sérurier
Jean Mathieu Philibert Sérurier (8. joulukuuta 1742 Laon, Ranskan kuningaskunta – 21. joulukuuta 1819 Pariisi) oli ranskalainen upseeri ja poliitikko, jolle keisari Napoleon I antoi Ranskan keisarikunnan marsalkan arvon vuonna 1804.
Katsoa Napoleon I ja Jean Mathieu Philibert Sérurier
Jean-Baptiste Bessiéres
Jean-Baptiste Bessières, duc d'Istrie (Istrian herttua) (6. elokuuta 1768 Prayssac, Cahors, Ranskan kuningaskunta – 1. toukokuuta 1813 Rippach, Saksi) oli ranskalainen upseeri, jolle keisari Napoleon I antoi Ranskan keisarikunnan marsalkan arvon ja keisarillisen kaartin komennon vuonna 1804.
Katsoa Napoleon I ja Jean-Baptiste Bessiéres
Jean-Baptiste Jourdan
Marsalkka Jean-Baptiste Jourdan, kopio Joseph-Marie Vienin 1800-luvun alussa maalaamasta muotokuvasta. Jean-Baptiste Jourdan (29. huhtikuuta 1762 Limoges – 23. marraskuuta 1833 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Napoleon I ja Jean-Baptiste Jourdan
Jean-de-Dieu Soult
Marsalkka Soult. Nicolas Jean-de-Dieu Soult oli Dalmatian ensimmäinen herttua sekä Napoleonin marsalkka (29. maaliskuuta 1769 – 26. marraskuuta 1851).
Katsoa Napoleon I ja Jean-de-Dieu Soult
Jenan–Auerstedtin taistelu
Horace Vernet’n maalaus vuodelta 1836. Jenan–Auerstedtin taistelu (myös Jenan taistelu) oli 14. lokakuuta 1806 käyty Napoleonin sotien taistelu, jossa Preussin armeija kärsi ratkaisevan tappion Napoleonin komentamalle Ranskan armeijalle.
Katsoa Napoleon I ja Jenan–Auerstedtin taistelu
Joachim Murat
Joachim Murat Joachim-Napoléon Murat (s. Joachim Murat) (25. maaliskuuta 1767 – 18. lokakuuta 1815) oli Napolin ja Sisilian kuningas vuosina 1808–1815 ja Napoleonin sisaren puoliso.
Katsoa Napoleon I ja Joachim Murat
Johanneksen ilmestys
Johanneksen ilmestys eli Ilmestyskirja on Uuden testamentin viimeinen kirja ja ainoa apokalypsi eli ilmestyskirja (sanasta, ”ilmestys”, ”peitteen poistaminen”).
Katsoa Napoleon I ja Johanneksen ilmestys
Joséphine de Beauharnais
Joséphine François Gerardin maalaamana. Joséphinen nimikirjoitus. Marie-Josèphe-Rose de Tascher de La Pagerie, tunnetumpi nimellä Joséphine de Beauharnais (23. kesäkuuta 1763 Martinique – 29. toukokuuta 1814 Rueil-Malmaison, Ranska) oli Napoléon Bonaparten ensimmäinen vaimo ja Ranskan keisarinna.
Katsoa Napoleon I ja Joséphine de Beauharnais
Joseph Bonaparte
Joseph Bonaparte (synt. Giuseppe Nabulion Buonaparte, 7. tammikuuta 1768 Corte, Korsika – 28. heinäkuuta 1844 Firenze, Toscanan suurherttuakunta) oli Ranskan keisari Napoleon Bonaparten veli.
Katsoa Napoleon I ja Joseph Bonaparte
Joseph Fouché
Joseph Fouché, Claude-Marie Dubufen maalaama muotokuva. Joseph Fouché, Otranten herttua (21. toukokuuta 1759 (mahdollisesti) Le Pellerin, Ranska – 25. joulukuuta 1820 Trieste, Itävallan keisarikunta) oli ranskalainen vallankumousajan poliitikko, joka toimi Ranskan poliisiministerinä Napoleonin aikana vuosina 1799–1802, 1804–1810 ja 1815.
Katsoa Napoleon I ja Joseph Fouché
Julius Caesar
Julius Caesar (12. tai 13. heinäkuuta 100 eaa. – 15. maaliskuuta 44 eaa.) oli roomalainen valtiomies, sotilas ja kirjailija.
Katsoa Napoleon I ja Julius Caesar
Kaarle Suuri
Frankfurtissa. Autuas Kaarle Suuri oli frankkien kuningas 768–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien.
Katsoa Napoleon I ja Kaarle Suuri
Kaarle XIV Juhana
Kaarle XIV Juhana (Ruotsissa: Karl XIV Johan, Norjassa: Karl III Johan; 26. tammikuuta 1763 – 8. maaliskuuta 1844) oli Ruotsin ja Norjan kuningas vuosina 1818–1844 (Norjan kuninkaana hallitsijanimellä Kaarle III Juhana).
Katsoa Napoleon I ja Kaarle XIV Juhana
Kairo
Kairo (al-Qāhira eli ’voittoisa’) on Egyptin pääkaupunki.
Katsoa Napoleon I ja Kairo
Karl Mack von Leiberich
Karl Mack von Leiberich, vuonna 1873 julkaistu piirros. Karl Mack von Leiberich (25. elokuuta 1752 Nennslingen, Baijeri – 22. lokakuuta 1828 Sankt Pölten, Itävalta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Napoleon I ja Karl Mack von Leiberich
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Katsoa Napoleon I ja Katolinen kirkko
Keisari
Japanin keisari Naruhito ja keisarinna Masako Keisari tai keisarinna on hallitsijan arvonimi keisarikunnassa.
Katsoa Napoleon I ja Keisari
Keski-Eurooppa
Keski-Euroopan valtiot. Toinen Keski-Euroopan määrittely merkitty karttaan sinisellä. Keski-Eurooppa on alue keskellä Eurooppaa.
Katsoa Napoleon I ja Keski-Eurooppa
Kirkkovaltio
Kirkkovaltio oli paavin hallitsema valtio Italiassa ennen kuin yhdistynyt Italian kuningaskunta liitti sen itseensä 1870.
Katsoa Napoleon I ja Kirkkovaltio
Korsika
Korsika (korsikaksi ja) on Ranskalle kuuluva saari Välimeressä Italiasta länteen ja Italialle kuuluvan Sardinian saaren pohjoispuolella.
Katsoa Napoleon I ja Korsika
Koulutus
Luennot ovat osa yliopistokoulutusta. Jan Steen (1672) Koulutus viittaa siihen kasvatuksen alueeseen, joka on organisoitua ja institutionalisoitua.
Katsoa Napoleon I ja Koulutus
Kustaa IV Aadolf
Kustaa IV Aadolf (1. marraskuuta 1778 Tukholma, Ruotsi – 7. helmikuuta 1837 Sankt Gallen, Sveitsi) oli Ruotsin kuningas 1792–1809.
Katsoa Napoleon I ja Kustaa IV Aadolf
Kuumailmapallo
Kuumailmapallo Kuumailmapallo on vanhin lentolaite, jolla on onnistuneesti pystytty lentämään.
Katsoa Napoleon I ja Kuumailmapallo
Lainsäädäntö
Lainsäädäntö tarkoittaa valtiossa voimassa olevia oikeussäännöksiä ja niiden antamiseen liittyviä valtioelinten toimia eli lainsäädäntää.
Katsoa Napoleon I ja Lainsäädäntö
Laurent de Gouvion-Saint-Cyr
Horace Vernet’n maalaama muotokuva vuodelta 1821. Laurent de Gouvion-Saint-Cyr (13. huhtikuuta 1764 Toul – 17. maaliskuuta 1830 Hyères) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Napoleon I ja Laurent de Gouvion-Saint-Cyr
Länsi-Eurooppa
Maat, jotka kuuluvat YK:n tilastoinnissa Länsi-Eurooppaan on merkitty kartalle turkoosilla.Toinen Länsi-Euroopan määrittely merkitty karttaan violetilla. Länsi-Eurooppa on alue Euroopassa.
Katsoa Napoleon I ja Länsi-Eurooppa
Legitimiteetti
Legitimiteetti on yksinkertaisimmillaan järjestelmän hyväksymisenarvoisuutta kansalaisten silmissä.
Katsoa Napoleon I ja Legitimiteetti
Leipzigin taistelu
Leipzigin taistelu (myös Kansojen taistelu) käytiin 16.–19.
Katsoa Napoleon I ja Leipzigin taistelu
Lennätin
Kartta tärkeimmistä lennätinlinjoista vuodelta 1891. Lennätin on yleisnimitys useille erityyppisille laitteille, joilla tekstimuotoinen viesti voidaan välittää alkuperäistekstiä fyysisesti siirtämättä.
Katsoa Napoleon I ja Lennätin
Letizia Bonaparte
Maria Letizia Bonaparte (o.s. Ramolino; 24. elokuuta 1750 Ajaccio, Korsika, Genovan tasavalta – 2. helmikuuta 1836 Rooma, Kirkkovaltio) oli korsikalainen aatelisnainen, joka oli Napoléon Bonaparten äiti.
Katsoa Napoleon I ja Letizia Bonaparte
Ligurian tasavalta
Ligurian tasavalta oli yksi neljästä Ranskan vasallivaltiosta, jonka Napoléon Bonaparte pakotti Itävallan tunnustamaan.
Katsoa Napoleon I ja Ligurian tasavalta
Lodi (Italia)
Lodi on kaupunki Pohjois-Italiassa, Lombardian alueella.
Katsoa Napoleon I ja Lodi (Italia)
Lombardia
Lombardia (italiaksi ja lombardiksi Lombardia) on Pohjois-Italiassa sijaitseva hallinnollinen alue.
Katsoa Napoleon I ja Lombardia
Lombardian rautakruunu
Lombardian rautakruunu Lombardian rautakruunu on sekä pyhäinjäännös että yksi vanhimmista kuninkaallisista arvomerkeistä Euroopassa.
Katsoa Napoleon I ja Lombardian rautakruunu
Louis Alexandre Berthier
Louis Alexandre Berthier, Wagramin 1.
Katsoa Napoleon I ja Louis Alexandre Berthier
Louis Bonaparte
Louis Napoléon Bonaparte (synt. Luigi Buonaparte, 2. syyskuuta 1778 Ajaccio – 25. heinäkuuta 1846 Livorno) oli Ranskan keisari Napoleon Bonaparten nuorempi veli ja Hollannin kuningas vuosina 1806–1810 nimellä Ludvig Napoleon (Lodewijk Napoleon).
Katsoa Napoleon I ja Louis Bonaparte
Louis Marchand
Louis Marchand Louis Marchand (2. helmikuuta 1669 Lyon Interlude.hk – 17. helmikuuta 1732 Pariisi) oli ranskalainen urkuri ja säveltäjä.
Katsoa Napoleon I ja Louis Marchand
Louis-Gabriel Suchet
Louis-Gabriel Suchet, duc d'Albuféra da Valencia (Albuféra da Valencian herttua) (2. maaliskuuta 1770 Lyon – 3. tammikuuta 1826 Marseille) oli ranskalainen upseeri, jolle keisari Napoleon I antoi Ranskan keisarikunnan marsalkan arvon vuonna 1811.
Katsoa Napoleon I ja Louis-Gabriel Suchet
Louis-Nicolas Davout
Louis-Nicolas Davout. Louis-Nicolas d’Avout, d’Auerstädtin ensimmäinen herttua, d’Eckmühlin ensimmäinen ruhtinas (10. toukokuuta 1770 Annoux – 1. kesäkuuta 1823) oli ranskalainen sotilas ja Napoleonin marsalkka.
Katsoa Napoleon I ja Louis-Nicolas Davout
Louisianan osto
Ostettu alue (valkoisella) esitettynä nykyisellä Yhdysvaltain kartalla. Louisianan osto (suom. Louisianan myynti) oli tapahtuma, jossa Yhdysvallat Thomas Jeffersonin johdolla osti Mississippijoen länsipuolella sijainneen Ranskan Louisianan vuonna 1803.
Katsoa Napoleon I ja Louisianan osto
Lucien Bonaparte
François-Xavier Fabren maalaama Lucien Bonaparten muotokuva Lucien Bonaparte (21. toukokuuta 1775 – 29. kesäkuuta 1840), Caninon ruhtinas, oli ranskalainen vallankumouksellinen.
Katsoa Napoleon I ja Lucien Bonaparte
Ludvig XVI
Ludvig XVI (23. elokuuta 1754 Versailles – 21. tammikuuta 1793 Pariisi) oli Ranskan kuningas vuosina 1774–1792.
Katsoa Napoleon I ja Ludvig XVI
Ludvig XVIII
Ludvig XVIII (17. marraskuuta 1755 – 16. syyskuuta 1824) oli Ranskan kuningas vuosina 1814–1824 lukuun ottamatta Napoleonin hetkellistä paluuta valtaan vuonna 1815.
Katsoa Napoleon I ja Ludvig XVIII
Luettelo Alankomaiden hallitsijoista
Tämä on luettelo Alankomaiden hallitsijoista.
Katsoa Napoleon I ja Luettelo Alankomaiden hallitsijoista
Luettelo Espanjan hallitsijoista
Tämä on luettelo Espanjan hallitsijoista ja valtionpäämiehistä.
Katsoa Napoleon I ja Luettelo Espanjan hallitsijoista
Mahasyöpä
Mahasyöpä on mahasta lähtevä syöpäsairaus.
Katsoa Napoleon I ja Mahasyöpä
Malta
Maltan tasavalta eli Malta on saarivaltio Välimerellä, noin 93 kilometriä Sisiliasta etelään.
Katsoa Napoleon I ja Malta
Marengon taistelu
Marengon taistelu 14. kesäkuuta vuonna 1800 Italiassa oli Napoleonin voitto, joka oli lähellä kääntyä tappioksi.
Katsoa Napoleon I ja Marengon taistelu
Maria Walewska
Maria Walewska, François Gérardin maalaama muotokuva. Maria Walewska (o.s. Łączyńska; 7. joulukuuta 1786 Brodno, Puola – 11. joulukuuta 1817 Pariisi, Ranska) oli puolalainen kreivitär ja Ranskan keisari Napoleonin rakastajatar.
Katsoa Napoleon I ja Maria Walewska
Marie Louise
Marie Louisen nimikirjoitus. Marie Louise Itävaltalainen (koko nimeltään Maria Ludovica Leopoldina Franziska Therese Josepha Lucia von Habsburg-Lothringen, myöhemmin Maria Luigia d'Asburgo-Lorena, Duchessa di Parma, Piacenza, e Guastalla, 12. joulukuuta 1791, Wien – 17.
Katsoa Napoleon I ja Marie Louise
Marskenttä (Pariisi)
Marskenttä (''Champ-de-Mars'') Eiffel-tornin ylätasanteelta kuvattuna. Marskenttä eli Champ-de-Mars on puisto Pariisin keskustassa 7. arrondissementin alueella.
Katsoa Napoleon I ja Marskenttä (Pariisi)
Maximilien Robespierre
Maximilien François Marie Isidore de Robespierre (6. toukokuuta 1758 – 28. heinäkuuta 1794) oli ranskalainen vallankumouksellinen ja asianajaja.
Katsoa Napoleon I ja Maximilien Robespierre
Meksikon ensimmäinen keisarikunta
Meksikon ensimmäinen keisarikunta oli nykyisen Meksikon edeltäjä.
Katsoa Napoleon I ja Meksikon ensimmäinen keisarikunta
Michel Ney
Michel Ney. Michel Ney (10. tammikuuta 1769 Saarlouis – 7. joulukuuta 1815 Pariisi) oli ranskalainen marsalkka, joka osallistui Ranskan suureen vallankumoukseen sekä Napoleonin sotiin.
Katsoa Napoleon I ja Michel Ney
Mihail Kutuzov
Ruhtinas, sotamarsalkka Kutuzov. Pietarissa. Mihail Illarionovitš Goleništšev Kutuzov (16. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1745 Pietari – 28. huhtikuuta (J: 16. huhtikuuta) 1813 Bolesławiec) oli venäläinen ruhtinas ja sotamarsalkka.
Katsoa Napoleon I ja Mihail Kutuzov
Milano
Milano (lomb. Milán) on kaupunki Pohjois-Italiassa Lombardian alueella.
Katsoa Napoleon I ja Milano
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Katsoa Napoleon I ja Moskova
Napoleon (täsmennyssivu)
Napoleon voi tarkoittaa seuraavia.
Katsoa Napoleon I ja Napoleon (täsmennyssivu)
Napoleon II
Napoleon II (Napoléon François Joseph Charles, 20. maaliskuuta 1811 – 22. heinäkuuta 1832), Reichstadtin herttua, oli Napoleon Bonaparten poika ja lyhyen aikaa Ranskan keisari.
Katsoa Napoleon I ja Napoleon II
Napoleonin kuolema
Charles de Steubenin kuva Napoleonista kuolinvuoteellaan. Entinen Ranskan keisari Napoleon I kuoli Saint Helenan saarella 5.
Katsoa Napoleon I ja Napoleonin kuolema
Napoleonin sodat
Napoleon Bonapartesta vuodelta 1800. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleon I:n johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina 1803–1815 käytyjä sotia.
Katsoa Napoleon I ja Napoleonin sodat
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Katsoa Napoleon I ja Nationalismi
Nicolas Oudinot
Marsalkka Nicolas Oudinot, Robert Lefèvren maalaama muotokuva vuodelta 1811. Nicolas-Charles Oudinot, Reggion herttua (25. huhtikuuta 1767 Bar-le-Duc – 13. syyskuuta 1847 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Napoleon I ja Nicolas Oudinot
Notre-Damen katedraali
Notre-Damen katedraali (tai Valtiattaremme, mikä tarkoittaa Neitsyt Mariaa) sijaitsee Pariisin keskustassa, Seinejoen Île de la Citén saarella.
Katsoa Napoleon I ja Notre-Damen katedraali
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman).
Katsoa Napoleon I ja Osmanien valtakunta
Paavi
Rafael, ''Paavi Innocentius III'', 1509. Innocentius III:ta pidetään yhtenä keskiajan ja koko paaviuden historian mahtavimpana paavina. Paavi (pápas) on Rooman piispa, katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja ja Vatikaanin päämies.
Katsoa Napoleon I ja Paavi
Pariisi
Pariisi (.
Katsoa Napoleon I ja Pariisi
Pasquale Paoli
Richard Cosway: ''Pasquale Paolin muotokuva. Filippo Antonio Pasquale di Paoli (Pascal Paoli, 6. huhtikuuta 1725 – 5. helmikuuta 1807) oli korsikalainen patriootti ja johtaja, Korsikan maapäivien neuvoston puheenjohtaja.
Katsoa Napoleon I ja Pasquale Paoli
Paul de Barras
Barras, Hilaire Ledrun maalaama muotokuva. Paul François Jean Nicolas de Barras (30. kesäkuuta 1755 Fox-Amphoux, Ranska – 29. tammikuuta 1829 Pariisi, Ranska) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Napoleon I ja Paul de Barras
Pauline Bonaparte
Pauline Bonaparte (alk. Maria Paola Buonaparte; 20. lokakuuta 1780 – 9. kesäkuuta 1825 Firenze) oli Ranskan keisari Napoleonin sisko.
Katsoa Napoleon I ja Pauline Bonaparte
Piemonte
Piemonte on hallinnollinen alue Luoteis-Italiassa.
Katsoa Napoleon I ja Piemonte
Pierre Augereau
Castiglionen herttua Charles Pierre François Augereau. Charles Pierre François Augereau (21. lokakuuta 1757, Faubourg Saint-Marceau, Pariisi – 12. kesäkuuta 1816, La Houssaye-en-Brie, Seine-et-Marne) oli Castiglionen herttua, ranskalainen sotilas, myöhemmin kenraali ja yksi Napoleon I:n valtakauden 26:sta Ranskan keisarikunnan marsalkasta.
Katsoa Napoleon I ja Pierre Augereau
Pius VII
Pius VII, alkuperäinen nimi Barnaba Niccolò Maria Luigi Chiaramonti, (14. elokuuta 1742 Cesena – 20. elokuuta 1823) toimi Rooman piispana ja katolisen kirkon johtajana eli paavina 14.
Katsoa Napoleon I ja Pius VII
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.
Katsoa Napoleon I ja Pohjois-Amerikka
Poltetun maan taktiikka
Sodankylän kirkonkylään Lapin sodan aikaan vuonna 1945. Palavia öljylähteitä Kuwaitissa vuonna 1991. Poltetun maan taktiikassa sotajoukko tuhoaa vetäytyessään infrastruktuuria, perusrakennetta, josta voisi olla etenevälle viholliselle hyötyä.
Katsoa Napoleon I ja Poltetun maan taktiikka
Porfyyri
Punaisesta porfyyristä tehty kastemalja Porfyyri on silikaattikivilaji, joka on muodostunut osittain laavan jähmettymisestä maanpinnan lähellä tai sen alla, osittain vulkaanisen tuhkan kerrostumisesta ja "kivettymisestä".
Katsoa Napoleon I ja Porfyyri
Portugali
Portugalin tasavalta eli Portugali on valtio Iberian niemimaalla, Euroopan lounaisosassa.
Katsoa Napoleon I ja Portugali
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Katsoa Napoleon I ja Preussi
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Katsoa Napoleon I ja Puola
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.
Katsoa Napoleon I ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pyramidien taistelu
Pyramidien taistelu oli Egyptiä hallinneiden mamelukkien ja Ranskan joukkojen välinen taistelu 21.
Katsoa Napoleon I ja Pyramidien taistelu
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Katsoa Napoleon I ja Ranska
Ranskan kansanäänestys uudesta perustuslaista 1804
Ranskassa järjestettiin kansanäänestys keisarikunnan perustamisesta marraskuussa 1804.
Katsoa Napoleon I ja Ranskan kansanäänestys uudesta perustuslaista 1804
Ranskan keisarikunta
Ranskan keisarikunta voi tarkoittaa.
Katsoa Napoleon I ja Ranskan keisarikunta
Ranskan kieli
Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.
Katsoa Napoleon I ja Ranskan kieli
Ranskan konsulaatti
Ranskan konsulaatti oli Ranskan hallitus vuosina 1799–1804.
Katsoa Napoleon I ja Ranskan konsulaatti
Ranskan kuningaskunta
Ranskan kuningaskunta oli keskiaikainen ja varhaismoderninen monarkia Länsi-Euroopassa, ja nykyaikaisen Ranskan tasavallan edeltäjä.
Katsoa Napoleon I ja Ranskan kuningaskunta
Ranskan Louisiana
Ranskan Louisiana on eurooppalaisten Pohjois-Amerikan valloitukseen liittyvä termi.
Katsoa Napoleon I ja Ranskan Louisiana
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Katsoa Napoleon I ja Ranskan suuri vallankumous
Rein
Rein on yksi Euroopan pisimmistä joista.
Katsoa Napoleon I ja Rein
Reinin liitto (1806)
Reinin liitto oli vuosina 1806–1813 voimassa ollut yhteistoimintasopimus, johon vähitellen yhtyivät lähes kaikki Saksan valtiot.
Katsoa Napoleon I ja Reinin liitto (1806)
Rivoli
Rivoli on kaupunki Italiassa Torinon metropolikaupungissa Piemonten alueella.
Katsoa Napoleon I ja Rivoli
Rochefort (Charente-Maritime)
Rochefort on satamakaupunki Lounais-Ranskassa Uuden-Akvitanian alueella Charente-Maritimen departementissa Charentejoen suulla.
Katsoa Napoleon I ja Rochefort (Charente-Maritime)
Rojalismi
tasavaltalaisia vastaan Rochefort-en-terressa. Alexandre Blochin maalaus, 1885. Rojalismi on poliittinen aate, jossa kannatetaan tiettyä monarkkia tai hallitsijasukua tietyn valtion hallitsijaksi.
Katsoa Napoleon I ja Rojalismi
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Katsoa Napoleon I ja Rooman valtakunta
Rosettan kivi
Rosettan kivi on kivipaasi (steela), jossa on sama teksti egyptiksi hieroglyfeilla ja demoottisella kirjoituksella sekä kreikaksi kreikkalaisella kirjoituksella kirjoitettuna.
Katsoa Napoleon I ja Rosettan kivi
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Napoleon I ja Ruotsi
Saint Helena
Saint Helena on saari eteläisellä Atlantilla, 1 950 kilometriä Afrikan lounaisrannikosta.
Katsoa Napoleon I ja Saint Helena
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Katsoa Napoleon I ja Saksa
Sardinia
Sardinia (sardiksi Sardigna) on Välimeren toiseksi suurin saari Italian länsipuolella ja Korsikan saaren eteläpuolella.
Katsoa Napoleon I ja Sardinia
Sarkofagi
Sarkofagi on egyptologiassa kivestä tehty uloin säiliö muumiolle.
Katsoa Napoleon I ja Sarkofagi
Satapäiväinen keisarikunta
Sadan päivän kunniaksi Pariisissa 1815 lyöty raha. Satapäiväinen keisarikunta eli Napoleonin sata päivää oli Ranskan historiassa ajanjakso, jolloin Elban saarelle syrjäytetty Napoléon Bonaparte palasi Ranskan valtaistuimelle noin sadaksi päiväksi 1.
Katsoa Napoleon I ja Satapäiväinen keisarikunta
Simón Bolívar
Simón José Antonio de la Santísima Trinidad Bolívar (24. heinäkuuta 1783 Caracas, Uuden-Granadan varakuningaskunta, Espanjan siirtomaaimperiumi – 17. joulukuuta 1830 Santa Marta, Suur-Kolumbia) oli venezuelalaissyntyinen eteläamerikkalainen vallankumousjohtaja.
Katsoa Napoleon I ja Simón Bolívar
Smolensk
Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski, ''Smolenskin kaupunki'', värivalokuva n. 1912 Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski, ''Smolenskin katedraali'', värivalokuva n. 1912 Smolensk on Smolenskin alueen pääkaupunki Länsi-Venäjällä lähellä Valko-Venäjän rajaa.
Katsoa Napoleon I ja Smolensk
Suezin kanava
Suezin kanavan sijainti ja satelliittikuva alueesta. Suezin kanava on Egyptissä Siinain niemimaan länsipuolella sijaitseva kanava, joka yhdistää Välimeren ja Punaisenmeren ja mahdollistaa siten vesiliikenteen Euroopasta Aasiaan ilman Afrikan ympäripurjehdusta.
Katsoa Napoleon I ja Suezin kanava
Suomen sota
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.
Katsoa Napoleon I ja Suomen sota
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Katsoa Napoleon I ja Suomen suuriruhtinaskunta
Sveitsi
Sveitsi (retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (lyhenne CH), on valtio Keski-Euroopassa.
Katsoa Napoleon I ja Sveitsi
Syyria
Syyrian arabitasavalta eli Syyria on Lähi-idän valtio.
Katsoa Napoleon I ja Syyria
Talous
Ostajia ja myyjiä markkinoilla Guatemalassa. Shibuyan kaupunginosa ja liikekeskus Tokiossa. Talous tarkoittaa ihmisten välistä kanssakäymistä ja instituutioita, jotka liittyvät hyödykkeiden tuotantoon, jakeluun, vaihtoon tai kulutukseen.
Katsoa Napoleon I ja Talous
Tilsitin sopimus
Tilsitin sopimus oli Ranskan keisari Napoleonin ja Venäjän tsaari Aleksanteri I:n välillä Tilsitissä 7. heinäkuuta 1807 solmittu rauhan- ja liittosopimus.
Katsoa Napoleon I ja Tilsitin sopimus
Toulon
Toulon on linnoitettu satamakaupunki Välimeren rannikolla Etelä-Ranskassa.
Katsoa Napoleon I ja Toulon
Trafalgarin taistelu
Trafalgarin taistelu oli lokakuussa 1805 ranskalais-espanjalaisen laivaston ja Britannian laivaston välillä käyty meritaistelu.
Katsoa Napoleon I ja Trafalgarin taistelu
Trafalgarinniemi
Trafalgarinniemi ja majakka. Näkymä Los Caños de Mecan yli taustalla olevalle Trafalgarinniemelle. Trafalgarinniemi on Atlantin rannikolla Cádizin maakunnassa Espanjan Andalusiassa sijaitseva niemi, joka muodostaa Gibraltarinsalmen läntisimmän osan.
Katsoa Napoleon I ja Trafalgarinniemi
Ulm
''Ulmer Münster'' Ulm on Saksan Baden-Württembergin osavaltiossa sijaitseva kaupunki, joka on parhaiten tunnettu siitä, että sen tuomiokirkon torni on maailman korkein (161,53 m) kirkon torni.
Katsoa Napoleon I ja Ulm
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Katsoa Napoleon I ja Valistus
Vallankumouskalenteri
Vuoden 2 vallankumouskalenteri Lausannen historiallisessa museossa. Vallankumouskalenteri eli tasavaltalaiskalenteri oli käytössä Ranskassa vallankumouksen jälkeen 24. lokakuuta 1793 - 1. tammikuuta 1806.
Katsoa Napoleon I ja Vallankumouskalenteri
Varsovan herttuakunta
Varsovan herttuakunta oli Napoleonin perustama, Preussilta valloittamistaan maista vuonna 1807 muodostama Ranskan liittolaisvaltio.
Katsoa Napoleon I ja Varsovan herttuakunta
Vasalli
Vasalli oli keskiajan Euroopassa läänityksen haltija, joka oli voimakkaamman lääninherran alainen.
Katsoa Napoleon I ja Vasalli
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Katsoa Napoleon I ja Venäjän keisarikunta
Vendémiaire-kansannousu
Napoleon Bonaparten joukot kukistamassa kapinaa rue Saint-Honoré -kadulla. Vendémiaire-kansannousu oli Ranskan suuren vallankumouksen vastustajien aseellinen kansannousu Pariisissa 5.
Katsoa Napoleon I ja Vendémiaire-kansannousu
Venetsia
Venetsia (venetsian kielellä Venesia) on Koillis-Italiassa Adrianmeren rannikolla sijaitseva kaupunki.
Katsoa Napoleon I ja Venetsia
Verikosto
Verikosto on loukkausten kostamista loukkaajan koko suvulle.
Katsoa Napoleon I ja Verikosto
Viktor Emanuel II
Viktor Emanuel II (4. maaliskuuta 1820 Torino, Sardinian kuningaskunta – 9. tammikuuta 1878 Rooma, Italian kuningaskunta) oli Piemonten, Savoijin ja Sardinian kuningas vuodesta 1849 vuoteen 1861.
Katsoa Napoleon I ja Viktor Emanuel II
Vilna
Vilna (liett. Vilnius) on Liettuan pääkaupunki ja noin 580 000 asukkaallaan maan suurin kaupunki sekä samannimisen läänin keskus.
Katsoa Napoleon I ja Vilna
Wagramin taistelu
Wagramin taistelu oli Itävallassa 1809 käyty Napoleonin sotien taistelu, joka päätyi ranskalaisten voittoon.
Katsoa Napoleon I ja Wagramin taistelu
Waterloon taistelu
Waterloon taistelu oli 18.
Katsoa Napoleon I ja Waterloon taistelu
Wien
Wien on Itävallan pääkaupunki sekä yksi Itävallan osavaltioista.
Katsoa Napoleon I ja Wien
William Pitt nuorempi
William Pitt (28. toukokuuta 1759 – 23. tammikuuta 1806) oli brittiläinen valtiomies, pääministeri 1783–1801 ja 1804–1806.
Katsoa Napoleon I ja William Pitt nuorempi
Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat
Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat, jota toisinaan kutsutaan virheellisesti Kuninkaalliseksi laivastoksi, on vanhin Yhdistyneen kuningaskunnan kolmesta puolustushaarasta.
Katsoa Napoleon I ja Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Katsoa Napoleon I ja Yhdysvallat
Yrjö III
Yrjö III (George William Frederick) oli Ison-Britannian ja Irlannin kuningas vuosina 1760–1801 ja maiden yhdistyttyä hän oli Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningas kuolemaansa asti.
Katsoa Napoleon I ja Yrjö III
15. elokuuta
15.
Katsoa Napoleon I ja 15. elokuuta
5. toukokuuta
5.
Katsoa Napoleon I ja 5. toukokuuta
Katso myös
Bonaparten suku
- Élisa Bonaparte
- 45 Eugenia
- Bonaparte
- Carlo Buonaparte
- Caroline Bonaparte
- Charles Lucien Bonaparte
- Eugénie (Ranskan keisarinna)
- Hortense de Beauharnais
- Jérôme Bonaparte
- Joséphine de Beauharnais
- Joseph Bonaparte
- Letizia Bonaparte
- Louis Bonaparte
- Louis Bonaparte (1914–1997)
- Lucien Bonaparte
- Maria Clotilde
- Marie Bonaparte
- Mathilde Bonaparte
- Napoléon Eugène Louis Bonaparte
- Napoléon Victor Bonaparte
- Napoleon I
- Napoleon II
- Napoleon III
- Napoleon Louis Bonaparte
- Pauline Bonaparte
- Petit-Prince
- Pierre Bonaparte
- René Auberjonois
- Virginia Oldoini
Napoleon
- Banque de France
- Brumairekuun 18. päivän vallankaappaus
- Campo Formion rauha
- Code Civil
- Leobenin välirauha
- Luxembourgin palatsi
- Mannermaasulkemus
- Mille-feuille
- Napoleon I
- Napoleon III
- Napoleonin avaus
- Napoleonin kuolema
- Napoleonin lause
- Pressburgin rauha
- Pyramidien taistelu
- Ranskan kansanäänestys uudesta perustuslaista 1804
- Route Napoléon
- Saint-Cloud’n palatsi
- Tuileries
- Tuileries’n palatsi
Ranskan keisarit
- Napoleon I
- Napoleon II
- Napoleon III
Ranskan marsalkat
- Étienne Maurice Gérard
- Achille Baraguey d’Hilliers
- André Masséna
- Auguste de Marmont
- Bon-Adrien Jeannot de Moncey
- Camille de Tallard
- Charles de Rohan-Soubise
- Emmanuel de Grouchy
- Ferdinand Foch
- François Achille Bazaine
- François Certain Canrobert
- François Joseph Lefebvre
- François Luxembourg
- Gilles de Rais
- Hubert Lyautey
- Jérôme Bonaparte
- Jacques Leroy de Saint Arnaud
- James FitzJames Berwick
- Jean Baptiste Guébriant
- Jean Mathieu Philibert Sérurier
- Jean Victor Marie Moreau
- Jean de Lattre de Tassigny
- Jean-Baptiste-Donatien de Vimeur de Rochambeau
- Joseph Gallieni
- Joseph Joffre
- Louis François Boufflers
- Louis Franchet d’Espèrey
- Louis Humières
- Louis Joseph Vendôme
- Louis-Nicolas Davout
- Marie-Pierre Kœnig
- Maximilien de Sully
- Michel Joseph Maunoury
- Morits Saksilainen
- Napoleon I
- Nicolas Catinat
- Nicolas Luckner
- Nicolas Oudinot
- Patrice de Mac-Mahon
- Philippe Leclerc
- Philippe Pétain
- Pierre Augereau
- Ranskan marsalkka
- Sébastien Le Prestre de Vauban
- Victor-François de Broglie
Vuonna 1769 syntyneet
- Adolf Vilhelm Schack von Staffeldt
- Aleksei Araktšejev
- Alexander von Humboldt
- André-Jacques Garnerin
- Arhippa Perttunen
- Arthur Wellesley Wellington
- Barthélemy Joubert
- Christian Günther Bernstorff
- DeWitt Clinton
- Edward Daniel Clarke
- Ernst Moritz Arndt
- Fath Ali Šah
- Ferdinand III (Toscana)
- François Séverin Marceau
- Frans David Alopaeus
- Garlieb Helwig Merkel
- Georges Cuvier
- Giorgi Avališvili
- Gottfried Christian Reich
- Ivan Kotljarevskyi
- Ivan Krylov
- Józef Elsner
- József Kármán
- Jean Lannes
- Jean-de-Dieu Soult
- Johannes Baptista von Albertini
- Laurent Mourguet
- Mahmud Šah Dorrani
- Marc Isambard Brunel
- Michel Ney
- Muhammad Ali (Egypti)
- Napoleon I
- Robert Stewart Castlereagh
- Thomas Lawrence
- Utagawa Toyokuni
- Vasili Stasov
- William Smith (geologi)
Vuonna 1821 kuolleet
- Abraham Niklas Edelcrantz
- Anders Jahan Retzius
- Carl Ludwig Hablitz
- Carlo Porta
- Caroline von Braunschweig
- Christian Stolberg
- Claire Élisabeth de Vergennes
- Constance Mayer
- Elizabeth Ann Seton
- Franz Karl Achard
- Georg Friedrich von Martens
- Georg Joseph Beer
- Gottlieb Conrad Christian Storr
- Heinrich Kuhl
- Jean-Pierre Louis de Fontanes
- John Hunter (Uusi Etelä-Wales)
- John Keats
- John Polidori
- John Rennie
- Jonas Rein
- Joseph de Maistre
- Maciej Kamieński
- Marie-Anne Collot
- Marie-Denise Villers
- Mikael Toppelius
- Napoleon I
- Tudor Vladimirescu
- Vilhelm I (Hessenin vaaliruhtinas)
Tunnetaan myös nimellä Nabullione Buonaparte, Napoléon, Napoléon Bonaparte, Napoleon Buonaparte, Napoleone Buonaparte.
, François Gérard, François Joseph Lefebvre, François-Christophe Kellermann, Frans I (Itävalta), Fredrik Vilhelm II, Friedlandin taistelu, Fructidorkuun 18. päivän vallankaappaus, Gebhard Leberecht von Blücher, Genovan tasavalta, Giljotiini, Graniitti, Gregor MacGregor, Guillaume Marie Anne Brune, Guineanlahti, Hôtel des Invalides, Helvetian tasavalta, HMS Bellerophon (1786), Holland (maakunta), Horatio Nelson, Intia, Ison-Britannian kuningaskunta, Isorokko, Italia, Italialaiset, Italian kieli, Italian kuningas, Itävallan arkkiherttuakunta, Itävalta, Jacques-Louis David, Jaffa (kaupunki), Jakobiinit, Japani, Jérôme Bonaparte, Józef Antoni Poniatowski, Jean Jacques Régis de Cambacérès, Jean Lannes, Jean Mathieu Philibert Sérurier, Jean-Baptiste Bessiéres, Jean-Baptiste Jourdan, Jean-de-Dieu Soult, Jenan–Auerstedtin taistelu, Joachim Murat, Johanneksen ilmestys, Joséphine de Beauharnais, Joseph Bonaparte, Joseph Fouché, Julius Caesar, Kaarle Suuri, Kaarle XIV Juhana, Kairo, Karl Mack von Leiberich, Katolinen kirkko, Keisari, Keski-Eurooppa, Kirkkovaltio, Korsika, Koulutus, Kustaa IV Aadolf, Kuumailmapallo, Lainsäädäntö, Laurent de Gouvion-Saint-Cyr, Länsi-Eurooppa, Legitimiteetti, Leipzigin taistelu, Lennätin, Letizia Bonaparte, Ligurian tasavalta, Lodi (Italia), Lombardia, Lombardian rautakruunu, Louis Alexandre Berthier, Louis Bonaparte, Louis Marchand, Louis-Gabriel Suchet, Louis-Nicolas Davout, Louisianan osto, Lucien Bonaparte, Ludvig XVI, Ludvig XVIII, Luettelo Alankomaiden hallitsijoista, Luettelo Espanjan hallitsijoista, Mahasyöpä, Malta, Marengon taistelu, Maria Walewska, Marie Louise, Marskenttä (Pariisi), Maximilien Robespierre, Meksikon ensimmäinen keisarikunta, Michel Ney, Mihail Kutuzov, Milano, Moskova, Napoleon (täsmennyssivu), Napoleon II, Napoleonin kuolema, Napoleonin sodat, Nationalismi, Nicolas Oudinot, Notre-Damen katedraali, Osmanien valtakunta, Paavi, Pariisi, Pasquale Paoli, Paul de Barras, Pauline Bonaparte, Piemonte, Pierre Augereau, Pius VII, Pohjois-Amerikka, Poltetun maan taktiikka, Porfyyri, Portugali, Preussi, Puola, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Pyramidien taistelu, Ranska, Ranskan kansanäänestys uudesta perustuslaista 1804, Ranskan keisarikunta, Ranskan kieli, Ranskan konsulaatti, Ranskan kuningaskunta, Ranskan Louisiana, Ranskan suuri vallankumous, Rein, Reinin liitto (1806), Rivoli, Rochefort (Charente-Maritime), Rojalismi, Rooman valtakunta, Rosettan kivi, Ruotsi, Saint Helena, Saksa, Sardinia, Sarkofagi, Satapäiväinen keisarikunta, Simón Bolívar, Smolensk, Suezin kanava, Suomen sota, Suomen suuriruhtinaskunta, Sveitsi, Syyria, Talous, Tilsitin sopimus, Toulon, Trafalgarin taistelu, Trafalgarinniemi, Ulm, Valistus, Vallankumouskalenteri, Varsovan herttuakunta, Vasalli, Venäjän keisarikunta, Vendémiaire-kansannousu, Venetsia, Verikosto, Viktor Emanuel II, Vilna, Wagramin taistelu, Waterloon taistelu, Wien, William Pitt nuorempi, Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat, Yhdysvallat, Yrjö III, 15. elokuuta, 5. toukokuuta.