Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Mordvalaiset kielet ja Suomen kieli
Mordvalaiset kielet ja Suomen kieli on 46 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ablatiivi, B, Balttilaiset kielet, D, F, Foneemi, Frikatiivi, G, Geminaatta, Germaaniset kielet, Indoeurooppalaiset kielet, Itämerensuomalaiset kielet, K, Kantaurali, Kieliopillinen luku, Klusiili, Konsonantti, L, M, N, Objekti (lauseenjäsen), P, Partitiivi, Persoona (kielioppi), Possessiivisuffiksi, Predikatiivi, R, S, Saamelaiskielet, Samojedikielet, ..., Sija, Soinniton alveolaarinen sibilantti, Soinniton postalveolaarinen frikatiivi, Subjekti (lauseenjäsen), Substantiivi, Suomalais-ugrilaiset kielet, T, Transitiivisuus (kielioppi), Translatiivi, Uralilaiset kielet, V, Venäjän kieli, Verbi, Vokaali, Volga, Z. Laajenna indeksi (16 lisää) »
Ablatiivi
Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.
Ablatiivi ja Mordvalaiset kielet · Ablatiivi ja Suomen kieli ·
B
B (b) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten toinen kirjain.
B ja Mordvalaiset kielet · B ja Suomen kieli ·
Balttilaiset kielet
Balttilaiset kielet kartalla Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.
Balttilaiset kielet ja Mordvalaiset kielet · Balttilaiset kielet ja Suomen kieli ·
D
D (d) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten neljäs kirjain.
D ja Mordvalaiset kielet · D ja Suomen kieli ·
F
F (f) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kuudes kirjain.
F ja Mordvalaiset kielet · F ja Suomen kieli ·
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Foneemi ja Mordvalaiset kielet · Foneemi ja Suomen kieli ·
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Frikatiivi ja Mordvalaiset kielet · Frikatiivi ja Suomen kieli ·
G
G (g) on latinalaisen kirjaimiston ja myös suomen aakkosten seitsemäs kirjain.
G ja Mordvalaiset kielet · G ja Suomen kieli ·
Geminaatta
Geminaatta eli kaksoiskonsonantti on pitkä konsonanttiäänne kielissä, joissa konsonanttien pituuserot tuottavat merkityseroja eli ovat foneemisia.
Geminaatta ja Mordvalaiset kielet · Geminaatta ja Suomen kieli ·
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Germaaniset kielet ja Mordvalaiset kielet · Germaaniset kielet ja Suomen kieli ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Indoeurooppalaiset kielet ja Mordvalaiset kielet · Indoeurooppalaiset kielet ja Suomen kieli ·
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Itämerensuomalaiset kielet ja Mordvalaiset kielet · Itämerensuomalaiset kielet ja Suomen kieli ·
K
K (k) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 11.
K ja Mordvalaiset kielet · K ja Suomen kieli ·
Kantaurali
Kantaurali on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu historiallis-vertailevan kielitieteen metodien avulla.
Kantaurali ja Mordvalaiset kielet · Kantaurali ja Suomen kieli ·
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Kieliopillinen luku ja Mordvalaiset kielet · Kieliopillinen luku ja Suomen kieli ·
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Klusiili ja Mordvalaiset kielet · Klusiili ja Suomen kieli ·
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Konsonantti ja Mordvalaiset kielet · Konsonantti ja Suomen kieli ·
L
L (l) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdestoista kirjain.
L ja Mordvalaiset kielet · L ja Suomen kieli ·
M
M (m) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 13.
M ja Mordvalaiset kielet · M ja Suomen kieli ·
N
N (n) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 14.
Mordvalaiset kielet ja N · N ja Suomen kieli ·
Objekti (lauseenjäsen)
Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.
Mordvalaiset kielet ja Objekti (lauseenjäsen) · Objekti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli ·
P
P (p) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 16.
Mordvalaiset kielet ja P · P ja Suomen kieli ·
Partitiivi
Partitiivi eli osanto on itämerensuomalaisille kielille tyypillinen sijamuoto.
Mordvalaiset kielet ja Partitiivi · Partitiivi ja Suomen kieli ·
Persoona (kielioppi)
Persoona on kieliopillinen käsite, jolla ilmaistaan puhujan ja puhuteltavan suhdetta johonkin asiaan.
Mordvalaiset kielet ja Persoona (kielioppi) · Persoona (kielioppi) ja Suomen kieli ·
Possessiivisuffiksi
Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.
Mordvalaiset kielet ja Possessiivisuffiksi · Possessiivisuffiksi ja Suomen kieli ·
Predikatiivi
Predikatiivi on lauseenjäsen, joka täydentää lauseen predikaattia ja viittaa yleensä subjektiin ja joskus objektiin.
Mordvalaiset kielet ja Predikatiivi · Predikatiivi ja Suomen kieli ·
R
R (r) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 18.
Mordvalaiset kielet ja R · R ja Suomen kieli ·
S
S (s) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 19.
Mordvalaiset kielet ja S · S ja Suomen kieli ·
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Mordvalaiset kielet ja Saamelaiskielet · Saamelaiskielet ja Suomen kieli ·
Samojedikielet
Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.
Mordvalaiset kielet ja Samojedikielet · Samojedikielet ja Suomen kieli ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Mordvalaiset kielet ja Sija · Sija ja Suomen kieli ·
Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Mordvalaiset kielet ja Soinniton alveolaarinen sibilantti · Soinniton alveolaarinen sibilantti ja Suomen kieli ·
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi (myös soinniton palato-alveolaarinen frikatiivi tai soinniton postalveolaarinen sibilantti) on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä "suhu-s".
Mordvalaiset kielet ja Soinniton postalveolaarinen frikatiivi · Soinniton postalveolaarinen frikatiivi ja Suomen kieli ·
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Mordvalaiset kielet ja Subjekti (lauseenjäsen) · Subjekti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli ·
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Mordvalaiset kielet ja Substantiivi · Substantiivi ja Suomen kieli ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Mordvalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomen kieli ·
T
T (t) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 20.
Mordvalaiset kielet ja T · Suomen kieli ja T ·
Transitiivisuus (kielioppi)
Transitiivisuus on verbin ominaisuus, jossa niiden valenssiin kuuluu objekti.
Mordvalaiset kielet ja Transitiivisuus (kielioppi) · Suomen kieli ja Transitiivisuus (kielioppi) ·
Translatiivi
Translatiivi eli tulento eli yleinen tulosija on suuntasija, joka ilmaisee tulemista, muuttumista joksikin: lapseksi, äidiksi.
Mordvalaiset kielet ja Translatiivi · Suomen kieli ja Translatiivi ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Mordvalaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Suomen kieli ja Uralilaiset kielet ·
V
V (v) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 22.
Mordvalaiset kielet ja V · Suomen kieli ja V ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Mordvalaiset kielet ja Venäjän kieli · Suomen kieli ja Venäjän kieli ·
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Mordvalaiset kielet ja Verbi · Suomen kieli ja Verbi ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Mordvalaiset kielet ja Vokaali · Suomen kieli ja Vokaali ·
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Mordvalaiset kielet ja Volga · Suomen kieli ja Volga ·
Z
Z (z) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 26.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Mordvalaiset kielet ja Suomen kieli
- Mitä heillä on yhteistä Mordvalaiset kielet ja Suomen kieli
- Yhtäläisyyksiä Mordvalaiset kielet ja Suomen kieli
Vertailu Mordvalaiset kielet ja Suomen kieli
Mordvalaiset kielet on 78 suhteet, kun taas Suomen kieli on 295. niillä on yhteistä 46, Jaccard'in indeksi on 12.33% = 46 / (78 + 295).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Mordvalaiset kielet ja Suomen kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
