Sisällysluettelo
265 suhteet: Aarne Saarinen, Abortti, Adventismi, Ahtaaja, Ahti Karjalainen, Albert Akulov, Alikersantti, Alzheimerin tauti, Ammatinvalinnanohjaus, Anarkismi, Anarkosyndikalismi, Anssi Pulkkinen, Arvo Aalto, Assi Koivisto, Assistentti, Ateismi, Baltian maat, Crichton-Vulcan, Dementia, Demokratia, Devalvaatio, DP (pikakivääri), Eduard Bernstein, Eduskuntavaalit 1966, Eduskuntavaalit 1970, Eduskuntavaalit 1983, Eduskuntavaalit 1987, Eero Huovinen, Eeva (lehti), Eino Raunio, Eino Uusitalo, Ekonomisti, Elanto, Emeritus, Enemmistövaali, Esa Kaitila, Esko Aaltonen, Esko Aho, Esko Rekola, Eurajoki, Euroopan neuvosto, Euroopan talousyhteisö, Euroopan unioni, Euroopan vapaakauppajärjestö, Filosofian tohtori, Finlandia-talo, George H. W. Bush, Hangon satama, Hannu Soikkanen, Harri Holkeri, ... Laajenna indeksi (215 lisää) »
- Suomalaiset pankinjohtajat
- Suomen pääministerit
- Suomen pankin pääjohtajat
- Suomen presidentit
Aarne Saarinen
Aarne Armas Saarinen (5. joulukuuta 1913 Degerby – 13. huhtikuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysaktivisti.
Katsoa Mauno Koivisto ja Aarne Saarinen
Abortti
Abortti eli raskaudenkeskeytys (indusoitu abortti, abortus arte provocatus eli aap) tarkoittaa raskauden keinotekoista päättämistä, joka ei ole synnytys ja joka johtaa yhden tai useamman alkion tai sikiön kuolemaan ja jossa alkion tai sikiön ei tiedetä kuolleen kohtuun ennen keskeytystä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Abortti
Adventismi
Seitsemännen päivän adventistien kirkko Ottawassa, Kanadassa. Adventismi on protestanttisen kristinuskon suuntaus, jossa odotetaan Kristuksen (Jeesuksen) pikaista toista tulemista.
Katsoa Mauno Koivisto ja Adventismi
Ahtaaja
Lastaajia New Yorkissa vuonna 1912. Ahtaaja on laivojen ja proomujen lastaamista ja lastin purkamista satamassa suorittavasta henkilöstä käytettävä ammattinimike.
Katsoa Mauno Koivisto ja Ahtaaja
Ahti Karjalainen
Ahti Kalle Samuli Karjalainen (10. helmikuuta 1923 Hirvensalmi – 7. syyskuuta 1990 Helsinki) oli suomalainen maalaisliittolainen ja keskustalainen poliitikko.
Katsoa Mauno Koivisto ja Ahti Karjalainen
Albert Akulov
Albert Petrovitš Akulov oli neuvostoliittolainen diplomaatti ja KGB:n residentti, joka toimi Suomessa Neuvostoliiton suurlähetystössä yhteensä 23 vuotta.
Katsoa Mauno Koivisto ja Albert Akulov
Alikersantti
Alikersantti (lyhenne alik.) on armeijassa käytettävä aliupseeriston sotilasarvo.
Katsoa Mauno Koivisto ja Alikersantti
Alzheimerin tauti
Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus, ja se aiheuttaa harmaan aivokudoksen tuhoutumista ja aivojen surkastumista.
Katsoa Mauno Koivisto ja Alzheimerin tauti
Ammatinvalinnanohjaus
Ammatinvalinnanohjauksen tavoitteena on auttaa asiakasta löytämään itselleen sopiva uravalinta (työ ja koulutus).
Katsoa Mauno Koivisto ja Ammatinvalinnanohjaus
Anarkismi
Musta lippu, anarkistien symboli 1880-luvulta alkaen. Anarkismi on taloudellisista ja yhteisöllisistä valtahierarkioista vapaata yhteiskuntaa tavoitteleva poliittinen ideologia, joka korostaa yksilönvapautta.
Katsoa Mauno Koivisto ja Anarkismi
Anarkosyndikalismi
Anarkosyndikalistien käyttämä lippu. Anarkosyndikalismi on anarkismin haara, joka keskittyy työväenliikeeseen.
Katsoa Mauno Koivisto ja Anarkosyndikalismi
Anssi Pulkkinen
Anssi Pulkkinen (s. 1982) on suomalainen kuvanveistäjä ja videotaiteilija.
Katsoa Mauno Koivisto ja Anssi Pulkkinen
Arvo Aalto
Arvo Aulis Aalto (s. 13. heinäkuuta 1932 Rovaniemi) on eläkkeellä oleva suomalainen poliitikko, joka toimi työvoimaministerinä Sorsan II hallituksessa (1977–1979) ja Koiviston II hallituksessa (1979–1981).
Katsoa Mauno Koivisto ja Arvo Aalto
Assi Koivisto
Assi Elina Koivisto-Allonen (s. 20. toukokuuta 1957 Turku) on presidentti Mauno Koiviston ja Tellervo Koiviston tytär.
Katsoa Mauno Koivisto ja Assi Koivisto
Assistentti
Assistentti tarkoittaa yleisesti apulaista.
Katsoa Mauno Koivisto ja Assistentti
Ateismi
Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.
Katsoa Mauno Koivisto ja Ateismi
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Katsoa Mauno Koivisto ja Baltian maat
Crichton-Vulcan
Ab Crichton-Vulcan Oy oli turkulainen telakkateollisuutta harjoittanut yhtiö, joka perustettiin vuonna 1924.
Katsoa Mauno Koivisto ja Crichton-Vulcan
Dementia
Dementialla (ICD-10: F00-F03) on psykiatrian luokkaan kuuluva elimellinen aivo-oireyhtymä, jossa muistin heikkeneminen ja muiden kognitiivisten kykyjen lasku alentavat potilaan kykyä selviytyä normaaleista arjen toiminnoista sekä haittaavat sosiaalista ja ammatillista selviytymistä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Dementia
Demokratia
Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.
Katsoa Mauno Koivisto ja Demokratia
Devalvaatio
Devalvaatio tarkoittaa kotimaan valuutan arvon tarkoituksellista heikentämistä suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin.
Katsoa Mauno Koivisto ja Devalvaatio
DP (pikakivääri)
Degtjarjova pehotnyi tai lyhennettynä DP on Vasili Degtjarjovin suunnittelema pikakivääri, jonka suunnittelu aloitettiin vuonna 1921.
Katsoa Mauno Koivisto ja DP (pikakivääri)
Eduard Bernstein
Eduard Bernstein (6. tammikuuta 1850 Berliini – 18. joulukuuta 1932 Berliini) oli saksalainen sosiaalidemokraattinen teoreetikko ja poliitikko.
Katsoa Mauno Koivisto ja Eduard Bernstein
Eduskuntavaalit 1966
Suomen 24.
Katsoa Mauno Koivisto ja Eduskuntavaalit 1966
Eduskuntavaalit 1970
Suomen 25.
Katsoa Mauno Koivisto ja Eduskuntavaalit 1970
Eduskuntavaalit 1983
Suomen 29.
Katsoa Mauno Koivisto ja Eduskuntavaalit 1983
Eduskuntavaalit 1987
Suomen 30.
Katsoa Mauno Koivisto ja Eduskuntavaalit 1987
Eero Huovinen
Eero Lauri Juhana Huovinen (s. 27. lokakuuta 1944 Helsinki) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Helsingin hiippakunnan emerituspiispa ja Helsingin yliopiston emeritusprofessori.
Katsoa Mauno Koivisto ja Eero Huovinen
Eeva (lehti)
''Eevan'' 3/1958 kansikuva Eeva on suomenkielinen naistenlehti.
Katsoa Mauno Koivisto ja Eeva (lehti)
Eino Raunio
Eino Albin Raunio (18. tammikuuta 1909 Sääksmäki – 18. maaliskuuta 1979 Forssa) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko ja ministeri.
Katsoa Mauno Koivisto ja Eino Raunio
Eino Uusitalo
Eino Oskari Uusitalo (1. joulukuuta 1924 Soini – 19. maaliskuuta 2015 Ähtäri) oli suomalainen keskustalainen poliitikko, koulutukseltaan agrologi.
Katsoa Mauno Koivisto ja Eino Uusitalo
Ekonomisti
Ekonomisti, kansantaloustieteilijä eli taloustieteilijä on taloustiedettä opiskellut asiantuntija, joka tutkii talouteen liittyviä asioita.
Katsoa Mauno Koivisto ja Ekonomisti
Elanto
Elannon Hakaniemen tavaratalo vuonna 1993. Elannon kauppa Jännetiellä Pitäjänmäellä vuonna 1973. Elannon maitosuklaan käärepaperi. Elanto, virallisesti Osuusliike Elanto oli helsinkiläinen osuuskauppa, joka toimi vuosina 1905–2003.
Katsoa Mauno Koivisto ja Elanto
Emeritus
Emeritus (täysinpalvellut&thinsp) -sanaa käytetään eläkkeelle jääneen miespuolisen professorin, piispan tai muun merkittävän ammattilaisen entisen virkanimikkeen yhteydessä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Emeritus
Enemmistövaali
Enemmistövaali on vaalitapa, jossa valtio tai muu alue jaetaan vaalipiireihin siten, että jokaisesta vaalipiiristä valitaan vain yksi ehdokas.
Katsoa Mauno Koivisto ja Enemmistövaali
Esa Kaitila
Esa Heikki Kaitila (22. huhtikuuta 1909 Viipuri – 18. kesäkuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen professori, liberaali poliitikko, ministeri sekä Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen.
Katsoa Mauno Koivisto ja Esa Kaitila
Esko Aaltonen
Esko Aaltonen valvomassa Mauno Koiviston (oik.) väitöstilaisuutta vuonna 1956. Esko Aaltonen (9. maaliskuuta 1893 Forssa – 24. maaliskuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija ja sosiologi.
Katsoa Mauno Koivisto ja Esko Aaltonen
Esko Aho
Esko Tapani Aho (s. 20. toukokuuta 1954 Veteli) on suomalainen keskustalainen poliitikko.
Katsoa Mauno Koivisto ja Esko Aho
Esko Rekola
Esko Johannes Rekola (10. kesäkuuta 1919 Tampere – 7. lokakuuta 2014 Tampere) oli suomalainen juristi ja Liberaalisen Kansanpuolueen ministeri, joka toimi viidessä eri hallituksessa valtiovarainministerinä (1963–1964 ja 1976–1977), II valtiovarainministerinä (1976 ja 1977–1979) ja ulkomaankauppaministerinä 1979–1982).
Katsoa Mauno Koivisto ja Esko Rekola
Eurajoki
Eurajoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Eurajoen väkiluku on henkilöä. Eurajoen pinta-ala on km², josta km² on sisävesiä ja km² merialueita. Väestötiheys on asukasta/km². Vuoden 2016 lopussa, ennen vuodenvaihteessa tapahtunutta kuntaliitosta Luvian kanssa, Eurajoen väkiluku oli 6 070 henkilöä, pinta-ala 643,78 km² ja väestötiheys 17,56 asukasta/km².
Katsoa Mauno Koivisto ja Eurajoki
Euroopan neuvosto
Euroopan neuvosto (EN) on vuonna 1949 perustettu hallitustenvälinen järjestö, joka käsittelee ihmisoikeuksia.
Katsoa Mauno Koivisto ja Euroopan neuvosto
Euroopan talousyhteisö
Euroopan talousyhteisö eli ETY (lyh. EEC) tai Euroopan yhteisö eli EY (lyh. EC) Kotus.
Katsoa Mauno Koivisto ja Euroopan talousyhteisö
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Katsoa Mauno Koivisto ja Euroopan unioni
Euroopan vapaakauppajärjestö
Euroopan vapaakauppajärjestö eli EFTA on valtioiden välistä vapaakauppaa edistävä kansainvälinen järjestö, johon kuuluvat nykyisin Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.
Katsoa Mauno Koivisto ja Euroopan vapaakauppajärjestö
Filosofian tohtori
Filosofian tohtori (fil. tri, FT) on tieteellinen jatkotutkinto yliopistossa sekä humanistisella että luonnontieteellisellä alalla.
Katsoa Mauno Koivisto ja Filosofian tohtori
Finlandia-talo
Finlandia-talo on kongressi- ja tapahtumakeskus Töölönlahden rannalla Helsingin keskustassa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Finlandia-talo
George H. W. Bush
George Herbert Walker Bush (12. kesäkuuta 1924 Milton, Massachusetts – 30. marraskuuta 2018 Houston, Texas) oli yhdysvaltalainen poliitikko ja Yhdysvaltain 41. presidentti.
Katsoa Mauno Koivisto ja George H. W. Bush
Hangon satama
Hangon sataman Länsisatama keskellä ylhäällä kuvassa. Vasemmalla näkyy Ulkosataman tuontiautoja. Hangon Satama Oy (Ab, Ltd, LOCODE: FI HKO) on Hangon kaupungin omistama osakeyhtiö.
Katsoa Mauno Koivisto ja Hangon satama
Hannu Soikkanen
Hannu Veli Soikkanen (4. elokuuta 1930 Kuusankoski – 9. toukokuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija ja professori.
Katsoa Mauno Koivisto ja Hannu Soikkanen
Harri Holkeri
Harri Hermanni Holkeri (6. tammikuuta 1937 Oripää – 7. elokuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen valtioneuvoksen arvonimen saanut poliitikko.
Katsoa Mauno Koivisto ja Harri Holkeri
Heikki Klemetti
Heikki Valentin Klemetti (14. helmikuuta 1876 Kuortane – 26. elokuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, sovittaja, musiikkikriitikko ja kuoronjohtaja.
Katsoa Mauno Koivisto ja Heikki Klemetti
Helsingin kaupunginhallitus
Helsingin kaupunginhallitus johtaa Helsingin kaupungin hallintoa, valmistelee kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat, panee toimeen valtuuston päätökset ja valvoo valtuuston päätösten lainmukaisuutta.
Katsoa Mauno Koivisto ja Helsingin kaupunginhallitus
Helsingin keskusta
Helsingin ydinkeskusta sijaitsee päärautatieaseman ympäristössä, johon suuri osa keskustan palveluista on keskittynyt.
Katsoa Mauno Koivisto ja Helsingin keskusta
Helsingin tuomiokirkko
Helsingin tuomiokirkko (alun perin Nikolainkirkko, 1917–1959 Suurkirkko) on Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan ja Helsingin hiippakunnan pääkirkko.
Katsoa Mauno Koivisto ja Helsingin tuomiokirkko
Helsingin vaalipiiri
Helsingin vaalipiiri on yksi eduskuntavaalien kolmestatoista vaalipiiristä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Helsingin vaalipiiri
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Katsoa Mauno Koivisto ja Helsinki
Henrik Purjehtijan ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Henrik Purjehtijan ritarikunta on portugalilainen ritarikunta, joka on perustettu vuonna 1960, kun Henrik Purjehtijan syntymästä tuli kuluneeksi 500 vuotta.
Katsoa Mauno Koivisto ja Henrik Purjehtijan ritarikunta
Hietaniemen hautausmaa
Theodor Höijerin suunnittelema vanha siunauskappeli. Entinen vahtimestarin asunto Mechelininkadun portin vieressä. Uusi alue. Hietaniemen hautausmaa on Helsingin kantakaupungin länsilaidalla sijaitseva hautausmaa, joka on perustettu vuonna 1829.
Katsoa Mauno Koivisto ja Hietaniemen hautausmaa
Holkerin hallitus
Holkerin hallitus oli Suomen tasavallan 64.
Katsoa Mauno Koivisto ja Holkerin hallitus
Honka-liitto
Olavi Hongan luona 30. kesäkuuta 1961. Honka-liitto eli Honka-rintama oli Suomessa kuuden puolueen organisoima hanke presidentti Urho Kekkosen uudelleenvalinnan estämiseksi ja oikeuskansleri Olavi Hongan valitsemiseksi tasavallan presidentiksi vuoden 1962 presidentinvaaleissa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Honka-liitto
Hyrylä
Hyrylä ilmasta Hyrylä on Tuusulan suurin taajama ja kunnan hallinnollinen keskus, joka on 1990-luvulta lähtien ollut osa kuntarajat ylittävää Helsingin keskustaajamaa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Hyrylä
Iiro Viinanen
Iiro Tahvo Juhani Viinanen (s. 27. syyskuuta 1944 Kuopio) on suomalainen poliitikko ja yrityselämän vaikuttaja.
Katsoa Mauno Koivisto ja Iiro Viinanen
Ilta-Sanomat
Ilta-Sanomat (IS) on Sanoma-konserniin kuuluvan Sanoma Media Finlandin kustantama iltapäivälehti.
Katsoa Mauno Koivisto ja Ilta-Sanomat
Islannin Haukan ritarikunta
Ritarikunnan risti ja nauha Islannin Haukan ritarikunta (isl. Hin íslenska fálkaorða) on Islannin tasavallan kansallinen kunniaritarikunta.
Katsoa Mauno Koivisto ja Islannin Haukan ritarikunta
Islanti
Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella.
Katsoa Mauno Koivisto ja Islanti
Ismo Kallio
Ismo Olavi Kallio (16. joulukuuta 1935 Turku – 2. helmikuuta 2019 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Ismo Kallio
Italian tasavallan ansioritarikunta
Ritarikunnan risti ja nauha esillä tallinalaisessa museossa. Italian tasavallan ansioritarikunta on Italian valtion korkein mahdollinen kunniamerkkejä myöntävä taho.
Katsoa Mauno Koivisto ja Italian tasavallan ansioritarikunta
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Katsoa Mauno Koivisto ja Itä-Karjala
Itäinen Pitkäkatu
Itäinen Pitkäkatu (ruots. Österlånggatan) on Turun katu, joka on pituudeltaan noin kaksi kilometriä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Itäinen Pitkäkatu
Jalkaväkirykmentti 35 (jatkosota)
Jalkaväkirykmentti 35 (JR 35) oli jatkosodan aikainen Lounais-Suomen sotilasläänin perustama Suomen maavoimien jalkaväkirykmentti.
Katsoa Mauno Koivisto ja Jalkaväkirykmentti 35 (jatkosota)
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Katsoa Mauno Koivisto ja Jatkosota
Jäävuori
Jäävuori Grönlannissa Jäävuori on suuri kelluva makeavetinen jääkappale, joka on irronnut jäätiköstä tai jäähyllystä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Jäävuori
Johannes Virolainen
Johannes Virolainen (31. tammikuuta 1914 Viipurin maalaiskunta – 11. joulukuuta 2000 Lohja) oli suomalainen poliitikko ja valtioneuvos, joka edusti Maalaisliittoa (sittemmin Keskustapuoluetta).
Katsoa Mauno Koivisto ja Johannes Virolainen
Juhani Suomi
Helsingin kirjamessuilla 2013. Juhani Martti Kalervo Suomi (s. 15. helmikuuta 1943 Helsinki) on suomalainen ulkoasiainneuvos sekä historiantutkija, joka tunnetaan erityisesti tasavallan presidentti Urho Kekkosen elämäkerran kirjoittajana.
Katsoa Mauno Koivisto ja Juhani Suomi
Juri Andropov
Juri Vladimirovitš Andropov (15. kesäkuuta (J: 2. kesäkuuta) 1914 luult. Nagutskoje, Stavropolin lähellä – 9. helmikuuta 1984 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja NKP:n pääsihteeri 12.
Katsoa Mauno Koivisto ja Juri Andropov
Juri Derjabin
Juri Stepanovitš Derjabin (3. tammikuuta 1932 Šumiha − 1. elokuuta 2013 Moskova) oli neuvostoliittolainen ja venäläinen diplomaatti, joka toimi pitkään Suomessa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Juri Derjabin
K-linja
K-linja oli tasavallan presidentti Urho Kekkosta tukeva ryhmittymä Maalaisliitossa/Keskustapuolueessa.
Katsoa Mauno Koivisto ja K-linja
Kaarlo af Heurlin
Kaarlo Mauri af Heurlin (30. maaliskuuta 1915 Espoo – 5. helmikuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen maanviljelijä ja sosialidemokraattien kansanedustaja.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kaarlo af Heurlin
Kai Korte
Kai Valter Korte (23. lokakuuta 1922 Hämeenlinna – 10. joulukuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen oikeuskanslerina vuonna 1986 eläkkeelle jäänyt virkamies, joka toimi myös oikeusministeriön kansliapäällikkönä ja lainvalmisteluosaston päällikkönä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kai Korte
Kalevi Kivistö
Kalevi Johannes Kivistö (s. 25. maaliskuuta 1941 Kurikka) on suomalainen poliitikko.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kalevi Kivistö
Kalevi Sorsa
Taisto Kalevi Sorsa (21. joulukuuta 1930 Keuruu – 16. tammikuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, Suomen pitkäaikaisin pääministeri, SDP:n puoluesihteeri ja puheenjohtaja, ulkoministeri, eduskunnan puhemies sekä Suomen Pankin johtokunnan jäsen.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kalevi Sorsa
Kamppi (kauppakeskus)
Kauppakeskuksen keskipiste Kauppakeskus Kamppi on Kampissa, Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva kauppakeskus.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kamppi (kauppakeskus)
Kansakoulu
Kansakoululaisia 1920-luvulla Kansakoulu oli Suomessa aluksi viisivuotinen oppilaitos, joita alettiin perustaa vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kansakoulu
Kansallinen Kokoomus
Kansallinen Kokoomus r.p., lyhyemmin kokoomus (lyhenne Kok.) on suomalainen keskusta-oikeistolainen puolue.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kansallinen Kokoomus
Kansantalous
Kansantalous tarkoittaa yhteiskunnan talouden muodostamaa kokonaisuutta, joka toimii talousjärjestelmässä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kansantalous
Karhumäki
Rufin Gaben suunnittelema Karhumäen rautatieasema. Vienanmeren–Itämeren kanavahallinnon hotellirakennus. Karhumäen kaupunkikunta Karhumäen piirin kartalla. Karhumäki on kaupunki, kaupunkikunta ja Karhumäen piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Karhumäki
Kari Kairamo
Kari Antero Oswald Kairamo (31. joulukuuta 1932 Helsinki – 11. joulukuuta 1988 Espoo) oli suomalainen diplomi-insinööri ja vuorineuvos, joka toimi Nokian pääjohtajana 1977–1988.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kari Kairamo
Kari Suomalainen
Kari Yrjänä Suomalainen, pilapiirtäjä Kari (15. lokakuuta 1920 Helsinki – 10. elokuuta 1999 Valkeakoski), oli suomalainen taiteilija, joka saavutti suosiota erityisesti Helsingin Sanomien poliittisena pilapiirtäjänä vuosina 1950–1991.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kari Suomalainen
Karl-August Fagerholm
Karl-August Fagerholm (31. joulukuuta 1901 Siuntio – 22. toukokuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja valtioneuvos.
Katsoa Mauno Koivisto ja Karl-August Fagerholm
Kartta (veistos)
Kartta on kuvataiteilija Perttu Saksan suunnittelema presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkki Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kartta (veistos)
Keskiolut
Keskiolutpakkauksia suomalaisessa marketissa. Keskiolut on Suomessa käytettävä nimitys keskivahvalle oluelle, jossa on vähintään 2,9, mutta enintään 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia.
Katsoa Mauno Koivisto ja Keskiolut
KGB
KGB, SNTL:n valtion turvallisuuskomitea oli Neuvostoliiton valtiollinen turvallisuuspoliisi vuodesta 1954 vuoteen 1991.
Katsoa Mauno Koivisto ja KGB
Kirkonkello
Kirkonkellon poikkileikkaus. Venäläinen munkki soittaa kirkonkelloja. Kirkonkello on kirkon tornissa tai sen läheisyydessä erillisessä kellotapulissa soitettava suuri metallinen kello.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kirkonkello
Kirsi Kaulanen
Kaulanen syyskuussa 2021. Kirsi Elina Kaulanen (s. 1969 Helsinki) on suomalainen kuvanveistäjä, joka asuu ja työskentelee Porvoossa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kirsi Kaulanen
Klaus Waris
Klaus Henrik Waris (vuoteen 1935 Warén, 17. maaliskuuta 1914 Helsinki – 18. joulukuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen taloustieteilijä, professori ja Suomen Pankin pääjohtaja (1957–1967).
Katsoa Mauno Koivisto ja Klaus Waris
Koiviston I hallitus
Koiviston I hallitus oli Suomen tasavallan 51.
Katsoa Mauno Koivisto ja Koiviston I hallitus
Koiviston II hallitus
Presidentti Urho Kekkonen ja pääministeri Mauno Koivisto Helsingin olympiastadionilla 1980. Koiviston II hallitus oli Suomen tasavallan 61.
Katsoa Mauno Koivisto ja Koiviston II hallitus
Koiviston konklaavi
Tasavallan presidentin järjestämä oikeuspoliittinen keskustelutilaisuus (tunnetaan nimellä Koiviston konklaavi) oli presidentti Mauno Koiviston koolle kutsuma tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajien tapaaminen 6.
Katsoa Mauno Koivisto ja Koiviston konklaavi
Kommunismi
Kommunismi (latinan sanasta communis, ”jaettu”, ”yhteinen”) tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kommunismi
Kotirintama
Yhdysvaltojen sotateollisuudessa työskennelleille naisille. Kuvassa naismekaanikko kokoamassa lentokonetta vuonna 1942. Kotirintama on sotaa käyvän valtion siviiliväestöstä käytetty termi, joka käsittää siviiliväestön aktiivisena osana valtion sodankäyntiä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kotirintama
Kovan markan politiikka
Kovan markan politiikka (myös vahvan markan politiikka ja vakaan markan politiikka) oli keinotekoinen markan arvon korkealla pitänyt poliittinen linjaus, jossa Suomen markalle annettiin kiinteä valuuttakurssi ja joka johti eräiden arvioiden mukaan Suomen 1990-luvun alun lamaan.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kovan markan politiikka
Kulmakarvat
Kuva, josta näkyy kulmakarvojen kasvusuunnan vaihtelu eri osissa kulmaa. Kulmakarvat ovat sarja karvoja, jotka kasvavat silmäkuopan yläpuolella olevassa luisessa harjanteessa ihmisillä ja useimmilla muillakin nisäkkäillä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kulmakarvat
Kunnallisvaalit 1956
Vuonna 1956 Suomessa järjestettiin kunnallisvaalit.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kunnallisvaalit 1956
Kunnialaukaus
Kunnialaukauksia ammutaan sotilaallisen kunnian osoittamiseksi.
Katsoa Mauno Koivisto ja Kunnialaukaus
L. A. Puntila
Lauri Aadolf (L. A.) Puntila (24. elokuuta 1907 Hattula – 24. toukokuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen politiikan ja historian tutkija, joka osallistui myös itse poliittiseen toimintaan.
Katsoa Mauno Koivisto ja L. A. Puntila
Lama (talous)
Lama tarkoittaa taloustieteessä tavallista pidempää ja syvempää talouden matalasuhdannetta.
Katsoa Mauno Koivisto ja Lama (talous)
Lauri Törni
Lauri Allan Törni (vuodesta 1954 Larry A. Thorne; 28. toukokuuta 1919 Viipuri – 18. lokakuuta 1965 Khâm Đứcin alue, Etelä-Vietnam) oli kolmen maan armeijassa palvellut suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.
Katsoa Mauno Koivisto ja Lauri Törni
Lähimuisti
Lähimuisti tarkoittaa vähän aikaa sitten tapahtuneiden asioiden muistamista ja niiden käsittelyä työmuistissa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Lähimuisti
Länsi-Eurooppa
Maat, jotka kuuluvat YK:n tilastoinnissa Länsi-Eurooppaan on merkitty kartalle turkoosilla.Toinen Länsi-Euroopan määrittely merkitty karttaan violetilla. Länsi-Eurooppa on alue Euroopassa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Länsi-Eurooppa
Leninin kunniamerkki
Leninin kunniamerkki Leninin kunniamerkki (Orden Lenina) oli Vladimir Leninin mukaan nimetty neuvostoliittolainen kunniamerkki, joka myönnettiin huomattavista siviili- ja sotilasansioista Neuvostoliiton hyväksi.
Katsoa Mauno Koivisto ja Leninin kunniamerkki
Lentopallo
Lentopallo on yleensä sisätiloissa pelattava joukkuepeli, jossa kaksi verkon erottamaa kuusihenkistä joukkuetta lyövät ilmatäytteistä palloa puolelta toiselle.
Katsoa Mauno Koivisto ja Lentopallo
Leonid Brežnev
Leonid Iljitš Brežnev (19. joulukuuta 1906 (J: 6. joulukuuta 1906) Kamenskoje – 10. marraskuuta 1982 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja valtiojohtaja.
Katsoa Mauno Koivisto ja Leonid Brežnev
Lipposen I hallitus
Lipposen I hallitus oli Suomen tasavallan 66.
Katsoa Mauno Koivisto ja Lipposen I hallitus
Luettelo ministereistä Suomen valtiovarainministeriössä
Tämä on luettelo Suomen valtiovarainministeriössä toimineista ministereistä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Luettelo ministereistä Suomen valtiovarainministeriössä
Maksutase
Maksutase kuvaa kansantalouden ulkoista tasapainoa sekä reaali- että rahoitustalouden näkökulmasta ja on osa kansantalouden tilinpitojärjestelmää.
Katsoa Mauno Koivisto ja Maksutase
Mannerheimintie (Helsinki)
Mannerheimintie (ent. Heikinkatu, Läntinen ja Itäinen Henrikinkatu, Turuntie, Läntinen Viertotie) on Helsingin pääkatu.
Katsoa Mauno Koivisto ja Mannerheimintie (Helsinki)
Marianmaan ristin ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Ritarikunnan ketju Marianmaan ristin ritarikunta on perustettu Viron itsenäisyyden kunniaksi presidentti Lennart Meren aloitteesta vuonna 1995.
Katsoa Mauno Koivisto ja Marianmaan ristin ritarikunta
Markus Kåhre
Markus Kåhre vuonna 2006. Markus Kåhre (s. 1969, Helsinki) on suomalainen kuvanveistäjä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Markus Kåhre
Martti Ahtisaari
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (23. kesäkuuta 1937 Viipuri – 16. lokakuuta 2023 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja Suomen tasavallan kymmenes presidentti vuosina 1994–2000.
Katsoa Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari
Mauno Koiviston synnyinkoti
Mauno Koiviston synnyinkoti on Turussa Piispankadun ja Tehtaankadun kulmassa osoitteessa Piispankatu 4 sijaitseva asuinrakennus, jossa Suomen tasavallan presidentti Mauno Koivisto syntyi 25. marraskuuta 1923.
Katsoa Mauno Koivisto ja Mauno Koiviston synnyinkoti
Meilahden tornisairaala
Meilahden tornisairaala (ent. Meilahden sairaala) on HYKS-sairaanhoitoalueeseen kuuluva sairaala.
Katsoa Mauno Koivisto ja Meilahden tornisairaala
Mihail Gorbatšov
Mihail Sergejevitš Gorbatšov (2. maaliskuuta 1931 Privolnoje, Stavropolin aluepiiri, Neuvostoliitto – 30. elokuuta 2022 Moskova, Venäjä) oli neuvostoliittolainen ja venäläinen poliitikko, joka toimi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen viimeisenä pääsihteerinä vuosina 1985–1991 ja Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vuosina 1988–1991.
Katsoa Mauno Koivisto ja Mihail Gorbatšov
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Katsoa Mauno Koivisto ja Moskova
Nato
Pohjois-Atlantin puolustusliitto (lyh. NATO;, lyh. OTAN; myös Pohjois-Atlantin liitto) eli Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on yhteensä 31 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata.
Katsoa Mauno Koivisto ja Nato
Neuvostoliiton hajoaminen
Neuvostoliiton hajoaminen alkoi edistyksellisen neuvostojohtaja Mihail Gorbatšovin uudistuspolitiikasta 1985.
Katsoa Mauno Koivisto ja Neuvostoliiton hajoaminen
Neuvostoliiton kommunistinen puolue
Neuvostoliiton kommunistinen puolue, lyhenne NKP (lyh. КПСС, KPSS) oli Neuvostoliiton hallitseva marxilais-leninistinen kommunistinen puolue ja ainoa sallittu puolue.
Katsoa Mauno Koivisto ja Neuvostoliiton kommunistinen puolue
Neuvostoliiton presidentti
Neuvostoliiton presidentti oli Neuvostoliiton valtionpäämies 15. maaliskuuta 1990 ja 25. joulukuuta 1991 välillä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Neuvostoliiton presidentti
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Katsoa Mauno Koivisto ja Neuvostoliitto
Neuvostotasavalta
Neuvostotasavalta, pidemmin sosialistinen neuvostotasavalta (lyh. SNT) oli muodollisesti suvereeni osa laajempaa kokonaisuutta Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa, lyhennettynä Neuvostoliittoa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Neuvostotasavalta
Nokia (yritys)
Nokia Oyj on suomalainen maailmanlaajuisesti toimiva tietoliikennealan yhtiö, jonka pääliiketoimintoja ovat verkkoinfrastruktuuri, sekä teknologiakehitys ja lisensointi.
Katsoa Mauno Koivisto ja Nokia (yritys)
Noottikriisi
Urho Kekkonen ja Leonid Brežnev 23. marraskuuta 1960 Kekkosen valtiovierailulla Neuvostoliittoon. Noottikriisi on Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa vuonna 1961 tapahtuneesta poliittisesta kriisistä käytetty nimitys.
Katsoa Mauno Koivisto ja Noottikriisi
Noppa-juttu
Noppa-juttu oli 1980-luvulla tapahtunut rakennusliike Noppa Oy:n laaja lahjusepäily.
Katsoa Mauno Koivisto ja Noppa-juttu
Nordek
Nordek (ruotsiksi: Organisationen för nordiskt ekonomiskt samarbete. tanskaksi ja norjaksi Nordisk økonomi. suomeksi: Pohjoismaiden talousalue) oli pyrkimys luoda yhteispohjoismainen talousalue 1960-luvun lopulla.
Katsoa Mauno Koivisto ja Nordek
O-ryhmä
O-ryhmä oli Suomessa vuonna 1955 perustettu nuorista taloustieteilijöistä ja tutkijoista koostunut ryhmä, joka korosti makrotaloudellista ja matemaattista lähestymistapaa kansantalouden ilmiöitä tutkittaessa.
Katsoa Mauno Koivisto ja O-ryhmä
Oi kallis Suomenmaa
Oi kallis Suomenmaa on kuoronjohtaja Heikki Klemetin sanoittama ja kansanlaulun sävelmään sovittama suomalainen isänmaallinen kuorolaulu, alun perin sotilasmarssi.
Katsoa Mauno Koivisto ja Oi kallis Suomenmaa
Oikeuskansleri
Valtioneuvoston oikeuskansleri (lyhenne OK tai OKA) on viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa virkamiesten ja viranomaisten toimia.
Katsoa Mauno Koivisto ja Oikeuskansleri
Oikeustoimikelpoisuus
Oikeustoimikelpoisuus tarkoittaa oikeussubjektin kelpoisuutta antaa ja vastaanottaa oikeustoimia eli oikeudellisesti sitovia tahdonilmaisuja, joilla perustetaan, muutetaan tai kumotaan henkilön oikeuksia tai velvollisuuksia.
Katsoa Mauno Koivisto ja Oikeustoimikelpoisuus
Oppikoulu
Useimmat kaupunkien valtiolliset oppikoulut rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla ja niiden arkkitehtuuri edusti klassismia. Kuvassa Kemin lyseo. Oppikoulu oli Suomessa ennen vuosien 1972 - 1981 peruskoulu-uudistusta valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon saattoi pyrkiä kansakoulua 4 - 6 vuotta käytyään.
Katsoa Mauno Koivisto ja Oppikoulu
Paasikiven–Kekkosen linja
Kultarannassa vuonna 1955. Paasikiven–Kekkosen linja tarkoittaa Suomen toisen maailmansodan jälkeistä ulkopolitiikan puolueettomuuslinjaa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Paasikiven–Kekkosen linja
Paasion I hallitus
Paasion I hallitus oli Suomen tasavallan 50.
Katsoa Mauno Koivisto ja Paasion I hallitus
Paasion II hallitus
Paasion II hallitus oli Suomen tasavallan 55.
Katsoa Mauno Koivisto ja Paasion II hallitus
Paavo Lipponen
Paavo Tapio Lipponen (s. 23. huhtikuuta 1941 Turtola) on suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko ja energiateollisuuden konsultti.
Katsoa Mauno Koivisto ja Paavo Lipponen
Paavo Väyrynen
Paavo Matti Väyrynen (s. 2. syyskuuta 1946 Kemin maalaiskunta) on suomalainen poliitikko, joka on pitkällä poliittisella urallaan edustanut Suomen Keskustaa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Paavo Väyrynen
Pakina
Ollin pakinoita kuvitti Erkki Koponen. Pakina on lyhyt, humoristinen kirjoitus, joka yleensä ilmestyy säännöllisesti vakiopaikalla sanoma- tai aikakauslehdessä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Pakina
Pariisin rauhansopimus (1947)
Pariisin rauhan­sopimus vuonna 1947 julkaistussa suomalaisessa posti­merkissä. Pariisin rauhansopimus solmittiin Pariisissa, Ranskassa 10.
Katsoa Mauno Koivisto ja Pariisin rauhansopimus (1947)
Parlamentarismi
Parlamentarismi on valtion hallintojärjestelmä, joka on peräisin 1600-luvun Britanniasta.
Katsoa Mauno Koivisto ja Parlamentarismi
Pasilan urheiluhalli
Pasilan urheiluhalli on Länsi-Pasilassa Helsingissä sijaitseva urheilurakennus.
Katsoa Mauno Koivisto ja Pasilan urheiluhalli
Pauno Pohjolainen
Pauno Pohjolainen (s. 22. toukokuuta 1949 Kuopio) on suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja kuvataiteilija.
Katsoa Mauno Koivisto ja Pauno Pohjolainen
Päiviö Hetemäki
Olli Päiviö Hetemäki (8. heinäkuuta 1913 Jyväskylä – 12. toukokuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen varatuomari ja yksi Kansallisen Kokoomuksen vaikutusvaltaisimmista poliitikoista 1950-luvun alusta lähtien.
Katsoa Mauno Koivisto ja Päiviö Hetemäki
Pär Stenbäck
Pär Olav Mikael Stenbäck (s. 12. elokuuta 1941 Porvoo) on suomalainen poliitikko, joka on toiminut myös pitkään sekä Suomen että kansainvälisessä Punaisessa Ristissä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Pär Stenbäck
Perttu Saksa
Perttu Saksa (s. 1977) on suomalainen valokuvaaja ja kuvataiteilija.
Katsoa Mauno Koivisto ja Perttu Saksa
Perustuslaillinen oikeistopuolue
Perustuslaillinen oikeistopuolue (lyhenne POP) oli vuosina 1973–1992 toiminut suomalainen kaksikielinen oikeistopuolue.
Katsoa Mauno Koivisto ja Perustuslaillinen oikeistopuolue
Pikkuparlamentti
Näkymä Pikkuparlamentin puistosta. Oikealla eduskuntatalo. Pikkuparlamentti on yksi eduskunnan lisärakennuksista Helsingin keskustassa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Pikkuparlamentti
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Pohjoismaat
Poliittinen sihteeri
Poliittinen sihteeri on alkujaan vain ministerin poliittinen avustaja, joka ottaa huomioon päinvastoin kuin virkamiessihteeri myös ministerin, puolueen ja sen kannattajien poliittisen linjan.
Katsoa Mauno Koivisto ja Poliittinen sihteeri
Postipankki
Postipankin kärrynpyörälogo. Postipankki (lyh. PSP) oli Suomessa vuodesta 1887 toiminut valtio-omisteinen pankki, joka muutti nimensä Leonia-pankiksi vuonna 1998.
Katsoa Mauno Koivisto ja Postipankki
Poventsa
Poventsan kaupunkikunta Karhumäen piirin kartalla. Poventsan ortodoksinen kirkko. Poventsa on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Poventsa
Presidentinlinna
Presidentinlinna on Suomen tasavallan presidentin edustusasunto Helsingin Kruununhaassa Kauppatorin laidalla.
Katsoa Mauno Koivisto ja Presidentinlinna
Puolan historia
Puolan historia tarkoittaa nykyiseen Puolan valtioon tai sen edeltäjävaltioihin kuuluneiden alueiden historiaa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Puolan historia
Puolan sotatila
Puolan sotatila oli kenraali Wojciech Jaruzelskin julistama poikkeustila, jolla pyrittiin nujertamaan Solidaarisuus.
Katsoa Mauno Koivisto ja Puolan sotatila
Pyhän Karitsan ritarikunta
Pyhän Karitsan ritarikunta (lyhenne PKR) on Suomen ortodoksisen kirkon vuonna 1935 perustama ja hallinnoima hengellinen ritarikunta.
Katsoa Mauno Koivisto ja Pyhän Karitsan ritarikunta
Rafael Paasio
Kustaa Rafael Paasio (vuoteen 1906 Hellström; 6. kesäkuuta 1903 Uskela – 17. maaliskuuta 1980 Turku) oli merkittävä suomalainen Sosialidemokraattisen puolueen poliitikko, eduskunnan puhemies ja pääministeri.
Katsoa Mauno Koivisto ja Rafael Paasio
Richard von Weizsäcker
Richard Karl Freiherr von Weizsäcker (15. huhtikuuta 1920 Stuttgart – 31. tammikuuta 2015 Berliini) oli saksalainen kristillisdemokraattisen puolueen (CDU) poliitikko.
Katsoa Mauno Koivisto ja Richard von Weizsäcker
Rippikoulu
Konfirmaatio. Rippikoulu on osa evankelis-luterilaisen kirkon jatkuvaa ja ihmisen koko eliniän kestävää kasteopetusta.
Katsoa Mauno Koivisto ja Rippikoulu
Risto Leskinen
Risto Jalmari Leskinen (21. helmikuuta 1915 Joensuu – 18. syyskuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen virkamies, joka toimi eduskunnan oikeusasiamiehenä vuosina 1962–1970 ja oikeuskanslerina 1970–1982 eläkkeelle siirtymiseensä saakka.
Katsoa Mauno Koivisto ja Risto Leskinen
Risto Ryti
Risto Heikki RytiRisto Ryti taivutti omaa nimeään kotiseutunsa murteen mukaisesti "Ryti: Rytin".
Katsoa Mauno Koivisto ja Risto Ryti
Rolf Kullberg
Rolf Evert Kullberg (3. lokakuuta 1930 Pohja – 3. syyskuuta 2007 Espoo) oli Suomen Pankin pääjohtaja vuosina 1983–1992.
Katsoa Mauno Koivisto ja Rolf Kullberg
Ronald Reagan
Ronald Wilson Reagan (6. helmikuuta 1911 Tampico, Illinois, Yhdysvallat – 5. kesäkuuta 2004 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat) oli Yhdysvaltain 40. presidentti (1981–1989) ja Kalifornian 33. kuvernööri.
Katsoa Mauno Koivisto ja Ronald Reagan
Rooman klubi
Rooman klubi on aiemmin Saksan Hampurissa ja nykyisin Sveitsin Winterthurissa, Zürichin kantonissa päämajaansa pitävä kansainvälinen tulevaisuudentutkimuksellinen keskustelufoorumi, joka pohtii monenlaisia kansainvälisiä kysymyksiä, kuten ympäristöongelmia, luonnonvarojen riittävyyttä ja energiakysymyksiä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Rooman klubi
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Ruotsi
Sairausloma
Sairausloma (sairasloma, sairauspoissaolo) on sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetty loma tai lupa olla pois työstä, koulusta tai vastaavasta.
Katsoa Mauno Koivisto ja Sairausloma
Saksan jälleenyhdistyminen
Saksan jälleenyhdistyminen tapahtui 3. lokakuuta 1990, kun Saksan demokraattisen tasavallan (Itä-Saksa, DDR) osavaltiot liittyivät Saksan liittotasavaltaan (Länsi-Saksa).
Katsoa Mauno Koivisto ja Saksan jälleenyhdistyminen
Saksan liittopresidentti
Saksan liittopresidentti on Saksan valtionpäämies.
Katsoa Mauno Koivisto ja Saksan liittopresidentti
Salomonkatu
Salomonkatu idästä päin nähtynä tammikuussa 2014. Vasemmalla Lasipalatsin pohjoissiipi, jossa on Amos Rex, siitä edelleen Mauno Koiviston aukio ja kauempana Kampin keskus. Oikealla ent. Nikolajeffin/Hankkijan talo, kauempana Arkadia n:o 6, Hotelli Presidentti ja Graniittitalo.
Katsoa Mauno Koivisto ja Salomonkatu
Sauli Niinistö
Sauli Väinämö Niinistö (s. 24. elokuuta 1948 Salo) on suomalainen kokoomustaustainen poliitikko ja Suomen tasavallan 12.
Katsoa Mauno Koivisto ja Sauli Niinistö
Seppo Lindblom
Seppo Olavi Lindblom (s. 9. elokuuta 1935 Helsinki) on suomalainen sosiaalidemokraattinen talousmies ja poliitikko sekä entinen ministeri ja Postipankin pääjohtaja.
Katsoa Mauno Koivisto ja Seppo Lindblom
Sibeliuksen puisto
Pensaita ja osa monumentista. Lampi. Sibeliuksen puisto on puistoalue Helsingin Taka-Töölössä Seurasaarenselän ja siihen liittyvän Humallahden rannalla.
Katsoa Mauno Koivisto ja Sibeliuksen puisto
Sinipunahallitus
Sinipunahallitus on Suomen hallitus, jossa päähallituskumppanit ovat Kansallinen Kokoomus ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue.
Katsoa Mauno Koivisto ja Sinipunahallitus
Sisäpolitiikka
Sisäpolitiikka on valtion omalla alueellaan harjoittamaa politiikkaa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Sisäpolitiikka
Solidaarisuus (liike)
Solidaarisuusliikkeen tunnus. Solidaarisuus (’sitoutumaton itsehallinnollinen ammattiliitto ”Solidaarisuus”’) on puolalainen ammattiliitto, joka perustettiin elokuussa 1980 Gdańskin Leninin telakalla.
Katsoa Mauno Koivisto ja Solidaarisuus (liike)
Sorsan I hallitus
Sorsan I hallitus oli Suomen tasavallan 56. hallitus, jonka muodostivat SDP, Keskustapuolue, RKP ja LKP.
Katsoa Mauno Koivisto ja Sorsan I hallitus
Sorsan IV hallitus
Sorsan IV hallitus oli Suomen tasavallan 63.
Katsoa Mauno Koivisto ja Sorsan IV hallitus
Sosiologi
Sosiologi tutkii ihmistä yksilönä ja osana ryhmää, ja pyrkii ymmärtämään, miten ihmiset toimivat yhteiskunnassa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Sosiologi
Sosiologia
Sosiologia on yleinen ja laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Sosiologia
Sotamuseo
Sotamuseo on Helsingissä sijaitseva Maanpuolustuskorkeakoulun alainen valtakunnallinen sotahistoriallinen erikoismuseo ja Suomen puolustusvoimien keskusmuseo.
Katsoa Mauno Koivisto ja Sotamuseo
Stalinismi
Stalinismi on käsite, jolla viitataan Josif Stalinin oppien mukaiseen jyrkkään kommunismin suuntaukseen ja poliittiseen järjestelmään.
Katsoa Mauno Koivisto ja Stalinismi
Suhdannevaihtelu
Suhdannevaihtelu eli konjunktuurin vaihtelu on pitkissä jaksoissa esiintyvä talouden tilanteen eli talouden kasvun vaihtelu.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suhdannevaihtelu
Suomen 1990-luvun alun lama
Suomen 1990-luvun alun lama alkoi loppuvuonna 1990.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen 1990-luvun alun lama
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon logo. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on evankelis-luterilaista kristinuskon haaraa tunnustava kirkkokunta Suomessa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (lyh. SKDL; jäsen kansandemokraatti, lyh kd.) oli vasemmistolainen yhteistyöpuolue, joka osallistui useisiin hallituksiin ja oli kahdesti (1946–1948 ja 1958–1962) eduskunnan suurin puolue, ja kerran eduskuntavaaleissa korkeimman kannatuksen saanut puolue (1958).
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen Kansan Demokraattinen Liitto
Suomen kansanedustaja
Kansanedustaja (lyhenne kansaned.) on parlamentaarikko eli kansalaisten valitsema edustaja eduskunnassa, Suomen parlamentissa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen kansanedustaja
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen Keskusta
Suomen Kommunistinen Puolue
Suomen Kommunistinen Puolue (lyhenne SKP, aik. Suomalainen Kommunistinen Puolue (1918–1920)) oli suomalainen kommunistinen puolue.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen Kommunistinen Puolue
Suomen Leijonan ritarikunta
Suomen Leijonan Ritarikunnan suurristi ja rintatähti (oikealla). Suomen Leijonan ritarikunta on nuorin Suomen kolmesta virallisesta ansioritarikunnasta.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen Leijonan ritarikunta
Suomen Maaseudun Puolue
Suomen Maaseudun Puolue (lyhenne SMP) oli vuosina 1959–1995 toiminut suomalainen keskustapopulistinen puolue, joka henkilöityi pitkälti johtajaansa Veikko Vennamoon.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen Maaseudun Puolue
Suomen oikeusministeriö
Oikeusministeriö (OM) on yksi Suomen kahdestatoista valtioneuvoston alaisuudessa toimivasta ministeriöstä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen oikeusministeriö
Suomen Pankin pääjohtaja
Suomen Pankin pääjohtaja on Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen Pankin pääjohtaja
Suomen Pankki
Suomen Pankki (lyhenne SP) on Suomen keskuspankki ja jäsenenä Euroopan keskuspankin valvomassa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ).
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen Pankki
Suomen pääministeri
Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen pääministeri
Suomen presidentinvaali 1982
Suomen presidentinvaali jouduttiin järjestämään ennenaikaisesti vuonna 1982, koska tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli ilmoittanut eroavansa huonon terveytensä vuoksi.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen presidentinvaali 1982
Suomen presidentinvaali 1988
Suomen presidentinvaali 1988 järjestettiin 31.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen presidentinvaali 1988
Suomen presidentinvaali 1994
Keijo Korhonen Suomen presidentinvaali 1994 oli ensimmäinen uudistetun valtiosäännön mukainen suora kansanvaali, jossa tasavallan presidentiksi valittiin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen ehdokas, valtiosihteeri Martti Oiva Kalevi Ahtisaari.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen presidentinvaali 1994
Suomen presidentinvaali 2012
Suomen presidentinvaali 2012 järjestettiin tammi–helmikuussa 2012.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen presidentinvaali 2012
Suomen rikoslaki
Suomen rikoslaki (lyhenne RL) tarkoittaa laveasti ymmärrettynä Suomen rikosoikeudellista lainsäädäntöä ja ahtaammin määriteltynä rikoslaki-nimistä lakia.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen rikoslaki
Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (lyhenne RKP,, lyh. SFP) on suomalainen liberaali puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Suomen sisäministeriö
Sisäministeriö (lyhenne SM, vuoteen 2013 saakka sisäasiainministeriö) on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö Suomessa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen sisäministeriö
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen tasavallan presidentti
Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen tasavallan presidentti
Suomen Työväen Säästöpankki
STS:n logo 1983–1992. Suomen Työväen Säästöpankki (STS) muodostui viiden alueellisen työväen säästöpankin yhdistyessä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen Työväen Säästöpankki
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta
Suomen Valkoisen Ruusun I lk:n komentajamerkki eli rintatähti ja kaulanauhassa kannettava risti.Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (SVR) perustettiin valtionhoitaja Gustaf Mannerheimin päätöksellä 28.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta
Suomettuminen
Suomettuminen eli finlandisointi on Suomen toisen maailmansodan jälkeistä ulko- ja sisäpolitiikkaa kuvaava termi.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suomettuminen
Suruliputus
Puolitankoon laskettu Suomen lippu Helsingin Sokos-tavaratalon katolla Norjan Utøyan joukkomurhaan liittyneen yleisen suruliputuksen aikana 2011. Suruliputus järjestetään monissa maissa, muun muassa Suomessa, laskemalla lippu, ”puolitankoon”.
Katsoa Mauno Koivisto ja Suruliputus
Taivaallisen rauhan aukio
Taivaallisen rauhan aukio Taivaallisen rauhan aukio eli Tian’anmen-aukio eli Tiananmenin aukio sijaitsee Pekingin keskustassa, Kielletyn kaupungin edessä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Taivaallisen rauhan aukio
Talouspolitiikka
Talouspolitiikka tarkoittaa julkisen vallan toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan kansantalouden tilaan.
Katsoa Mauno Koivisto ja Talouspolitiikka
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Katsoa Mauno Koivisto ja Talvisota
Tamminiemi
Tamminiemi on entinen Suomen tasavallan presidenttien virka-asunto Helsingin Meilahdessa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Tamminiemi
Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia on Suomen tasavallan presidentin avustava taho.
Katsoa Mauno Koivisto ja Tasavallan presidentin kanslia
Tšekkoslovakian miehitys 1968
Tšekkoslovakian miehitys vuonna 1968 oli seurausta yrityksestä vapautua stalinismista ja löytää itsenäisempi rooli Neuvostoliiton johtamassa kommunistisessa blokissa kylmän sodan aikana.
Katsoa Mauno Koivisto ja Tšekkoslovakian miehitys 1968
Tellervo Koivisto
Taimi Tellervo Koivisto (o.s. Kankaanranta; s. 2. tammikuuta 1929 Punkalaidun) on suomalainen ekonomi, entinen kansanedustaja ja tasavallan presidentti Mauno Koiviston leski.
Katsoa Mauno Koivisto ja Tellervo Koivisto
Teollistuminen
Maailman teollistuneet alueet Teollistuminen on yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos, jossa yhteiskunta muuttuu esiteollisesta teolliseksi.
Katsoa Mauno Koivisto ja Teollistuminen
Teuvo Aura
Teuvo Ensio Aura (28. joulukuuta 1912 Ruskeala – 11. tammikuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, talousmies ja juristi.
Katsoa Mauno Koivisto ja Teuvo Aura
Timo Soikkanen
Timo Soikkanen maaliskuussa 2014. Timo Soikkanen (s. 17. helmikuuta 1947 Helsinki) on suomalainen historioitsija ja valtiotieteilijä, joka toimi Turun yliopiston poliittisen historian professorina vuosina 1998–2015.
Katsoa Mauno Koivisto ja Timo Soikkanen
Tulopolitiikka
Tupolla eli tulopolitiikalla tarkoitetaan tulonjaosta ja siihen liittyvistä työehdoista sopimista keskitettyjen työmarkkinajärjestöjen kesken.
Katsoa Mauno Koivisto ja Tulopolitiikka
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Katsoa Mauno Koivisto ja Turku
Turun kaupunginvaltuusto
Turun kaupunginvaltuusto on hallintoelin, joka käyttää ylintä päätösvaltaa Turun kaupungissa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Turun kaupunginvaltuusto
Turun Päivälehti
Turun Päivälehti oli Turussa vuosina 1898–2001 ilmestynyt sosiaalidemokraattinen sanomalehti.
Katsoa Mauno Koivisto ja Turun Päivälehti
Turun satama
Sataman sijainti Turun kartalla. Turun satama (LOCODE: FI TKU) on Suomen vanhin satama, ja se mainitaan arabialaisen maantieteilijä Abu Abdallah Mohammed Idrisin vuonna 1154 kirjoitetussa kirjassa Kitab Rudjar.
Katsoa Mauno Koivisto ja Turun satama
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (TSYK) sijaitsee Turun VI kaupunginosassa Kauppiaskadun ja Tuureporinkadun kulmassa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio
Turun tuomiokirkko
Turun tuomiokirkko (ruots. Åbo domkyrka) on Suomen Turussa I kaupunginosassa Aurajoen rannalla sijaitseva, monessa vaiheessa rakennettu kivikirkko, joka on suurimmaksi osaksi keskiajalta.
Katsoa Mauno Koivisto ja Turun tuomiokirkko
Turun yliopisto
Turun kauppatorin laidalla. Wäinö Aaltosen veistos ''Genius ohjaa nuoruutta''. Kirjaston edessä oleva ''Tieteen tammi'' on istutettu vuonna 1973. Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920.
Katsoa Mauno Koivisto ja Turun yliopisto
Unkarin kansannousu
Unkarin kansannousu oli Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalinin kuolemaa vuonna 1953 seuranneen suojasään ja sisäisten uudistusten hitauden aiheuttaman tyytymättömyyden innoittama kansannousu Unkarin kommunistihallintoa vastaan vuonna 1956.
Katsoa Mauno Koivisto ja Unkarin kansannousu
Urho Kekkonen
Urho Kaleva Kekkonen oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko.
Katsoa Mauno Koivisto ja Urho Kekkonen
Urho Kekkosen katu
Urho Kekkosen katu kokonaisuudessaan Kampin keskuksesta vuonna 2022. Urho Kekkosen katu, vuoteen 1980 Kampinkatu, on lyhyt katu Helsingin keskustassa Kampin kaupunginosassa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Urho Kekkosen katu
Vahto
Vahdon kirkko vuodelta 1804 Vahto on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Vahto
Valitsijamies
Valitsijamies on epäsuorassa vaalitavassa henkilö, joka valitaan äänestämään lopullisen vaalin ehdokkaista itselleen mieluisin.
Katsoa Mauno Koivisto ja Valitsijamies
Valkoisen Kotkan ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia sekä kunniakirja Valkoisen Kotkan ritarikunta on puolalainen ritarikunta, jonka perusti Puolan kuningas August II Väkevä vuonna 1705.
Katsoa Mauno Koivisto ja Valkoisen Kotkan ritarikunta
Valtakunnanoikeus
Säätytalo, jossa valtakunnanoikeus on kokoontunut. Valtakunnanoikeus on Suomessa perustuslaissa säädetty erityistuomioistuin.
Katsoa Mauno Koivisto ja Valtakunnanoikeus
Valtiolliset hautajaiset
Yhdysvaltain Capitolilla vuonna 1969. Valtiolliset hautajaiset ovat valtion kustannuksella järjestettävät hautajaiset tärkeälle henkilölle, joissa noudatetaan tarkkaa protokollaa ja joihin usein liittyy tavallisista hautajaisista poikkeavia seremonioita, kuten kunnialaukausten ampuminen tai yleinen suruliputus.
Katsoa Mauno Koivisto ja Valtiolliset hautajaiset
Valtioneuvoston linna
Valtioneuvoston linna (aikaisemmin Senaatintalo, nykyinen nimi käyttöön 27. marraskuuta 1918) sijaitsee Senaatintorin laidalla Kruununhaassa Helsingissä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Valtioneuvoston linna
Valtionyhtiö
Valtionyhtiö on joko osakeyhtiö (oy) tai julkinen osakeyhtiö (oyj), jossa valtiolla on määräysvalta.
Katsoa Mauno Koivisto ja Valtionyhtiö
Vapaudenristin ritarikunta
Vapaudenristin suurristi. Vapaudenristin ritarikunta on vanhin kolmesta virallisesta suomalaisesta ansioritarikunnasta.
Katsoa Mauno Koivisto ja Vapaudenristin ritarikunta
Varusmiespalvelus Suomessa
Suomalaisia varusmiehiä antamassa sotilasvalaansa. Varusmiespalvelus on osa Suomen asevelvollisuutta.
Katsoa Mauno Koivisto ja Varusmiespalvelus Suomessa
Vasemmisto
Vasemmisto on nimitys, jota käytetään oikeisto–vasemmisto-akselin vasemmassa päässä olevista poliittisista ryhmistä.
Katsoa Mauno Koivisto ja Vasemmisto
Väinö Leskinen
Väinö Olavi Leskinen (8. maaliskuuta 1917 Helsinki – 8. maaliskuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen ministeri ja kansanedustaja.
Katsoa Mauno Koivisto ja Väinö Leskinen
Välittäjä (Mauno Koiviston muistomerkki)
Kirsi Kaulanen, ''Välittäjä'', 2023. Välittäjä on kuvanveistäjä Kirsi Kaulasen Mauno Koiviston muistomerkki, joka paljastettiin Helsingin Pikkuparlamentin puistossa 25.
Katsoa Mauno Koivisto ja Välittäjä (Mauno Koiviston muistomerkki)
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Venäjä
Venäjän Helsingin-suurlähetystö
Venäjän suurlähetystön päärakennus Tehtaankadulla. Venäjän federaation Helsingin-suurlähetystö sijaitsee Ullanlinnassa osoitteessa Tehtaankatu 1, aikanaan Neuvostoliiton lähetystölle rakennetuissa tiloissa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Venäjän Helsingin-suurlähetystö
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Katsoa Mauno Koivisto ja Venäjän kieli
Viktor Vladimirov
Viktor Mihailovitš Vladimirov (17. lokakuuta 1922 – 17. helmikuuta 1995) oli neuvostoliittolainen KGB-upseeri ja diplomaatti, joka toimi Neuvostoliiton Helsingin-lähetystössä lähetystösihteerinä vuosina 1954–1960, lähetystöneuvoksena 1970–1971 ja ministerineuvoksena 1977–1984.
Katsoa Mauno Koivisto ja Viktor Vladimirov
Virkamieshallitus
Virkamieshallitus eli erään lajin toimitusministeristö voidaan nimittää väliaikaiseksi toimeenpanoelimeksi tilanteessa, jolloin poliittista hallitusta ei ole saatu muodostettua.
Katsoa Mauno Koivisto ja Virkamieshallitus
Visakoivu
Halkaistu visakoivu Visakoivupinta Visakoivu (Betula pendula var. carelica) on koivun, tavallisesti rauduskoivun mutaatiosta johtuva muunnos.
Katsoa Mauno Koivisto ja Visakoivu
Vladimir Sobolev
Vladimir Mihailovitš Sobolev (1. lokakuuta 1924 – 23. kesäkuuta 2010) oli neuvostoliittolainen diplomaatti, joka toimi lähetystöneuvoksena Algerissa vuosina 1965–1968 sekä suurlähettiläänä Brysselissä 1971–1975 ja Helsingissä 1979–1988.
Katsoa Mauno Koivisto ja Vladimir Sobolev
Vuorineuvos
Vuorineuvos on nykyään Suomessa tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka kuuluu ensimmäiseen arvonimiryhmään yhdessä valtioneuvoksen arvonimen kanssa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Vuorineuvos
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu (lyh. CIA; voidaan ääntää myös) on Yhdysvaltain liittovaltion tiedustelupalvelu.
Katsoa Mauno Koivisto ja Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu
Yhdysvaltain presidentti
Yhdysvaltain presidentti on Yhdysvaltain valtionpäämies ja hallituksen johtaja, korkein liittovaltion toimeenpaneva viranomainen sekä asevoimien ylipäällikkö.
Katsoa Mauno Koivisto ja Yhdysvaltain presidentti
Yhdysvaltain varapresidentti
Varapresidentin käyttämä lippu Yhdysvaltain varapresidentti on toiseksi korkein virka Yhdysvaltain liittovaltiotason hallinnossa (korkein on Yhdysvaltain presidentti).
Katsoa Mauno Koivisto ja Yhdysvaltain varapresidentti
Ykkösaamu
Ykkösaamu on Yle Radio 1:ssä arkiaamuisin vuoden 2003 alusta saakka lähetetty radion ajankohtaisohjelma sekä vuodesta 2008 myös samanniminen haastatteluohjelma Yle TV1:n lauantaiaamuissa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Ykkösaamu
Yle Elävä arkisto
Yle Elävä arkisto tai Ylen Elävä arkisto on Yleisradion tuottama Internet-palvelu, joka tarjoaa katseltavaksi historiallista ja viihdyttävää televisio-, radio- ja valokuva-aineistoa.
Katsoa Mauno Koivisto ja Yle Elävä arkisto
Yle TV1
Yle TV1 (puhekielessä Ykkönen) on Yleisradion omistama televisiokanava, joka tarjoaa yleisölle uutisia, urheilua ja viihdettä suomeksi.
Katsoa Mauno Koivisto ja Yle TV1
Ylioppilaskunnan Laulajat
Ylioppilaskunnan Laulajat (YL) on vuonna 1883 Helsingin yliopiston yhteyteen perustettu, Suomen vanhin suomenkielinen kuoro.
Katsoa Mauno Koivisto ja Ylioppilaskunnan Laulajat
YYA-sopimus
Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä eli YYA-sopimus (lyh. VSB-avtalet) oli sopimustyyppi, joita Neuvostoliitto solmi Varsovan liittoon kuuluvien maiden ja Suomen kanssa.
Katsoa Mauno Koivisto ja YYA-sopimus
12. toukokuuta
12.
Katsoa Mauno Koivisto ja 12. toukokuuta
1923
Vuosi 1923 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Katsoa Mauno Koivisto ja 1923
2017
2017 (MMXVII) oli gregoriaanisen kalenterin normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista.
Katsoa Mauno Koivisto ja 2017
25. marraskuuta
25.
Katsoa Mauno Koivisto ja 25. marraskuuta
Katso myös
Suomalaiset pankinjohtajat
- Ahti Pekkala
- Akseli Paarman
- Alli Paasikivi
- Björn Wahlroos
- C. O. Frietsch
- Carl Enckell
- Casper von Koskull
- Christopher Wegelius
- Eino Kankaanpää
- Emil Schybergson
- Esko Koppanen
- Eva Falck
- Göran Ehrnrooth
- Harald Hellström
- Jaakko Kemppainen (poliitikko)
- Joachim Kurtén
- Juhani Arajärvi
- Juho Kusti Paasikivi
- Juho Pilppula
- Jukka Rangell
- Kaaperi Kivialho
- Kaarlo Warvikko
- Katja Keitaanniemi
- Liisi Kivioja
- Matti Louekoski
- Mauno Koivisto
- Mika Tiivola
- Olli Kaila
- Osmo Kock
- Otto Stenroth
- Päiviö Hetemäki
- Pekka Ahmavaara
- Pekka Pesola
- Rainer von Fieandt
- Saara Forsius
- Seppo Honkapohja
- Seppo Lindblom
- T. M. Kivimäki
- Teuvo Aura
- Teuvo Kaitila
- Timo Santalainen
- Toivo Aro
- Toivo Hietala
- Tuure Salo
- Vilho Cornér
- Wäinö Valkama
- William Koskelin
Suomen pääministerit
- A. K. Cajander
- Ahti Karjalainen
- Alexander Stubb
- Anneli Jäätteenmäki
- Antti Hackzell
- Antti Rinne
- Antti Tulenheimo
- Edwin Linkomies
- Esko Aho
- Harri Holkeri
- J. E. Sunila
- J. H. Vennola
- Johannes Virolainen
- Juha Sipilä
- Juho Kusti Paasikivi
- Jukka Rangell
- Jyrki Katainen
- Kaarlo Castrén
- Kalevi Sorsa
- Karl-August Fagerholm
- Keijo Liinamaa
- Kyösti Kallio
- Lauri Ingman
- Luettelo Suomen pääministereistä
- Mari Kiviniemi
- Martti Miettunen
- Matti Vanhanen
- Mauno Koivisto
- Mauno Pekkala
- Oskari Mantere
- P. E. Svinhufvud
- Paavo Lipponen
- Petteri Orpo
- Rafael Erich
- Rafael Paasio
- Rainer von Fieandt
- Ralf Törngren
- Reino Kuuskoski
- Reino R. Lehto
- Risto Ryti
- Sakari Tuomioja
- Sanna Marin
- Suomen pääministeri
- T. M. Kivimäki
- Teuvo Aura
- Urho Castrén
- Urho Kekkonen
- Väinö Tanner
- V. J. Sukselainen
Suomen pankin pääjohtajat
- Ahti Karjalainen
- August Ramsay
- Erkki Liikanen
- Jukka Rangell
- Klaus Waris
- Matti Vanhala
- Mauno Koivisto
- Olli Rehn
- Otto Stenroth
- Rainer von Fieandt
- Risto Ryti
- Rolf Kullberg
- Sakari Tuomioja
- Sirkka Hämäläinen
- Theodor Wegelius
Suomen presidentit
- Alexander Stubb
- Carl Gustaf Emil Mannerheim
- Juho Kusti Paasikivi
- K. J. Ståhlberg
- Kyösti Kallio
- Lauri Kristian Relander
- Martti Ahtisaari
- Mauno Koivisto
- P. E. Svinhufvud
- Risto Ryti
- Sauli Niinistö
- Suomen tasavallan presidentti
- Tarja Halonen
- Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä
- Urho Kekkonen
Tunnetaan myös nimellä Mauno Henrik Koivisto, Sikariporras.
, Heikki Klemetti, Helsingin kaupunginhallitus, Helsingin keskusta, Helsingin tuomiokirkko, Helsingin vaalipiiri, Helsinki, Henrik Purjehtijan ritarikunta, Hietaniemen hautausmaa, Holkerin hallitus, Honka-liitto, Hyrylä, Iiro Viinanen, Ilta-Sanomat, Islannin Haukan ritarikunta, Islanti, Ismo Kallio, Italian tasavallan ansioritarikunta, Itä-Karjala, Itäinen Pitkäkatu, Jalkaväkirykmentti 35 (jatkosota), Jatkosota, Jäävuori, Johannes Virolainen, Juhani Suomi, Juri Andropov, Juri Derjabin, K-linja, Kaarlo af Heurlin, Kai Korte, Kalevi Kivistö, Kalevi Sorsa, Kamppi (kauppakeskus), Kansakoulu, Kansallinen Kokoomus, Kansantalous, Karhumäki, Kari Kairamo, Kari Suomalainen, Karl-August Fagerholm, Kartta (veistos), Keskiolut, KGB, Kirkonkello, Kirsi Kaulanen, Klaus Waris, Koiviston I hallitus, Koiviston II hallitus, Koiviston konklaavi, Kommunismi, Kotirintama, Kovan markan politiikka, Kulmakarvat, Kunnallisvaalit 1956, Kunnialaukaus, L. A. Puntila, Lama (talous), Lauri Törni, Lähimuisti, Länsi-Eurooppa, Leninin kunniamerkki, Lentopallo, Leonid Brežnev, Lipposen I hallitus, Luettelo ministereistä Suomen valtiovarainministeriössä, Maksutase, Mannerheimintie (Helsinki), Marianmaan ristin ritarikunta, Markus Kåhre, Martti Ahtisaari, Mauno Koiviston synnyinkoti, Meilahden tornisairaala, Mihail Gorbatšov, Moskova, Nato, Neuvostoliiton hajoaminen, Neuvostoliiton kommunistinen puolue, Neuvostoliiton presidentti, Neuvostoliitto, Neuvostotasavalta, Nokia (yritys), Noottikriisi, Noppa-juttu, Nordek, O-ryhmä, Oi kallis Suomenmaa, Oikeuskansleri, Oikeustoimikelpoisuus, Oppikoulu, Paasikiven–Kekkosen linja, Paasion I hallitus, Paasion II hallitus, Paavo Lipponen, Paavo Väyrynen, Pakina, Pariisin rauhansopimus (1947), Parlamentarismi, Pasilan urheiluhalli, Pauno Pohjolainen, Päiviö Hetemäki, Pär Stenbäck, Perttu Saksa, Perustuslaillinen oikeistopuolue, Pikkuparlamentti, Pohjoismaat, Poliittinen sihteeri, Postipankki, Poventsa, Presidentinlinna, Puolan historia, Puolan sotatila, Pyhän Karitsan ritarikunta, Rafael Paasio, Richard von Weizsäcker, Rippikoulu, Risto Leskinen, Risto Ryti, Rolf Kullberg, Ronald Reagan, Rooman klubi, Ruotsi, Sairausloma, Saksan jälleenyhdistyminen, Saksan liittopresidentti, Salomonkatu, Sauli Niinistö, Seppo Lindblom, Sibeliuksen puisto, Sinipunahallitus, Sisäpolitiikka, Solidaarisuus (liike), Sorsan I hallitus, Sorsan IV hallitus, Sosiologi, Sosiologia, Sotamuseo, Stalinismi, Suhdannevaihtelu, Suomen 1990-luvun alun lama, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, Suomen kansanedustaja, Suomen Keskusta, Suomen Kommunistinen Puolue, Suomen Leijonan ritarikunta, Suomen Maaseudun Puolue, Suomen oikeusministeriö, Suomen Pankin pääjohtaja, Suomen Pankki, Suomen pääministeri, Suomen presidentinvaali 1982, Suomen presidentinvaali 1988, Suomen presidentinvaali 1994, Suomen presidentinvaali 2012, Suomen rikoslaki, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Suomen sisäministeriö, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen tasavallan presidentti, Suomen Työväen Säästöpankki, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta, Suomettuminen, Suruliputus, Taivaallisen rauhan aukio, Talouspolitiikka, Talvisota, Tamminiemi, Tasavallan presidentin kanslia, Tšekkoslovakian miehitys 1968, Tellervo Koivisto, Teollistuminen, Teuvo Aura, Timo Soikkanen, Tulopolitiikka, Turku, Turun kaupunginvaltuusto, Turun Päivälehti, Turun satama, Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, Turun tuomiokirkko, Turun yliopisto, Unkarin kansannousu, Urho Kekkonen, Urho Kekkosen katu, Vahto, Valitsijamies, Valkoisen Kotkan ritarikunta, Valtakunnanoikeus, Valtiolliset hautajaiset, Valtioneuvoston linna, Valtionyhtiö, Vapaudenristin ritarikunta, Varusmiespalvelus Suomessa, Vasemmisto, Väinö Leskinen, Välittäjä (Mauno Koiviston muistomerkki), Venäjä, Venäjän Helsingin-suurlähetystö, Venäjän kieli, Viktor Vladimirov, Virkamieshallitus, Visakoivu, Vladimir Sobolev, Vuorineuvos, Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu, Yhdysvaltain presidentti, Yhdysvaltain varapresidentti, Ykkösaamu, Yle Elävä arkisto, Yle TV1, Ylioppilaskunnan Laulajat, YYA-sopimus, 12. toukokuuta, 1923, 2017, 25. marraskuuta.