Sisällysluettelo
98 suhteet: Ahvenanmaan maakunta, Aineenvaihdunta, Aitotumaiset, Alkio, Alligaattorit, Anapsidit, Archosauromorpha, Arkosaurit, Avemetatarsalia, Diapsidit, Dinosaurukset, Eläimet, Galápagoksenjättiläiskilpikonna, Gaviaali, Gekkoliskot, Herpetologia, Hietasisilisko, Holoseeni, Iho, Kaimaanit, Kangaskäärme, Käärmeet, Keuhkot, Kilpikonnat, Kivihiilikausi, Kladistiikka, Kloaakki, Korva, Krokotiilieläimet, Krokotiilit, Kuuloluut, Kylkiluu, Kyy, Lahko (biologia), Laji, Lentoliskot, Lepidosauria, Lepidosauromorpha, Liemikilpikonna, Liitukauden joukkosukupuutto, Linnunlantioiset, Linnut, Liskonlantioiset, Liskot, Luettelo matelijoista, Luokka (biologia), Maniraptora, Matoliskot, Muna, Munanjohdin, ... Laajenna indeksi (48 lisää) »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Katsoa Matelijat ja Ahvenanmaan maakunta
Aineenvaihdunta
Aineenvaihdunta eli metabolia on biologinen prosessi, jossa ravintoaineita muokataan, jotta saataisiin energiaa ja rakennusaineita solun tai eliön käyttöön.
Katsoa Matelijat ja Aineenvaihdunta
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Katsoa Matelijat ja Aitotumaiset
Alkio
Seitsemän viikon ikäinen ihmisen alkio Sammakon alkioita Kiistanalaiset Karl Ernst von Baer sikiökuvat, jotka eivät kuvaa alkionkehitystä täsmällisesti. Silti toisiaan muistuttavien lajien sikiönkehityksen alut muistuttavat monesti toisiaan. Alkio eli embryo on aitotumainen eliö kehityksensä varhaisimmassa vaiheessa.
Katsoa Matelijat ja Alkio
Alligaattorit
Alligaattorit (Alligatoridae) on heimo krokotiilieläinten lahkossa.
Katsoa Matelijat ja Alligaattorit
Anapsidit
Anapsidit on vanhentunut matelijoiden ryhmä, jonka lajien kallosta puuttuu ohimoaukot.
Katsoa Matelijat ja Anapsidit
Archosauromorpha
Archosauromorpha on diapsidisauropsidien kladi, joka käsittää arkosaurit (kuten krokotiilieläimet ja dinosaurukset, mukaan lukien linnut) ja kaikki muut diapsidit, jotka ovat läheisempää sukua arkosaureille kuin lepidosauromorfeille (kuten liskot, käärmeet ja tuatarat).
Katsoa Matelijat ja Archosauromorpha
Arkosaurit
Arkosaurit (Archosauria) olivat suuri diapsidimatelijaryhmä, joka kehittyi triaskauden alussa Archosauriformes-ryhmän esivanhemmista.
Katsoa Matelijat ja Arkosaurit
Avemetatarsalia
Avemetatarsalia on toinen kahdesta arkosaurien pääkladista (toinen on Pseudosuchia), jonka nimesi brittiläinen paleontologi Michael Benton vuonna 1999.
Katsoa Matelijat ja Avemetatarsalia
Diapsidit
Petrolacosauruksen'' rekonstruktio Diapsidit (Diapsida) on sauropsidien ryhmä, jolle kehittyi kallon molemmille puolelle kaksi ohimoaukkoa.
Katsoa Matelijat ja Diapsidit
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Katsoa Matelijat ja Dinosaurukset
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Katsoa Matelijat ja Eläimet
Galápagoksenjättiläiskilpikonna
Galápagoksenjättiläiskilpikonna (Geochelone niger) on maakilpikonnien heimoon kuuluvan kilpikonnalaji, jota tavataan nimensä mukaisesti vain Galápagossaarilla.
Katsoa Matelijat ja Galápagoksenjättiläiskilpikonna
Gaviaali
Gaviaali eli gangesingaviaali (Gavialis gangeticus) on suurikokoinen krokotiilieläin.
Katsoa Matelijat ja Gaviaali
Gekkoliskot
Gekkoliskot (Gekkonidae) on gekkomaisiin liskoihin kuuluva suomumatelijaheimo.
Katsoa Matelijat ja Gekkoliskot
Herpetologia
Herpetologia (kreikan kielen sanoista "ερπετολογία", jossa ἑρπετόν, erpetón ’matelija’ ja -λογία logia, ’oppi’) on tieteenala, joka tutkii matelijoita ja sammakkoeläimiä eli ”herppejä”.
Katsoa Matelijat ja Herpetologia
Hietasisilisko
Hietasisilisko (Lacerta agilis) on suurimpaan osaan Eurooppaa levinnyt sisiliskolaji.
Katsoa Matelijat ja Hietasisilisko
Holoseeni
350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.
Katsoa Matelijat ja Holoseeni
Iho
Iho on elimistön uloin ja suurin elin, jonka kerroksia ovat orvaskesi, verinahka ja ihonalaiskerros.
Katsoa Matelijat ja Iho
Kaimaanit
Kaimaanit (Caimaninae) on alaheimo alligaattoreiden (Alligatoridae) heimossa.
Katsoa Matelijat ja Kaimaanit
Kangaskäärme
Kangaskäärme (Coronella austriaca), tunnettu myös nimellä kanervakäärme, on tarhakäärmelaji, jota on tavattu Suomessa vain Ahvenanmaalla.
Katsoa Matelijat ja Kangaskäärme
Käärmeet
Käärmeet (Serpentes) ovat jalattomia matelijoita.
Katsoa Matelijat ja Käärmeet
Keuhkot
Sydän ja keuhkot. Keuhkot ovat kaksi elintä, jotka kuuluvat hengityselimiin; muita osia ovat ylä- ja alahengitystiet.
Katsoa Matelijat ja Keuhkot
Kilpikonnat
Kilpikonnat (Testudines) on matelijoihin kuuluva lahko.
Katsoa Matelijat ja Kilpikonnat
Kivihiilikausi
Kivihiilikausi eli hiilikausi oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä noin 359–299 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Matelijat ja Kivihiilikausi
Kladistiikka
Fylogeneettinen systematiikka eli kladistiikka on eliöiden tieteellisen luokittelun lähestymistapa, jossa luokituksen on tarkoitus heijastaa eliöiden evolutiivista polveutumishistoriaa.
Katsoa Matelijat ja Kladistiikka
Kloaakki
Kloaakki eli yhteis- tai viemärisuoli on useimpien lintu- ja matelijalajien sekä sammakkoeläinten sekä naaraiden että koiraiden peräaukon allas, jonne suoli, virtsatiet sekä sukupuolielinten tiehyet avautuvat.
Katsoa Matelijat ja Kloaakki
Korva
Aavikkoketulla on suuret korvat, joilla se kuulee tarkasti öisin ja säätelee ruumiinlämpöään. Korva on monien eläinten kuulo- ja tasapainoelin.
Katsoa Matelijat ja Korva
Krokotiilieläimet
Krokotiilieläimet (Crocodylia) on suurten matelijoiden lahko.
Katsoa Matelijat ja Krokotiilieläimet
Krokotiilit
Krokotiilit (Crocodylidae) ovat suurikokoisten matelijoiden heimo, johon kuuluu neljätoista nykyisin elävää, vedessä viihtyvää lajia.
Katsoa Matelijat ja Krokotiilit
Kuuloluut
Korva. 6 – vasara, 7 – alasin, 8 – jalustin. Kuuloluita on ihmisellä kolme kappaletta – vasara (malleus), alasin (incus) ja jalustin (stapes) – ja ne sijaitsevat välikorvassa välikorvanontelossa.
Katsoa Matelijat ja Kuuloluut
Kylkiluu
Ihmisen kylkiluut ovat kiinnittyneet edestä rintalastaan ja takaa rintanikamiin. Rusto-osat etualalla tummemmalla korostettuina. Yksittäinen kylkiluu. Kylkiluut (monikossa costae) ovat luita, jotka osallistuvat rintakehän muodostamiseen.
Katsoa Matelijat ja Kylkiluu
Kyy
Kyy eli kyykäärme (Vipera berus) on kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon kuuluva käärme.
Katsoa Matelijat ja Kyy
Lahko (biologia)
Lahko (monikko ordines) on tieteellisen luokittelun taso, joka on laajempi kuin heimo, mutta suppeampi kuin luokka.
Katsoa Matelijat ja Lahko (biologia)
Laji
Orkidealajeja Laji (lyhenne sp., monikko spp.) on biologiassa eliöiden ryhmä, jonka jälkeläiset pystyvät lisääntymään keskenään tai jotka ovat joillakin muilla tärkeillä tavoilla keskenään samankaltaisia.
Katsoa Matelijat ja Laji
Lentoliskot
Lentoliskot eli siipisaurukset, pterosaurukset, pterosaurit (Pterosauria), olivat dinosaurusten aikaan mesotsooisella maailmankaudella eläneitä lentäviä matelijoita, joilla oli nykyisen lepakon siipeä muistuttavat nahkaiset siivet.
Katsoa Matelijat ja Lentoliskot
Lepidosauria
Lepidosauria on nykyisten matelijoiden menestynein ylälahko, johon kuuluvat liskot, tuatarat ja käärmeet.
Katsoa Matelijat ja Lepidosauria
Lepidosauromorpha
Lepidosauromorpha on diapsidien kladi, joka käsittää kaikki diapsidit, jotka ovat läheisempää sukua suomumatelijoille kuin arkosaureille (joka käsittää nykyiset krokotiilieläimet ja linnut).
Katsoa Matelijat ja Lepidosauromorpha
Liemikilpikonna
Liemikilpikonna (Chelonia mydas) on 0,8–1,5 metrin pituiseksi ja 200 kilon painoiseksi kasvava merikilpikonnalaji.
Katsoa Matelijat ja Liemikilpikonna
Liitukauden joukkosukupuutto
kraatterin. Taiteilijan tulkinta asteroidin törmäyksestä maahan. Liitukauden joukkosukupuutto tapahtui Maapallolla 65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Matelijat ja Liitukauden joukkosukupuutto
Linnunlantioiset
Linnunlantioiset (Ornithischia) oli sukupuuttoon kuollut toinen kahdesta dinosauruskladista, jonka edustajat olivat pääasiassa kasvinsyöjiä ja joilla oli lintujen lantiota muistuttava lantio.
Katsoa Matelijat ja Linnunlantioiset
Linnut
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.
Katsoa Matelijat ja Linnut
Liskonlantioiset
Liskonlantioiset (Saurischia) on toinen dinosaurusten kahdesta pääryhmästä, toinen on linnunlantioiset (Ornithischia).
Katsoa Matelijat ja Liskonlantioiset
Liskot
Liskot (Lacertilia) on alalahko suomumatelijoiden (Squamata) lahkossa.
Katsoa Matelijat ja Liskot
Luettelo matelijoista
Matelijoita on noin 9 500 lajia.
Katsoa Matelijat ja Luettelo matelijoista
Luokka (biologia)
Luokka on tieteellisen luokittelun taso, joka on suurempi kuin lahko, mutta pienempi kuin kaari (kasvitieteessä) tai pääjakso (eläintieteessä).
Katsoa Matelijat ja Luokka (biologia)
Maniraptora
Petokädet (Maniraptora) on teropodien ryhmä joka sisältää kaikki dinosaurukset jotka olivat läheisempää sukua linnuille kuin strutsisaurit (Ornithomimosauria).
Katsoa Matelijat ja Maniraptora
Matoliskot
Matoliskot (Amphisbaenia) on suomumatelijoihin kuuluva alalahko.
Katsoa Matelijat ja Matoliskot
Muna
Kaavakuva linnunmunasta. 1. kuori, 2–3. ulompi ja sisempi kuorikalvo, 4. ja 13. valkuaissiteet, 5. juokseva valkuaisaine, 6. sakea valkuaisaine, 7. keltuaiskalvo, 8. alkukeltuainen, 9. alkio, 10. tumma keltuainen, 11. vaalea keltuainen, 12. keltuaiskuori, 14. ilmatila, 15. kutikula Muna on munivan eläimen munasolu, joka kehittyy emon ulkopuolella.
Katsoa Matelijat ja Muna
Munanjohdin
Munanjohdin Munanjohdin eli munatorvi on nisäkkäillä osa naaraan sukupuolielimistöä.
Katsoa Matelijat ja Munanjohdin
Munasolu
Ihmisen munasolua ympäröi valkoisena näkyvä zona pellucida ja sitä ulompana follikulaarisoluista muodostuva korona radiata. Ihmisen munasolun rakenne, jossa suurimpana erottuvat tuma ja mitokondriot. Munasolu on naaraan sukusolu.
Katsoa Matelijat ja Munasolu
Näköaisti
Näköaisti on aisti, jonka avulla eliö saa informaatiota ympäröivästä maailmasta aistinelimeensä eli silmäänsä saapuvan valon perusteella.
Katsoa Matelijat ja Näköaisti
Niilinkrokotiili
Niilinkrokotiili (Crocodylus niloticus) on yksi Afrikassa elävästä kolmesta krokotiilista ja toiseksi suurin krokotiililaji.
Katsoa Matelijat ja Niilinkrokotiili
Nikama
Nikama selkäpuolelta katsottuna. 1. okahaarake, 2. nivelhaarake, 3. nikamasolmu, 4. poikkihaarake, 5. nikamakaari ja selkäydinkanava. Nikama (vertebra) on epäsäännöllisen muotoinen moniulokkeinen luu, joista selkäranka muodostuu.
Katsoa Matelijat ja Nikama
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Katsoa Matelijat ja Nisäkkäät
Ohimo
Ohimon sijainti pään sivussa. Ohimo on pään osa, joka sijaitsee silmien takana.
Katsoa Matelijat ja Ohimo
Oviraptorit
Oviraptorit eli oviraptorisaurit oli höyhenpeitteisten petokätisten dinosaurusten (Maniraptora) ryhmä joka eli liitukaudella nykyisen Aasian ja Pohjois-Amerikan alueella.
Katsoa Matelijat ja Oviraptorit
Parafyleettinen ryhmä
Selkärankaisten yksinkertainen kladogrammi. Matelijat (sininen) on '''parafyleettinen''' ryhmä, sillä sen ulkopuolelle on rajattu linnut (Aves). Sauropsidit (Sauropsida, keltainen) sen sijaan on '''monofyleettinen''' ryhmä eli kladi, joka sisältää sauropsidien kantamuodon ja kaikki sen jälkeläiset, niin matelijat kuin linnut.
Katsoa Matelijat ja Parafyleettinen ryhmä
Parareptilia
Parareptiilit (Parareptilia, ”lähes matelijat”) on matelijoiden alaluokka tai kladi, jota voidaan käyttää perinteisesti anapsideinä pidettyjen matelijoiden tilalla – matelijoiden primitiivisimmän ryhmän, niihin joiden kallossa ei ole aukkoja silmien takana.
Katsoa Matelijat ja Parareptilia
Partenogeneesi
Partenogeneesillä eli neitseellisellä syntymisellä tarkoitetaan alkion syntymistä naaraspuolisesta sukusolusta ilman koiraspuolisen sukupuolisolun vaikutusta.
Katsoa Matelijat ja Partenogeneesi
Pennsylvania-kausi
Pennsylvania-kausi on kivihiilikauden ajanjakso noin 318-299 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Matelijat ja Pennsylvania-kausi
Pseudotrapelus sinaitus
Pseudotrapelus sinaitus on agamien heimoon kuuluva liskolaji.
Katsoa Matelijat ja Pseudotrapelus sinaitus
Rantakäärme
Rantakäärme eli vanhalta nimeltään tarhakäärme (Natrix natrix) on tarhakäärmeiden (Colubridae) heimoon kuuluva käärmelaji.
Katsoa Matelijat ja Rantakäärme
Reptilia (kappale)
Reptilia on yhdysvaltalaisen rockyhtye The Strokesin kappale, joka julkaistiin toisena singlenä yhtyeen toiselta albumilta Room on Fire 9.
Katsoa Matelijat ja Reptilia (kappale)
Reptiliomorpha
Reptiliomorpha on tetrapodien kladi, johon luetaan vesikalvolliset (matelijat, linnut ja nisäkkäät) ja kaikki matelijamaiset sammakkoeläimet, jotka ovat läheisempää sukua vesikalvollisille kuin nykyisille sammakkoeläimille tai panssarisammakoille (Batrachomorpha).
Katsoa Matelijat ja Reptiliomorpha
Sammakkoeläimet
Sammakkoeläimet (Amphibia) on selkärankaisten eläinten luokka.
Katsoa Matelijat ja Sammakkoeläimet
Sauria
Sauria on matelijoiden kladi joka sisältää kaikki nykyiset diapsidit sekä niiden yhteisen esi-isän ja kaikki sen hävinneet jälkeläiset.
Katsoa Matelijat ja Sauria
Sauropodomorpha
Sauropodomorpha eli sauropodomorfit on sukupuuttoon kuollut dinosaurusten alalahko tai kladi.
Katsoa Matelijat ja Sauropodomorpha
Sauropterygia
Sauropterygia on muinainen vesimatelijaryhmä, johon kuuluvat esimerkiksi joutsenliskot eli plesiosaurukset sekä plesiosaurusten edeltäjät plakodontit ja notosaurit.
Katsoa Matelijat ja Sauropterygia
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Katsoa Matelijat ja Selkäjänteiset
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Katsoa Matelijat ja Selkärankaiset
Siittiö
Siittiö tunkeutumassa munasolun sisään. Siittiö (spermium) on mikroskooppisen pieni, kypsä koiraan sukusolu, joka vie koiraan geneettisen informaation naaraan munasoluun.
Katsoa Matelijat ja Siittiö
Silmä
Ihmisen silmä lähikuvassa. Silmä on aistinelin, joka vastaanottaa näköaistin tarvitseman informaation valosäteilynä ja lähettää sen aivoihin näköhermon kautta.
Katsoa Matelijat ja Silmä
Siroleuat
Siroleuat (Compsognathidae) on sukupuuttoon kuollut petodinosaurusten heimo.
Katsoa Matelijat ja Siroleuat
Sisilisko
Sisilisko (Zootoca vivipara, aiemmin Lacerta vivipara) on Euraasiassa tavattava maailman pohjoisin matelijalaji.
Katsoa Matelijat ja Sisilisko
Sokkokäärmeet
Sokkokäärmeet (Scolecophidia) on toinen käärmeiden kahdesta osalahkosta, toinen on Alethinophidia.
Katsoa Matelijat ja Sokkokäärmeet
Strutsisaurit
''Concavenator'' jahtaa ''Pelecanimimusta''. ''Deinocheirus'' Strutsisaurit eli strutsiliskot (Ornithomimosauria) on ruumiinrakenteeltaan strutsia muistuttaneiden teropodien osalahko.
Katsoa Matelijat ja Strutsisaurit
Suistokrokotiili
Suistokrokotiili (Crocodylus porosus) on Kaakkois-Aasiassa ja Australian pohjoisosissa elävä suurikokoinen matelija.
Katsoa Matelijat ja Suistokrokotiili
Sukupuoli
Mies (uros) ja nainen (naaras). Sukupuoli on suvullisesti lisääntyvillä lajeilla ilmenevä biologinen ominaisuus, jonka perusteella yksilöt jakautuvat joko naaraisiin eli munasoluja tuottaviin yksilöihin (hedelmöittyvä) tai koiraisiin eli siittiösoluja tuottaviin yksilöihin (hedelmöittävä).
Katsoa Matelijat ja Sukupuoli
Suomen luonnonsuojelulaki
Suomen luonnonsuojelulaki on Suomen luonnonsuojelulainsäädännön päälaki, jolla on liittymäkohtia moniin muihin luonnonsuojeluun liittyviin lakeihin tai direktiiveihin.
Katsoa Matelijat ja Suomen luonnonsuojelulaki
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Matelijat ja Suomi
Suomu
Särjen suomuja. Suomu on verinahan luutuma, joka yhdessä orvaskeden kanssa muodostaa kalojen sekä matelijoiden ihon.
Katsoa Matelijat ja Suomu
Suomumatelijat
Suomumatelijat (Squamata) on matelijoihin kuuluva lahko.
Katsoa Matelijat ja Suomumatelijat
Synapsidit
Synapsidit (Synapsida) ovat maaselkärankaisia, joihin kuuluvat nykyiset nisäkkäät ja niiden sukupuuttoon kuolleet sukulaiset.
Katsoa Matelijat ja Synapsidit
Tärykalvo
Tärykalvo (membrana tympanica) on korvassa sijaitseva noin senttimetrin halkaisijaltaan oleva ohut kalvo, joka on kiinnittynyt korvakäytävän reunoihin ja vasaran varteen.
Katsoa Matelijat ja Tärykalvo
Terapsidit
Terapsidit (Therapsida) on selkärankaisten eläinten kladi, joka käsittää nisäkkäät ja niiden lähimmät sukupuuttoon kuolleet sukulaiskladit.
Katsoa Matelijat ja Terapsidit
Teropodit
Giganotosauruksen'' rekonstruoitu luuranko, toiseksi suurin teropodi. Theropoda (kreik. "petojalka") eli teropodit on dinosaurusten alalahko, jonka lajeja yhdistää kolmivarpaiset raajat, ontot luut ja suuret silmäkuopat.
Katsoa Matelijat ja Teropodit
Tetrapoda
Tetrapoda ('nelijalkaiset', 'neljä jalkaa') eli tetrapodit on selkärankaisten yläluokka, johon kuuluvat kaikki maalla elävät sekä neljällä raajalla kulkevat selkärankaiset.
Katsoa Matelijat ja Tetrapoda
Therizinosauria
Terizinosaurit (Therizinosauria) on sukupuuttoon kuollut petokätisten teropodidinosaurusten osalahko, joka eli varhaisliitukaudelta myöhäisliitukaudelle (noin 130 ja 65 miljoonaa vuotta sitten, barrême-vaiheelta maastricht-vaiheelle), nykyisen Mongolian, Kiinan ja läntisen Pohjois-Amerikan alueella.
Katsoa Matelijat ja Therizinosauria
Toukka
Perhosiin kuuluvan riikinkukkokehrääjän toukka. Toukka on esimerkiksi hyönteisten ja sammakkoeläinten toinen kehitysvaihe munan jälkeen.
Katsoa Matelijat ja Toukka
Trooppinen sademetsä
Amazonin sademetsää. Trooppinen sademetsä on ainavihanta ja tiheä sademetsä tropiikissa, jossa sataa vähintään 1 500 millimetriä vuodessa.
Katsoa Matelijat ja Trooppinen sademetsä
Tuatara
Tuatara (Sphenodon punctatus) on endeeminen matelijalaji Uudesta-Seelannista ja sitä pidetään elävänä fossiilina.
Katsoa Matelijat ja Tuatara
Tukiranka
Tukiranka on eliön ruumista sisä- tai ulkopuolisesti tukeva elimistön osa.
Katsoa Matelijat ja Tukiranka
Tyrannosaurit
Tyrannosaurit (Tyrannosauroidea) on petodinosaurusten yläheimo.
Katsoa Matelijat ja Tyrannosaurit
Uusi-Seelanti
Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista.
Katsoa Matelijat ja Uusi-Seelanti
Vaihtolämpöisyys
Vaihtolämpöinen on eliö, jonka lämpötila muuttuu ympäristön mukaan.
Katsoa Matelijat ja Vaihtolämpöisyys
Vaskitsa
Vaskitsa (Anguis fragilis) on raajaton liskolaji, josta on käytetty myös kansanomaisia nimiä vaskikäärme ja kuparikäärme.
Katsoa Matelijat ja Vaskitsa
Vesikalvolliset
Vesikalvolliset (Amniota) eli amniootit ovat nelijalkaisten selkärankaisten eläimien ryhmä, johon kuuluvat nisäkkäät, matelijat ja linnut.
Katsoa Matelijat ja Vesikalvolliset
Tunnetaan myös nimellä Matelija, Matelijoiden luokitus, Reptilia, Sauropsida, Sauropsidit.